Ärsyttääkö muita se jos laittaa tekstiviestin jollekin ja toinen vastaa vasta n. 3 pv päästä?!?

jos on kiire saada vastaus niin parempi soittaa..

tekstariin pitäis vastata noin 1-2 päivän sisällä oli asia sitten kiireellinen tai ei.

Minulla on tuttuja, jotka eivät koskaan vastaa. Itse voin näppäillä viestejä vasta n.klo 23, jolloin niitä ei enää kehtaa lähetellä. Sirrän seuraavaan päivää ja saatan jopa unohtaa. Puhelimella soitellaan jos on tärkeä asia. Onhan noita sattunut, ettei viesti ole tullut perille. Ihan tekstarin varaan ei pitäisi jäädä.

Jos on todellakin kiire saada vastausta, niin parempi soittaa.

Mulla kaveri, jonka kuukausimaksuun sisältyy tekstarit eli niitä satelee. Jos ei ole mikään tärkeä kysymys, jos vaikka kyselee vain kuulumisia niin saatan hyvinkin vastata vasta muutaman päivän päästä, kun jaksan. Ja jokaiseen viestiin en edes vastaa kun niitä tulee niin valtavasti.



Mutta tärkeisiin ja kiireellisiin kysymyksiin toki olisi sopivaa vastata heti kun vaan ehtii.

Soittakaa jos haluatte keskustella!!

Ja kyseinen hlö ei vastaa usein puhelimeenkaan. Sitten hän saattaa soittaa joskus parin viikon päästä ja huokailla, että kun on meinannut soittaa jo miljoona kertaa jne jne...



No miksi ei ole soittanut?

mitä ihmettä teet päivän aikana?

mulla menee viestin kirjottamiseen muutama minuutti... yleensä pari minuuttia. riippuu kirjotanko 2-3 viestinpituisen kirjotuksen.

ottaen huomioon miten paljon virheviestejä meidän kolmeen puhelimeen tulee. Ei voi vastata jos ei saa viestiä.

Meni hermot siihen, että koko ajan läheteltiin turhanpäiväisiä tekstareita, ja hermostuttiin, kun en vastannut. " Miksi ihmisellä on kännykkä, kun ei voi koskaan vastata tekstareihin eikä pitää sitä päällä?!" Eipä ole enää kännykkää - nyt valittavat vielä enemmän.

Oletetaan, että aina pitäisi olla tavotettavissa.

Itse en elä kännykän kanssa. En yleensä edes tiedä missä se on!

Jos olen kaupassa, en kuule puhelimen ääntä. Ja en tosiaan tämäntuosta tarkista onko puheluita/viestejä tullut. Puhumattakaan, että kahta lasta nukuttaessa/syöttäessä/pukiessa jne. pitäisi alkaa näppäilemään tekstaria.

Se ärsyttää, että matkapuhelimien myötä oletetaan ihmisten olevan tavoitettavissa 24/7.

Mua ärsyttää sellaiset, jotka pummaa jatkuvasti tekstareilla. Mulla ei ole aikaa näpytellä tyhjentäviä viestejä aamusta iltaan. Päivät olen töissä ja iltaisin taapero vie ajan 100% ja rauhallisena hetkenä en jaksa alkaa kirjoittelemaan tekstaria. Mulla ei rehellisesti sanottuna ole aikaa kirjoitella jatkuvasti tai oikeastaan en jaksa uhrata niitä harvinaisia minuutteja rauhassa kirjoitteluun.

Ketjkirjeet poistan välittömästi puhelimesta, en koskaan lähetä niitä eteenpäin.



On aivan sairasta, että joillekin kännykkä on kuin kahle. Jokaisella on oikeus olla vastaamatta soittoihin ja viesteihin, ei AINA tarevitse olla tavoitettavissa!

että jatkuvasti pitäisi olla kaikkien saatavilla. Minä jätän auliisti matkapuhelimeni takin taskuun eteiseen äänettömälle. Soikoon siellä. Katson puhelut sitten kun huvittaa.

Mää pyrin vastaileen hetimiten kun viesti tulee. Mulla on huono muisti ja monesti teen neljää eri asiaa ja välillä tohinassa unohtuu vastaaminen, sitten laitan viestin vasta joskus..



Määkin monesti vastaan joskus klo 23. Päivällä ei kerkee.. Nytkin olis tekstareita joihin pitäis vastata, tosin kun on ystävänpäivä niin joku runo tarttis ruksata..! Eikä päässä pyöri mitään. Onnesta muksut molemmat nukkuu nytte niin voi ettiä jonkun kivan joikhun rauhassa. :)



Poistan viestin kännykästä vasta kun oon siihen vastannu, ei jää epäselväks oonko muistanu vastata siihen vai en. Samaten kun viestitila on täynnä niin pitää kiireesti vastata! Mutta yleensä toi tapahtuu kun kirjottelen saman päivän aikana kahden tai useamman kanssa.



Pyytelen kovasti anteeksi jos en pysty, voi tai jaksa vastata samana päivänä kun joku mua muistaa. Musta on tökeröä olla vastaamatta jollekulle. Itte huonona ihmisenä huonona päivänä voin hieman loukkaantua jos mulle ei vastaa -määhän oon niin tärkee!

Yhen kaverin kanssa on ollu vähän kismaa ja kun perjantaina laitoin onnittelut tekstarilla niin eipä oo naisesta vielä kuulunu! M-U-K-A-V-A-A!

Sitten viikkojen kuluttua soitetaan ja sanotaan, että niin tulihan sultä se viestikin silloin... =(



Olen vaan todennut, että kun ystävilläni on pieniä lapsia, niin INHOAN soittamista, kun 99% soitosta kuluu siihen että ystäväni langan päässä kieltää lapsiaan tai sieltä kuuluu kauhea mekkala koko ajan. Ja itselläni on kolme lasta ja kun puhelin soi meillä, niin se tapahtuu poikkeuksetta huonolla hetkellä, jollain en kertakaikkiaan ehtisi keskittyä jaarittelemaan



Siksi mieluummin viestittelen. Suurin osa mun viesteistä on ns. hölynpölyä, eli niihin ei tarvitse vastata. Mutta sattuupa joskus niinkin, että kyselen jotain oleellista. Yksi tietty " kaverini" ei juuri vastaile vaikka mikä olisi, mutta lähettelee tosi rasvaisia pornovitsejään puhelimeeni, jotka mieluummin jättäisin lukematta.

Jos haluan kysyä jotain tärkeää, soitan tai menen käymään. Ei puhelimen omistaminen tarkoita minusta sitä, että pitää olla kaikkien muiden ihmisten asioiden perään hyppimässä. Voi tuntua pieneltä kysymykseltä, että milloin nähdään, mutta ehkä minulla ei juuri silloin ole aikaa alkaa selvitellä miehen ja lasten ja omia aikatauluja ja ottaa selvää, kuka on missä milloinkin ja onko rahaa mennä kahville ja muuta. Eikä se ole mikään minun velvollisuutenikaan. Jos haluaa keskiviikkona kahville, voi kysyä, lähdenkö keskiviikkona kahville! Se ärsyttää välillä, kun lähetetään joku ympäripyöreä " olis kiva nähdä tässä joskus" ja sitten suututaan, kun en ole laatimassa valmista aikataulua heti nöyränä.



Olenkin alkanut vastata, että joo niin olisi, ja vastaan tasan silloin kun huvittaa. En ala ulkona kirjoittelemaan näpit jäässä enkä vielä sisälläkään jos on vaikka ruuanlaittoa.