Mikä on sadun "Keisarin uudet vaatteet" opetus?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Tähän satuun viitattiin yhdessä keskustelussa.
Joskus tarvitaan viaton sosiaalisia pelejä tuntematon yksilö toteamaan itsestäänselvä asia.
Pakkoruotsi on oikein hyvä esimerkki. Monet ruotsia osaamattomat poliitikot suu vaahdossa puolustavat pakkoruotsia, jotta heitä ei pidettäisi sivistymättöminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee mieleen Unelma...
Sinulle tulee mieleen "Unelma", jollekin toiselle "Rajat kiinni".
Tämä on siitä kiinnostava satu, että sitä voi katsoa aina oman koetun totuutensa läpi ja pitää näin toisen totuuden kokijoita niinä hännystelijöinä, jotka eivät näe että keisarilla ei ole vaatteita. Itse voi olla se lapsi, joka tietää oikean totuuden laumakäyttäytymisen ulkopuolella.
Valitettavaa on, että tosielämässä harvoin mikään koettu totuus, oli se kumpaa ääripäätä tahansa, harvoin on totta. Totuus on useimmiten jossain näiden välissä.
Voisikin sanoa, että sadun tosielämän versiossa keisari on puolipukeissa.
Meni rajakit hiljaiseksi tästä kommentista 😂
Se että pidät oman pääsi etkä lähde mukaan toisten haihatuksiin!
Vierailija kirjoitti:
Se, kuinka saa lauman olemaan kanssaan samaa mieltä, jos on riittävän vaikutusvaltainen tyyppi, vaikka mielipide olisi täysin älytön. Sekä se, että lasten suusta totuus kuullaan.
Meidän politikoilla se laulu "työvoimapula kaataa valtiontalouden" jota erityisesti kokoomuksen ja sdpn edustajat toitotti, ja aho käytti hyväksi aidon amerikkalaisen kurjuuden tuomiseksi Suomeen. Ja "vastakkainasettelun aika on ohi" valhe, peittelemään sitä että kansa jaetaan hyviin ja huonoihin. No, muut sen toteutti. Siksi meillä on työttömyys, eikä koskaan saa asioita kuntoon kun mennään huonompaan suuntaan.
Ainut totuus politikkojen suusta 20 vuodenaikana, minä juon nyt kahvia, syökää köyhät silakkaa.
..tuosta sadusta puuttuu se realistinen loppu:
"Seuraavana yönä Keisarin salainen poliisi haki mustilla autoillaan pojan kotoaan, eikä kukaan kuullut hänestä sen koommin."
Opetus: Diktatuurissa ei kannata olla väärää mieltä.
Itselleni tulee sadusta mieleen Antti Rinne, lahjaton, kielitaidoton ja fyysisesti sairas politiikko.
Sadun tapaan kaiken kukkuroituminen, suuri kulkue, on Antti Rinteen EU-puheenjohtajamaan pääministeriys.
Sitten joku sanoo ääneen sen jonka kaikki näkevät. "Tuo mieshän on typerys".
Tilanne tulee olemaan hyvin nolo meille kaikille EU:n kansalaisille.
Rinteen kielitaidon voi todeta hakusanoilla : "2015", "rinne ","kielitaito"
Tämä. Eikä unelmaa ole.