Lue keskustelun säännöt.
Miten helvetissä pääsee yli exästä?
13.02.2006 |
Exä on myös lapseni isä. Rakastan miestä edelleen ihan mielettömästi ja ajattelen lämmöllä ja kaipuulla häntä todella usein. Erosta on nyt yli puoli vuotta ja itselläni oli lyhyt suhde tässä välissä, mutta mikään ei tunnu miltään, kun en saa olla sen ihmisen lähellä, jota rakastan koko sydämestäni!
Kerrottakoon vielä se, että kuulin usealta taholta, että miehellä oli koko suhteemme ajan seksisuhde ainakin yhden " kaverinsa" kanssa, jonka kuullessani heitin miehen pihalle.
Nyt silti tuntuu siltä, että tekisin mitä vaan ja antaisin anteeksi vaikka kaiken paskan, ihan vaan siksi että rakastan niin paljon... luottamusta ei kyllä mieheen ole missään asiassa, niin paljon on muutenkin valehdellut.
Pakko olisi päästä yli ja jatkaa elämää, mutta miten se voi olla mahdollista näiden tunteiden kanssa? Jatkuvasti joudun kuitenkin olla tekemisissä miehen kanssa lapsen takia.
Vinkkejä otetaan vastaan...
Kommentit (9)
Kiitos vastauksista, en ole ap, mutta samassa elämäntilantteessa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka mitä tekisit, niin kyllä se ero vaikuttaa ihmiseen n. kolme vuotta.
Aina kun haikailin takaisin, muistelin sitä, millainen hän oli, kun oli kamalaa, miksi oli kamalaa ja miksi minun oli pakko lähteä.
Se auttoi ikävän yli. Nyt erosta itselläni 2 kuukautta ja olen jo päässyt ikävästäni eroon. Nyt olemme ex:n kanssa ystäviä, soittelemme ja tapaamme lasten takia usein, mutta en kaipaa häntä takaisin. Osaan jo nauttia elämästäni ja pikkuhiljaa tapailen uusia miehiä.
Ja olimme 10 vuotta naimisissa ja rakastan häntä edelleen, mutta nyt ystävänä. Takaisin en ota, koska en halua sitä pahaa oloa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahaa oloa mietinkin paljon ensimmäiset kuukaudet ja silloin viha olikin päälimmäinen tunne. Sen tunteen vallassa elämän jatkaminen ja uusien miesten tapaminen oli helppoa.
Nyt kuitenkin " aika kultaa" muistot ja kaikki hyvät asiat miehestä tulee jatkuvasti mieleen ja joka kerta kun näen hänet, haluaisin vain käpertyä lämpimään kainaloon ja unohtaa kaiken muun.
Kaikesta huolimatta miehessä oli niin paljon hyvääkin ja nyt se kaikki paha meinaa unohtua mm. miehen kauniiden sanojen takia. (on todella hyvä lepertelemään kaikenlaista)
Tiedän toki itsekin, että on todella tyhmää roikkua ihmisessä, joka osaa ja haluaa satuttaa niin paljon kuin satutti...
Kaipa tämä tästä ajan kanssa sitten... on vaan vaikea kieltäytyä kaikista niistä tarjouksista mitä häneltä saan, kun tunteet ovat niin voimakkaita edelleen.
Ap
Toivuin surusta ja väsymyksestä ja ystäviä siis ollaan. Tosin viime viikonloppuna menin hänen kanssaan sänkyyn, kun teki seksiä mieli.
Mutta, edelleenkään, seksiä tai ei, en halua takaisin varsinaiseen suhteeseen hänen kanssaan. On helpottavaa huomata, että voi nauttia toisen hyvistä puolista tarvitsematta henkisesti sitoutua häneen tai tarvitsematta olla hänen kanssaan silloin, kun ei huvita.
Suosittelen edelleen niiden ikävien asioiden pohtimista, ei vihassa vaan tympääntymisessä. Tympiihän sellaiset asiat, et halua sellaista enää.
Viha kun on välittävä tunne, tympääntyneisyys on etääntynyt tunne. Pyri siihen, että et vihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän kerätä voimia ja vastustaa kiusauksia... ei tässä muu nyt auta.
Ap
Nyt alat elää omaa elämää ja nautit siitä, kun voit tehdä mitä haluat. Voisi olla tosi vaikea saada takaisin luottamusta mieheesi, kun on tosi kurjasti käyttäytynyt sua kohtaan. Kun olet valmis, niin löydät varmaan tosi mukavan ja luotettavan miehen, mutta älä ota vanhaa takaisin vain siksi ettei täytyisi olla yksin. Kamppailen itse samojen juttujen kanssa, ja olen vakuuttunut siitä, että pitäisi arvostaa itseään enemmän, eikä antaa anteeksi miesten tekemiä hölmöilyjä. Maailmassa on olemassa ihanikin miehiä, joihin voi luottaa. Voimaa ja tsemppiä sulle.