mieheni on vaikea vaivaantua eteeni

Onko muilla samanlaisia kokemuksia kuin minulla? Tuntuu että teen palkon enemmän mieheni eteen asioita kuon hän minun. Käyn useasti kaupassa yksin koska hän ei jaksa tulla mukaan, käyn koirien kanssa lenkillä koska hän ei taas jaksa sitäkään. Tuntui että siivoan, tiskaan, pyykkään yms muuta kouluni ja työni ohella ja tämä toinen vain makaa sohvalla ja tuijottaa nettiä aamusta iltaan. Hän on siis itse työtön. Ennen hän kävi töissä ja silloin sentään jotain jaksoi tehdä. Nykyään ei sitäkään vähää. Harmittaa kun hetki sitten pyysin että voiko hän hieroa, heitti sen vitsiksi et no koskenhan mä suhun yms. Kun hän taas pyysi että silitä häntä, niinpä silitin. Mut eipä siltikään viitsinyt vaivautua eteeni vaikla taas uudemmin toivoin hierontaa. Onko muilla yhtä välinpitämättömiä puolisoja? Näen asian niin että olen kiltti ihminen ja mielelläni touhuilen ja ilahdutan toista. Joskus olisi ihanaa kun toinen osapuoli ajattelisi myös samoin.. Äsken kun puhuin tästä ns. Itsekkäästä käytöksestä, hän vain tokaisi ettei paljoa huvita hieroa kun loukkaannuin pyynnöstä. Joo kyllä korotin hieman ääntäni koska alkaa tulemaan mitta täyteen tuota en viitsi ei huvita meininkiä. Tuntuu ettei mieheni näe että minäkin joskus kaipaan huolenpitoa ja tuntisin sitä kautta että minustakin välitetään. Onko tämä liikaa pyydetty, onko muilla samoja kokemuksia? Olen kyllä ajatellut vaihtoehtoa että lopetan itse kaiken paijaamisen ja toisen ajattelemisen. Ja katsoisin mitkä hänen reaktionsa olisivat kun pyytää että voitko silittää yms muuta ja tokaisisin vaan ettei nyt huvita.. Olen yrittänyt tästä aiheesta puhua monesti ja kyllä mieheni hetkeksi sitten skarppaa, mutta sitten taas homma menee takaisin tähän että mulla löytyy kyllä voimia vaikka mihin ja hänen ei vain tarvitse kun ei huvita tai jaksa. Onko kohtalonkavereita?