Lapsiperheellinen, eikö sinulla ole edes 200€ säästössä?

Häh, miten niin ei ole? Kai nyt jokaisella ihmisellä on tuollainen summa aina tilillä.

On kyllä.

Vaikka se voikin joillekin pumpulissa kasvaneille tulla yllärinä, niin jotkut elävät kädestä suuhun. Jos se ruokaan yms. käytettävissä oleva summa on juurikin se 200 € / kk, niin jotta siitä saisi säästettyä sen 200 € "pahan päivän varalle", niin tarkoittaisi varmaankin vuoden päivät säästämistä. Jostain 200 euron kuukausibudjetista on Suomen hinnoilla hippasen tiukkaa alkaa säästelemään. Ja älkää viitsikö tulla huhuilemaan jostain "laskennallisista eduista" ynnä muusta humpuukista. Tämä kun ei edelleenkään ole sellainen hyvinvointivaltio kuin missä kuplassa yllättävän moni elää.

Ei ole, lapsi pääsee lääkäriin ilmaiseksi, ja jos nyt jotain hirveän kalliita lääkkeitä pitää ostaa, eikä rahaa ole, niin sitten visa vinkuu, tai lainaan joltain. Meillä menee kaikki mitä tulee, maksetaan taloa lapsille perinnöksi eikä makuuteta rahoja tilillä että jos joskus jotain sattuu, harvoin sattuu ja jos sattuu niin visa on siihen oiva apu. Miten ollaan päädytty siihen että rahat menee, no sillä että minä olen ollut 10 vuotta sitten yrittäjä, ja maksan velkoja edelleen, ja olen ollut elämäni aikana työttömänä monta kertaa pitkän aikaa ja kotona lasten kanssa kahteen otteeseen, eli minä olen tienannut aina vähän, nyt olen töissä ja edelleen tienaan vähän. Miehen tulot on kuitenkin nyt pudonneet sairastelun takia, mutta kuten sanottu onneksi minä olen nyt töissä.

Terveyskeskus on ilmainen ja hätävarana oli luottokortti esim lääkkeisiin. Kyllä sitä joskus aika tiukalla elettiin, kun lapsi oli pieni ja yh olin. Nyt onkin sitten enemmän.

On muutama tonni säästetty hätävaraksi, mutta muuten kaikki menee. Tuohon hätävaraan kosketaan vasta kun on pakko, sillä ei esim. Matkustella.

Ei ole ei. Matalapalkka allaa töissä. Käteen tulee kuussa hädin tuskin 1300 euroa josta pitää maksaa 400 euron lainanlyhennys ja 250 euron suuruinen hoitomaksu, ruoka, puhelinlasku, netti jne. Eipä siitä paljon sivuun laiteta.

Elä rauhassa pilvilinnoissasi mutta älä odota että kaikki eläisivät.

Ei ihan ole, tilillä nyt 0,90 euroo.

Miksi tehdä lapsia jos taloustilanne on tuollainen?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ei. Matalapalkka allaa töissä. Käteen tulee kuussa hädin tuskin 1300 euroa josta pitää maksaa 400 euron lainanlyhennys ja 250 euron suuruinen hoitomaksu, ruoka, puhelinlasku, netti jne. Eipä siitä paljon sivuun laiteta.

Elä rauhassa pilvilinnoissasi mutta älä odota että kaikki eläisivät.

Miten lapsen hoitomaksu on muka noin iso? pienituloisenhan ei montaa kymppiä päiväkotimaksua tarvitse maksaa.

Lapsella on sairasvakuutus joten lääkärikuluista ei tarvitse huolehtia. Mulla ei ole autoa joten tietty aina voi tulla tilanne että täytyy lähtä taksilla päivystykseen mutta siitäkin saa tarvittaessa laskun. Ikinä ei ole vielä tullut sellaista tilannetta etten olisi pystynyt jotain välttämätöntä maksamaan. Kyllä mä mieluusti haluaisin säästöön rahaa vielä enemmänkin mutta nyt just kaikki menee mitä tulee. 

Jotain 4900€ näytti olevan säästötilillä, johon kerätään pari sataa kuukaudessa pahan päivän varalle tai suurempiin hankintoihin.

Mutta ei meilläkään ole ollut näin vielä kovin montaa vuotta. Aikaisemmin oli enemmän sääntö kuin poikkeus että kaikki tilit oli nollilla ennne tilipäivää.

Sitten oltiin oikeasti joutua kuseen kun toinen lomautettiin, onneksi oli vakuutta sen verrran että pankista irtosi lainaa jotta selvittiin ja sitten alettiin pitämään pientä summaa säästötilillä hätävarana.

Ohi aiheen, mutta minulla on AINA ollut rahaa säästössä. Jo ennen kun lähdin opiskelemaan olin säästänyt rahaa hyvin pienistä kesätyötuloistani (olin "tienaa tonni" tyyppisessä kesätyössä ja vahdin joskus tuttujen lapsia).

Minulle on ollut aina itsestään selvyys (tulee lapsuudenperheestä) että ns. jemmatili pitää aina olla. Kun olin opiskelija ja elin ns. kädestä suuhun, mutta tuolloinkin pidin AINA sitä pienen pientä jemmarahastoa johon en koskaan koskenut.

Kun valmistuin ja pääsin töihin, niin aloin heti ensimmäisestä tilistä säästää lisää (vaikka ns. kituuttelu vuosien jälkeen työelämään mennessä minulla oli paljon juttuja mitä ostaa, esim. siistejä työvaatteita ym.) ja nykyään minulla on se suositeltu 3kk palkka jemmassa "ei koskaan kosketa" tilillä +toinen tili johon säästä matkoja/mahd. hajonneita kodinkoneita ym. varten.

Harkitsemme lasta, joten nyt tulevan vuoden elämme ns. pihisti ja säästämme rahaa "vauvaa varten", tämän teemme siksi ettei tule ns. rahasta pulaa vaikka olisin lapsen (jos luoja sellaisen suo!) kanssa 2-3 vuotta kotona.

Lisäksi elämme muutenkin niin että menomme tuloihin nähden ovat hyvässä suhteessa, esimerkiksi asunnon sijainnista emme halunneet tinkiä mutta tingimme asunnon koosta jotta emme tarvinneet ns. isoa lainaa vaan vähempi riitti. Tähän asuntoon kyllä mahtuu ihan hyvin 2+1 asumaan, eli ei tämä mikään "pikkukoppi" kuitenkaan ole. Asunnon sijainnin takia pääsen kulkemaan töihin kävellen, tuonkin voi tietynlaiseksi "säästöksi" laskea.

Mutta moni tuttu menee vaan ja tekee juttuja, ei mieti yhtään ENSIN vaan vasta jälkikäteen, kun usein on ns. liian myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ei. Matalapalkka allaa töissä. Käteen tulee kuussa hädin tuskin 1300 euroa josta pitää maksaa 400 euron lainanlyhennys ja 250 euron suuruinen hoitomaksu, ruoka, puhelinlasku, netti jne. Eipä siitä paljon sivuun laiteta.

Elä rauhassa pilvilinnoissasi mutta älä odota että kaikki eläisivät.

Miten lapsen hoitomaksu on muka noin iso? pienituloisenhan ei montaa kymppiä päiväkotimaksua tarvitse maksaa.

Ehkä puolisokin on töissä. Meillä oli niin että kun mies tienasi 40 tuhatta €/vuosi/br ja minä työttömänä n. kymppitonnin, niin oli täydet maksut, eli 550€/kk kahdesta lapsesta, joten ei sitten laitettu lapsia päiväkotiin kun olin kerran kotona.

Häh, kyllä meillä jää joka kuukausi säästöön.. Kotona on kummallekki opetettu säästämisen tärkeys. Ei kylläkää ole kuin kaksi lasta mutta toinen vanhemmista opiskelee eli ei tulot päätä huimaa kun mies perus duunari. Mutta kun elää tulojen mukaan ei ole koskaan tarvinnut ottaa lainaa vaikka aika hieno autoki on. Ulkomailla käytii viime kesänä mutta ei koeta tarpeellisena kun kotimaassakin on paikkoja minne mennä. Talolainan hakemista ollaan suunniteltu ku omarahoitusosuutta olisi jo rapiat 20 000. Kai meillä sitte maltetaan elää kohtuudella vaikka syödään terveellisesti ja todellakin ostetaan kotimaista

Vierailija kirjoitti:

Ohi aiheen, mutta minulla on AINA ollut rahaa säästössä. Jo ennen kun lähdin opiskelemaan olin säästänyt rahaa hyvin pienistä kesätyötuloistani (olin "tienaa tonni" tyyppisessä kesätyössä ja vahdin joskus tuttujen lapsia).

Minulle on ollut aina itsestään selvyys (tulee lapsuudenperheestä) että ns. jemmatili pitää aina olla. Kun olin opiskelija ja elin ns. kädestä suuhun, mutta tuolloinkin pidin AINA sitä pienen pientä jemmarahastoa johon en koskaan koskenut.

Kun valmistuin ja pääsin töihin, niin aloin heti ensimmäisestä tilistä säästää lisää (vaikka ns. kituuttelu vuosien jälkeen työelämään mennessä minulla oli paljon juttuja mitä ostaa, esim. siistejä työvaatteita ym.) ja nykyään minulla on se suositeltu 3kk palkka jemmassa "ei koskaan kosketa" tilillä +toinen tili johon säästä matkoja/mahd. hajonneita kodinkoneita ym. varten.

Harkitsemme lasta, joten nyt tulevan vuoden elämme ns. pihisti ja säästämme rahaa "vauvaa varten", tämän teemme siksi ettei tule ns. rahasta pulaa vaikka olisin lapsen (jos luoja sellaisen suo!) kanssa 2-3 vuotta kotona.

Lisäksi elämme muutenkin niin että menomme tuloihin nähden ovat hyvässä suhteessa, esimerkiksi asunnon sijainnista emme halunneet tinkiä mutta tingimme asunnon koosta jotta emme tarvinneet ns. isoa lainaa vaan vähempi riitti. Tähän asuntoon kyllä mahtuu ihan hyvin 2+1 asumaan, eli ei tämä mikään "pikkukoppi" kuitenkaan ole. Asunnon sijainnin takia pääsen kulkemaan töihin kävellen, tuonkin voi tietynlaiseksi "säästöksi" laskea.

 

Mutta moni tuttu menee vaan ja tekee juttuja, ei mieti yhtään ENSIN vaan vasta jälkikäteen, kun usein on ns. liian myöhäistä.

Niin, teillä on kaikki talousasiat hyvin ja elätte nuukasti... ihmettelen, että miksi ette maksa niillä säästöillä asuntolainaa pois, jos sellaista vielä on? Ja kun sinulla/teillä ei koskaan ole ollut niin tiukkaa että olisi tarvinnut säästöihin koskea, niin mitä hyötyä niistä säästöistä on ollut? Onko ne sijoitettuna tuottanut hyvin? Luultavasti ette niitä säästöjä tule koskaan tarvitsemaankaan, ja ne jää perinnöksi lapsille, jotka opettatte elämään yhtä säästeliäästi, ja he makuuttavat rahoja seuraavalle sukupolvelle ja keräävät vielä lisää... kuka niistä rahoista koskaan pääsee nauttimaan? Miksi ei voi itse omalla työllään ansaitsemista rahoista nauttia? Elämä on kuitenkin lyhyt, ja luottokortit on keksitty jos pesukone hajoaa.

Vierailija kirjoitti:

On muutama tonni säästetty hätävaraksi, mutta muuten kaikki menee. Tuohon hätävaraan kosketaan vasta kun on pakko, sillä ei esim. Matkustella.

Koska on pakko? Tuottaako raha, vai makaako pankkitilillä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehdä lapsia jos taloustilanne on tuollainen?

Tilanteethan ei koskaan voi muuttua...

Ja ei, ei tosiaan ole 200e säästössä. Mietin just millä perkeleellä saan maksettua öljylaskun, vesilaskun, päivähoitomaksun ja omat sairaalalaskut. Ja syödäkin pitäis :(

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehdä lapsia jos taloustilanne on tuollainen?

Samaa mietin.. Toki taloudellinen tilanne voi muuttua lasten teon jälkeenkin mutta hirvittävän monilla talous tuntuu olleen kuralla jo silloin kun lasta alettu suunnitella.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, lapsi pääsee lääkäriin ilmaiseksi, ja jos nyt jotain hirveän kalliita lääkkeitä pitää ostaa, eikä rahaa ole, niin sitten visa vinkuu, tai lainaan joltain. Meillä menee kaikki mitä tulee, maksetaan taloa lapsille perinnöksi eikä makuuteta rahoja tilillä että jos joskus jotain sattuu, harvoin sattuu ja jos sattuu niin visa on siihen oiva apu. Miten ollaan päädytty siihen että rahat menee, no sillä että minä olen ollut 10 vuotta sitten yrittäjä, ja maksan velkoja edelleen, ja olen ollut elämäni aikana työttömänä monta kertaa pitkän aikaa ja kotona lasten kanssa kahteen otteeseen, eli minä olen tienannut aina vähän, nyt olen töissä ja edelleen tienaan vähän. Miehen tulot on kuitenkin nyt pudonneet sairastelun takia, mutta kuten sanottu onneksi minä olen nyt töissä.

Kuulostaapa hienolta lapsuudelta: mitään ei ole varaa tehdä kun pitää säästää perintöön. Kai teillä on varaa ja taitoa pitää siitä talosta huoltakin ja kunnostaa tarvittaessa, jotta se perintö on vielä jonkin arvoinen kun lapsi sen vihdoin perii.