Huoju

Ystäväni on ollut ystäväni lapsuudesta saakka. 25-vuotiaana hän alkoi muuttua ja on nyt vajaa 30v aivan mahdoton.

Hänellä ei ole ikinä ollut kunnon suhdetta eikä hän sellaista enää myönnä haluavansa. Hän on todella itsenäinen ja suorastaan pakkomielteinen. Hänen luokseen ei saa jäädä jos hän ei ole kotona, jos hänellä on huono päivä hän ei puhu mitään mutta tulee silti paikalle mököttämään. Hän saa järkyttäviä raivareita meille ystäville. Saattaa rähistä, että vittuillaan hänelle, vaikka kukaan ei todellakaan tee niin. Jos teemme jotain kivaa ja suunniteltua yhdessä hän saattaa ottaa itseensä ihan mistä tahansa. Hänelle on muodostunut pakkomielle terveellisestä ruokavaliosta ja juoksusta, jos joku on erimieltä jostakin ravitsemukseen liittyvästä hän paasaa vihaisena monta minuuttia omaa monologiaan.

Olen ääriäni myöten täynnä tätä ystävää. Hänen ajatteleminen ärsyttää. Hän esittää aina kovaa ja coolia, häntä ei haittaa vaikka paljastuu että ihastus on seurustellut koko tapailuajan, isän kuolema oli arvattavissa, äidin syöpä on ihan fine, hän pärjää kyllä. Ei halua ikinä näyttää heikkouttaan tai avautua mistään. On vaan täynnä kiukkua.

Mitään vinkkejä? Tekisi mieli pitää etäisyyttä, mutta ehkä hänellä on vaikeaa ja purkaa sen noin. Paljon pitää kestää?

Kommentit (2)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla