Vauva omassa huoneessa

Nostaa käykytkuoleman riskiä nyt ainakin

Av:lla et saa kuin kiihkomammojen vastauksia, jotka henkeen ja vereen puolustavat omia ratkaisujaan. Suosittelen lukemaan asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia tai kysymään neuvolasta (sielläkään ei kyllä aina asioista tiedetä mitään). Tästä aiheesta on muuten jo paljon aloituksia täällä ja vanhat ketjut pystyy etsimään.

Minä laitoin molemmat omiin huoneisiinsa kun olivat 6kk. Lopetin silloin imettämisen.

Tutkimusten mukaan voi vaurioittaa tunne-elämää ja lisää riskiä kätkyt-kuolemalle.

Jos vauva nukkuu huonosti, niin toisessa huoneessa ramppaaminen voi alkaa nyppiä.

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin molemmat omiin huoneisiinsa kun olivat 6kk. Lopetin silloin imettämisen.

Tätä ikää suositeltiin neuvolassakin.

Joissain maissahan tuo on ihan tavallista. Sit ne laittaa vaan itkuhälyttimen päälle... Mä en kyllä jaksais rampata 3-4x yössä toisessa huoneessa imettämässä, mutta se on kunkin oma valinta. Ja siis kyllähän se vähän hassulta tuntuu, että emo sijoittaa poikasensa niin kauas itsestään, ehkä vähän karun kuuloista. 

Meillä esikoinen laitettiin omaan huoneeseensa, makkareiden ovet ihan vastakkain mutta molemmat tosi pieniä huoneita. Minähän siellä sitten vaivoin yöt seurana ettei pienen tarvi olla yksin. :-D kakkosen kanssa hellitin, vauvan sänky ahdettiin sänkyni viereen. Ihan terveitä teinejä ovat nyt molemmat.

Itse en laittaisi, eikä asiantuntijatkaan suosittele tuota, mutta oma on ratkaisusi. Nämä asiat aiheuttavat yhtä paljon kiistaa kuin imetys tai se, mikä on sopiva ikä laittaa lapsi päivähoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Nostaa käykytkuoleman riskiä nyt ainakin

Onko tästä jotain tutkimuksia? Miten se voisi olla mahdollista ja millä ihmeen mekanismilla sellainen voisi olla totta?

Vierailija kirjoitti:

Joissain maissahan tuo on ihan tavallista. Sit ne laittaa vaan itkuhälyttimen päälle... Mä en kyllä jaksais rampata 3-4x yössä toisessa huoneessa imettämässä, mutta se on kunkin oma valinta. Ja siis kyllähän se vähän hassulta tuntuu, että emo sijoittaa poikasensa niin kauas itsestään, ehkä vähän karun kuuloista. 

Kyllähän sitä joutuu sitten ravaamaan vastaavasti myöhemmin, kun lapsi huutaa siinä vaiheessa, kun yritetään totuttaa omaan huoneeseen. Vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissain maissahan tuo on ihan tavallista. Sit ne laittaa vaan itkuhälyttimen päälle... Mä en kyllä jaksais rampata 3-4x yössä toisessa huoneessa imettämässä, mutta se on kunkin oma valinta. Ja siis kyllähän se vähän hassulta tuntuu, että emo sijoittaa poikasensa niin kauas itsestään, ehkä vähän karun kuuloista. 

Kyllähän sitä joutuu sitten ravaamaan vastaavasti myöhemmin, kun lapsi huutaa siinä vaiheessa, kun yritetään totuttaa omaan huoneeseen. Vai?

Niin en mä tiedä. Mun lapsi nyt 6kk ja vieressä pinniksessä nukkuu. Ajattelin, että siinä vaiheessa koittas siirtää omaan huoneeseen, kun osaa kävellä sieltä itse, niin halutessaan, meidän viereen nukkumaan.

Meillä ei ole lapselle omaa huonetta, niin ei huolta moisesta. Kätevää?

Meillä on kumpikin nukkunun omassa huoneessa ihan alusta lähtien. Eipä noissa kahdessa (6v. ja 10v) ainakaan vielä mitään vaurioita ole näkynyt.

Ei se omaan huoneeseen myöhemmin totuttaminen niin hankalaa ole. Läheisyys opettaa ja antaa lapselle vastaavasti keinoja olla myös erossa sitten vähän myöhemmin. Vanhempien huoneeseen ihan pienenä. Meillä vauvana nukuttu vanhempien huoneessa omassa pinnasängyssä, välissä sisarusten kanssa lastenhuoneessa. Nyt alakoululaisilla, kolmella lapsella, omat huoneet jokaisella.

Meillä esikoinen nukkui perhepedissä vaikka alunperin piti nukuttaa omassa sängyssä. Todella nopeasti käänsin kelkkani kun olisi pitänyt tunnin välein nousta ylös vastasyntynyttä syöttämään...Nyt toinen on vastasyntynyt ja meillä ei ole mitään vakiintunutta nukkumajärjestelyä, tosin eipä vauvalla ole vielä vuorokausirytmistä tietoakaan. Itseasiassa tällä kertaa valvotaan miehen kanssa vuoroissa (03 vaihtuu) ja hoitovuorossa oleva nukkuu vauvan kanssa ja toinen toisessa huoneessa. Mies tuo mulle sen vaan imetettäväksi sänkyyn, aika luksusta. Mutta vauva herää 2-3 tunnin välein ja on muutenkin hyvin rauhallinen ja tyytyväinen tapaus, varmaan sen suhteen ois aika sama miten hommat hoitaa kunhan hoitaa, esikoisen kanssa oli tarkempaa. 

Tiivistän vastaukseni: riippuu vauvasta. 

Eka lapsi nukkui alusta asti omassa huoneessa, hälytin oli maksimilla niin kuulin hengityksen ja pienimmätkin inahdukset. Hyvin on aina nukkunut eikä ole koskaan öisin itkeskellyt, nyt 4v.

Toinen lapsi nukkui alkuun meidän makkarissa omassa sängyssään, mutta nukkui niin levottomasti kun heräili aina kun sänkymme natisi miehen kääntäessään kylkeä tai kun jomman kumman peitto kahisi. Siirsimme sitten omaan huoneeseen ja heti alkoi nukkumaan paremmin. Ikää nyt 2v. ja edelleen nukahtaa heti ja nukkuu 12-15h putkeen kuten esikoinenkin.

On haitaksi siirtää pienokainen yksinäisyyteen.

Vauvaa tietää ja vaistoaa olevansa yksin siellä hiljaisuudessa. Äidin/vanhempien vieressä nukkuessaan kuulee äänet ja sopeuttaa hengityksensäkin äidin hengitysrytmiin.

On luonnotonta heivata vauva kauas itsestään. Sellaista ei luonnossa tapahdu.

Kätkytkuoleman riskin kannalta eri sängyissä samassa huoneessa on paras vaihtoehto.

Meillä esikoinen nukkui ensimmäiset kuukaudet vieressä samassa sängyssä, sitten sivuvaunussa. N. 1,5-vuotiaana ostettiin lastensänky hänen omaan huoneeseen ja alkoi nukkua päikkärit siellä. Lopulta alle 2-vuotiaana alkoi omasta halustaan nukkua myös yöt siellä. Ei ollut mitään vaikeutta eikä "poisopettamista". Ei ole myöskään koskaan tarvinnut nukuttaa vaan jätetty sänkyyn ja nukahtaa sinne omia aikojaan. Uskon, että vieressä nukkuessa nukkumisesta tuli mieleinen ja turvallinen asia, ei jotain mitä pitää välttää tai vastustaa. Kuopus nyt vauva ja samalla kaavalla mennään.