Inhoon miehen sukulaisia ja anoppia, aivan ihme

tyyppejä, oikeita moukkia. Saa kyllä ihmetellä miten mieheni on se mikä on. On itsekkin sanonut jotain et pojasta polvi paranee. Siis aivan älykääpiöitä. Tullaan synttäreille ja ei oo ehditty ostaa lahjaa ja tuodaan muka seuraavalla kerralla ja ei vaan vielä ole näkynyt pojan ristiäislahjaa vaikka vietimme jo 7v synttärit. Lahjoista en piittaa mutta aivan tyhmää paskanjauhantaa jota ei jaksa enää kuunnella. Lainataa rahaa, oho ei ookkaan maksaa takas ja jos rehdytään pyytään takas niin uhataan vetää ittensä jojoon ja paljon muuta. Onko muilla vastavaa ja miten jaksatte? Me vana kopitetaan pitää etäisyyttä ja lisätä sitä pikkuhiljaa.