Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheellinen, eikö sinulla ole edes 200€ säästössä?
30.12.2015 |
Jos ei ole niin miten uskallat lasten kanssa elää niin tiukalla budjetilla? entä jos lapset tarvitsevat lääkäriä, lääkkeitä tms? miten olet päätynyt tilanteeseen jossa sinulla ei ole edes tuota summaa säästössä?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehdä lapsia jos taloustilanne on tuollainen?
Samaa mietin.. Toki taloudellinen tilanne voi muuttua lasten teon jälkeenkin mutta hirvittävän monilla talous tuntuu olleen kuralla jo silloin kun lasta alettu suunnitella.
Jep, usein juuri näillä vuosia rahatilanteestaan vollottaneilla vaan tulee kuitenkin uusi lapsi tuohon kuvioon aina parin kolmen vuoden välein. Mielestäni silloin on jo ihan oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tuo 200 euroa tuli mieleen? Eikö se suositus ole pitää säästössä vähintään kahden kuukauden menoja vastaava summa?
No ihan käyttötilillä on rahaa pahan päivän varalle. En uskaltaisi päästää tilin saldoa alle 200 euron, eikä kyllä miehenikään omansa. Ylimääräistä rahaa ei kauheasti makuuteta tilillä, vaan säästöt menee tuottaviin rahastoihin kuukausittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, lapsi pääsee lääkäriin ilmaiseksi, ja jos nyt jotain hirveän kalliita lääkkeitä pitää ostaa, eikä rahaa ole, niin sitten visa vinkuu, tai lainaan joltain. Meillä menee kaikki mitä tulee, maksetaan taloa lapsille perinnöksi eikä makuuteta rahoja tilillä että jos joskus jotain sattuu, harvoin sattuu ja jos sattuu niin visa on siihen oiva apu. Miten ollaan päädytty siihen että rahat menee, no sillä että minä olen ollut 10 vuotta sitten yrittäjä, ja maksan velkoja edelleen, ja olen ollut elämäni aikana työttömänä monta kertaa pitkän aikaa ja kotona lasten kanssa kahteen otteeseen, eli minä olen tienannut aina vähän, nyt olen töissä ja edelleen tienaan vähän. Miehen tulot on kuitenkin nyt pudonneet sairastelun takia, mutta kuten sanottu onneksi minä olen nyt töissä.
Kuulostaapa hienolta lapsuudelta: mitään ei ole varaa tehdä kun pitää säästää perintöön. Kai teillä on varaa ja taitoa pitää siitä talosta huoltakin ja kunnostaa tarvittaessa, jotta se perintö on vielä jonkin arvoinen kun lapsi sen vihdoin perii.
Kyllä lapset saa kaiken tarvittavan, ei välttämättä kaikkea mitä haluaisivat. Just tehtiin viime talvena putkiremontti, pari vuotta sitten laitettiin vessa, ja edellinen omistaja oli muutama vuosi sitten laittanut uudet ovet ja ikkunat, ja tehnyt harjakaton tasakaton tilalle ja rakentanut varaavan takan ja rempannut kylppärin ja saunan. Eipä sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu, mutta yritetään saada velat maksuun. Vuokralla asumiseen menisi kuitenkin lähes sama raha kuin asuntolainaan.
On muutamia tuhansia käyttelytileillä , mutta isommat rahat on sijoitettu. Velkaakin on paljon ja paljon tulevia menoja koko perhe huomioiden, kun on opiskelevia nuoria. Pyrimme elämään tulevaisuutta ennustaen ainakin puolen vuoden tulevat isommat menot huomioiden ja siihen nähden kulutustamme on nyt kiristettävä, muuten puskurit on pian tyhjät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minituloista työmarkkinatuella on todella vaikeaa säästää. Ahdistaa, kun yrittää säästää vararahastoa, mutta joka kuu tuppaa tulemaan jokinvylimääräinen kuluerä, johon se sitten taas meneekin. Esim auto (vm 91) hajoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen, mutta minulla on AINA ollut rahaa säästössä. Jo ennen kun lähdin opiskelemaan olin säästänyt rahaa hyvin pienistä kesätyötuloistani (olin "tienaa tonni" tyyppisessä kesätyössä ja vahdin joskus tuttujen lapsia).
Minulle on ollut aina itsestään selvyys (tulee lapsuudenperheestä) että ns. jemmatili pitää aina olla. Kun olin opiskelija ja elin ns. kädestä suuhun, mutta tuolloinkin pidin AINA sitä pienen pientä jemmarahastoa johon en koskaan koskenut.
Kun valmistuin ja pääsin töihin, niin aloin heti ensimmäisestä tilistä säästää lisää (vaikka ns. kituuttelu vuosien jälkeen työelämään mennessä minulla oli paljon juttuja mitä ostaa, esim. siistejä työvaatteita ym.) ja nykyään minulla on se suositeltu 3kk palkka jemmassa "ei koskaan kosketa" tilillä +toinen tili johon säästä matkoja/mahd. hajonneita kodinkoneita ym. varten.
Harkitsemme lasta, joten nyt tulevan vuoden elämme ns. pihisti ja säästämme rahaa "vauvaa varten", tämän teemme siksi ettei tule ns. rahasta pulaa vaikka olisin lapsen (jos luoja sellaisen suo!) kanssa 2-3 vuotta kotona.
Lisäksi elämme muutenkin niin että menomme tuloihin nähden ovat hyvässä suhteessa, esimerkiksi asunnon sijainnista emme halunneet tinkiä mutta tingimme asunnon koosta jotta emme tarvinneet ns. isoa lainaa vaan vähempi riitti. Tähän asuntoon kyllä mahtuu ihan hyvin 2+1 asumaan, eli ei tämä mikään "pikkukoppi" kuitenkaan ole. Asunnon sijainnin takia pääsen kulkemaan töihin kävellen, tuonkin voi tietynlaiseksi "säästöksi" laskea.
Mutta moni tuttu menee vaan ja tekee juttuja, ei mieti yhtään ENSIN vaan vasta jälkikäteen, kun usein on ns. liian myöhäistä.
Niin, teillä on kaikki talousasiat hyvin ja elätte nuukasti... ihmettelen, että miksi ette maksa niillä säästöillä asuntolainaa pois, jos sellaista vielä on? Ja kun sinulla/teillä ei koskaan ole ollut niin tiukkaa että olisi tarvinnut säästöihin koskea, niin mitä hyötyä niistä säästöistä on ollut? Onko ne sijoitettuna tuottanut hyvin? Luultavasti ette niitä säästöjä tule koskaan tarvitsemaankaan, ja ne jää perinnöksi lapsille, jotka opettatte elämään yhtä säästeliäästi, ja he makuuttavat rahoja seuraavalle sukupolvelle ja keräävät vielä lisää... kuka niistä rahoista koskaan pääsee nauttimaan? Miksi ei voi itse omalla työllään ansaitsemista rahoista nauttia? Elämä on kuitenkin lyhyt, ja luottokortit on keksitty jos pesukone hajoaa.
En ole tuo kelle vastasit mutta kommentoin tuota vastaustasi. Onko oma taloutesi turvattu? Juuri tuo asenne, että vingutetaan visaa tai itketään vasta kun on kuset housussa, johtaa herkästi siihen, että ollaan talousongelmissa. Itsekin olen säästänyt pahan päivän varalle ja olen makuuttanut rahoja ihan perustilillä tai kotona jemmassa. Muutaman vuoden sisällä joudumme teettämään ison remontin talossa. Suurin osa rempparahoista otetaan säästöstä ja jonkinlaisen pienen remppalainan (10 000-15 000€) ehkä joudumme ottamaan mutta siltikin jätämme pahan päivän varalle vähintään 3 kk:n kuluja vastaavan summan. Mahdollisen lainan pois maksun jälkeen jatkamme säästämistä. En ole koskaan ollut talousvaikeuksissa, koska olen osannut mitoittaa menot tuloihin ja säästänyt puskuriksi. Työttömyyskään ei ole suistanut talouttani laskuun. Ainut mikä voi muuttaa kurssin on vakava sairastuminen, joka vie työkykyni. Ja lapseni eivät kituuta. Syömme terveellisesti ja hyvin, matkustelemme, lapseni harrastavat ja heillä on aina ollut ehjät, puhtaat käyttötarkoitukseen sopivat vaatteet, meillä on oma velaton talo ja autot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivat sinulle. Vaikutat vielä sen verran nuorelta, että kyllä niitä elämää heitteleviä tilanteita ehtii vielä eteen tulla. Eivät nämä aina mene niin että kehdosta hautaan ollaan jossain talouskurimuksessa tai sitten ollaan aina osattu elää juuri oikein. Minulla oli aikoinaan erittäin hyvä taloudellinen tilanne, tällä hetkellä se on erittäin huono, ja toistaiseksi ylöspääsy on ollut hankalaa, mutta minua ei alhaalla loputtomasti pidetä. Kaikki säästöt menivät jo aikaa sitten, ja minä sentään sain aikoinaan laitettua 500 euroa syrjään kuukausittain.