Miehen 10-vuotias tyttö edustaa minulle vieraita asioita
Ollaan oltu muutama vuosi yhdessä, minulla itselläni kaksi ala-asteikäistä lasta. Olen sellainen oikein perinteinen humanisti, tasa-arvoa, rauhaa ja rakkautta. Miehen tyttö ihan mukava ja kaikkea, mutta luultavasti äitinsä kautta oppinut minulle hyvin vieraan käsityksen naiseudesta. Minustakin on kivaa kaunistautua, että on kivoja vaatteita ja kaikkea. Mutta tyttö on koko tuntemani ajan ollut tosi, jotenkin miellyttävään pyrkivän oloinen näillä kynsillään, meikeillään, vaatteillaan. Harjoittelee pusuposeerauksia peilin edessä jne. Musta jotenkin kurjaa, että jo lapsena pitää olla jokin miehiä miellyttämään pyrkivä nukke. Bikineitä, irtokynsiä, hajuvesiä, korvakoruja. Ja tosiaan jos olisikin näitä ja sitten tekisi muita asioita, mutta kun tuntuu et nää on niinkuin se keskeisin asia elämässä. En halua puuttua, ei ole minun lapseni. Enkä ikinä arvostele, leikin mukana, ihastelen ja annan lakata kynnet.
Onko jollain muulla ollut näin? Mitä olette tehneet? Antaneet vain olla ja seuranneet sivusta? Minusta vain tosi tyhmää kasvattaa tähän maailmaan ihmistä, jolle jo pienestä asti opetetaan, että sun tehtäväs maailmassa on miellyttää miestä...
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulla on poikia. 14v. lievästi kehitysvammainen kysyi 11v. että tykkääkö se tytöistä? Kuopus vastasi ettei tykkää. Näin siis pelin lomassa.
Heh. Näin meistä jokainen lukee näitä keskusteluja omannäköistensä silmälasien läpi. Itse olen tässä jouluketjuja lukiessani kiitellyt, että minulla on tyttöjä. En jaksaisi mitään kaikki joulunpyhät riehuvia ja tappelevia rymyeetuja katsella.
Ei meikkaamisella, pukeutumisella, hiusten laitolla ym. ole läheskään aina tarkoitus miellyttää miehiä -jotka eivät tästä edes mitään ymmärrä. Estetiikan taju ja halu kaunistautua on meillä synnynnäistä. Nykyään naisella ja tytöllä on mahdollisuus kokeilla ja toteuttaa monenlaisia rooleja eikä kaunistautumisessa ole mitään väärää tai tuomittavaa kunhan elämässä on muutakin sisältöä eikä tyttö tai nainen luule olevansa pelkästään ulkonäöllä määritettävissä ja lokeroitavissa.
Siitä tulee kaunis hieno nainen. Ei mitään lihavaa karvaista suomi-valasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulla on poikia. 14v. lievästi kehitysvammainen kysyi 11v. että tykkääkö se tytöistä? Kuopus vastasi ettei tykkää. Näin siis pelin lomassa.
Heh. Näin meistä jokainen lukee näitä keskusteluja omannäköistensä silmälasien läpi. Itse olen tässä jouluketjuja lukiessani kiitellyt, että minulla on tyttöjä. En jaksaisi mitään kaikki joulunpyhät riehuvia ja tappelevia rymyeetuja katsella.
Mulla täällä kaksi rymyeetutyttöä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulla on poikia. 14v. lievästi kehitysvammainen kysyi 11v. että tykkääkö se tytöistä? Kuopus vastasi ettei tykkää. Näin siis pelin lomassa.
Heh. Näin meistä jokainen lukee näitä keskusteluja omannäköistensä silmälasien läpi. Itse olen tässä jouluketjuja lukiessani kiitellyt, että minulla on tyttöjä. En jaksaisi mitään kaikki joulunpyhät riehuvia ja tappelevia rymyeetuja katsella.
Mulla täällä kaksi rymyeetutyttöä
Veikkaan, että sävyero kuitenkin tyttöjen ja poikien riehumisessa on. Pojat ovat rasittavampia: äänekkäämpiä ja fyysisempiä.
Tyttö ilmeisesti asuu äitinsä kanssa?
Tyttölapsi tarvitsee isän. Hän tarvitsee isän ihailua, kannustusta, tunnustusta että on isän oma ihana tyttö, kaunis sellaisenaan, kyvykäs tekemään mitä tahansa pojatkin tekevät. Murrosikää lähestyvä tyttö on tämän suhteen erittäinkin tarvitseva.
Joten ap, otas sitä ukkoas korvista kiinni ja sano että herää pahvi. Ihaile tota tytärtäsi, ei ulkonäköä vaan mitä se ikinä muuta yrittääkin tehdä. Kerro että se on kaunis ilman meikkiäkin. Ihaile miten vahva se on ja miten notkea ja miten kivasti se hymyilee.
Tytölle isä on tärkeä. Varsinkin jos sitä näkee vain joskus vähän, niin siinä on kiire tunkea se kaikki isäily siihen pieneen viikonloppuun. Surullista jos sekin aika menee töissä tai läppärin takana.
Meidän tyttö pelkää meikkejä. :D Siis ripsiväri kuulemma pilaa niiden luonnollisen värin, puuterista tulee finnejä, huulipunasta saattaisi tulla mustapäitä. Ja muutenkin tyttöä kiinnostaa vain lihasten kasvattaminen, kieliopin palvominen, historian opiskelu ja itsensä ihailu. Narsisti mikä narsisti.
Ja sinulla on se oletus, että poikuus ja rymyäminen on yksiselitteisesti pahaa ja ikävää ja rumaa? Ja että kaikki pojat ovat meluavia rymyeetuja ja tytöt hiljaisia nukkeprinsessoja? Tytöistäkin löytyy tosi rauhattomia kirkujia ja kimittäjiä ja pinnallisia pissipäitä, jotka osaavat kiusata muita ja olla jatkuvasti huomion keskipisteenä nolaten ja polkien muita. En silti pidä kaikkia tyttöjä tällaisina. Yksilöiden väliset erot on suurempia kuin sukupuolten väliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulla on poikia. 14v. lievästi kehitysvammainen kysyi 11v. että tykkääkö se tytöistä? Kuopus vastasi ettei tykkää. Näin siis pelin lomassa.
Heh. Näin meistä jokainen lukee näitä keskusteluja omannäköistensä silmälasien läpi. Itse olen tässä jouluketjuja lukiessani kiitellyt, että minulla on tyttöjä. En jaksaisi mitään kaikki joulunpyhät riehuvia ja tappelevia rymyeetuja katsella.
Mulla täällä kaksi rymyeetutyttöä
Veikkaan, että sävyero kuitenkin tyttöjen ja poikien riehumisessa on. Pojat ovat rasittavampia: äänekkäämpiä ja fyysisempiä.
Yksilöiden väliset erot on suurempia kuin sukupuolten väliset erot.
Vierailija kirjoitti:
Ja sinulla on se oletus, että poikuus ja rymyäminen on yksiselitteisesti pahaa ja ikävää ja rumaa? Ja että kaikki pojat ovat meluavia rymyeetuja ja tytöt hiljaisia nukkeprinsessoja? Tytöistäkin löytyy tosi rauhattomia kirkujia ja kimittäjiä ja pinnallisia pissipäitä, jotka osaavat kiusata muita ja olla jatkuvasti huomion keskipisteenä nolaten ja polkien muita. En silti pidä kaikkia tyttöjä tällaisina. Yksilöiden väliset erot on suurempia kuin sukupuolten väliset.
Ja kuitenkin tässä ketjussa ensimmäisenä ollut "onneksi minulla on poikia ja mun pojatkin sano ettei tykkää tytöistä" -kommentti oli saanu kymmenkunta pluspeukkua. Tuo sinun ennalta-arvattava puolustuspuheesi ilmestyi ketjuun vasta kun joku erehtyi iloitsemaan siitä, että hänen lapsensa ovat tyttöjä, koska pojille tyypillinen riehunta olisi väsyttävää. Oh the irony.
Vierailija kirjoitti:
Tyttö ilmeisesti asuu äitinsä kanssa?
Tyttölapsi tarvitsee isän. Hän tarvitsee isän ihailua, kannustusta, tunnustusta että on isän oma ihana tyttö, kaunis sellaisenaan, kyvykäs tekemään mitä tahansa pojatkin tekevät. Murrosikää lähestyvä tyttö on tämän suhteen erittäinkin tarvitseva.
Joten ap, otas sitä ukkoas korvista kiinni ja sano että herää pahvi. Ihaile tota tytärtäsi, ei ulkonäköä vaan mitä se ikinä muuta yrittääkin tehdä. Kerro että se on kaunis ilman meikkiäkin. Ihaile miten vahva se on ja miten notkea ja miten kivasti se hymyilee.
Tytölle isä on tärkeä. Varsinkin jos sitä näkee vain joskus vähän, niin siinä on kiire tunkea se kaikki isäily siihen pieneen viikonloppuun. Surullista jos sekin aika menee töissä tai läppärin takana.
Aika tasan puolet ja puolet tyttö on vanhemmillaan. Ja itse asiassa mies ihailee kyllä tytön puissakiipeilyä enemmän kuin kynsiä. Eli siis kiipeilee myös puissa. Teen varmaan kärpäsestä härkäsestä. Mutta tiedättekö, tekee ihan hyvää välillä tälleen anonyymisti miettiä näitäkin, niin on taas asiat selvempänä omassa päässä :) ! Ap
10-vuotias ei tee tuota miehiä miellyttääkseen. Olin itse jo pienestä pitäen kiinnostunut laittautumisesta (roolivaatteet oli suosikkileikki ja keräilin mm. tyhjiä meikkiputeleita) ja laittaudun näin aikuisenakin mutta en edelleenkään sitä vastakkaista sukupuolta, vaan ihan vain itseäni miellyttääkseni. Hassuinta on että miehet joista yleensä kiinnostun eivät edes arvosta tätä laittautumistani vaan ovat päinvastoin maanläheisiä ja luonnollisuutta arvostavia "hippejä". Mies jota tapailin viimeksi olisi halunnut että lopettaisin laittautumisen ja jatkuvasti valitti tästä puolestani, sillä hänen mielestään meikkaaminen on turhamaista ja turhamaisuus rumaa, eikä hän ymmärtänyt miksi haluan ajella edes ihokarvojani :D En kuitenkaan halunnut miellyttää noita päinvastaisiakaan toiveita, vaan meikkasin oman pääni mukaan enkä aio sitä lopettaa ENKÄ jatkaa vain jonkun toisen mieliksi. Nainen voi laittautua tai olla laittautumatta ihan vain koska itse haluaa. Meikkaan ja laitan hiukseni usein kun olen yksin kotona vaikka kukaan muu ei edes näkisi minua ja tein samaa jo lapsena. Se on ikään kuin sellaista itsensä hemmottelua!
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa 10-vuotiaista ei ymmärrä hölkäsen pölähtävää miesten miellyttämisestä, vaikka jotkut rakennekynnet kiehtookin heitä. He lähestyy sitä kaikkea ihan eri tulokulmasta kuin aikuinen.
Olen samaa mieltä ja miesten miellyttäminen on aikuisen mielikuvituksen tuotetta.
Minun toinen tytär jo pienestä pitäen halusi kaunistaa ja meikata itseään ja nukkejaan jo muutaman vuoden ikäisestä alkaen ja vaatteet vaihtoi monta kertaa päivässä. Kauneuden kaipuu oli loputonta.
Nyt 16v. laittauu todella kauniisti, vaatteita on todella vähän, on lähes erehtymätön värisilmä, kekseläisyyttä ja luovuutta tuntuu löytyvän rajattomasti, jotka auttavat opiskelussa, ratkaisee monet asiat omalla luovuudellaan.
Luovana ihmisenä mieluimmin kannustaisin ap. lasta, sillä tuon ikäisen lapsen"laittautumine" on luovuuden ja kädentaitojen kehittämistä, joka auttaa lasta ratkaisemaan asioita ja tukee opiskelua. Ja samalla lapsi saa mielihyvää ja iloa elämään.
Kyllä monelle aikuisellekin tekisi hyvää pusuhuuliposeeraus peilin edessä, kun katsoo ihmisiä ja kasvot ovat yhtä kireät kuin viulun kieli. Mistähän syystä?
Eikö sitä pipoa voisi vähän löysätä ja iloita elämästä ja nauraa vähän omille pysuhuulille, saati 10v lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän tyttö pelkää meikkejä. :D Siis ripsiväri kuulemma pilaa niiden luonnollisen värin, puuterista tulee finnejä, huulipunasta saattaisi tulla mustapäitä. Ja muutenkin tyttöä kiinnostaa vain lihasten kasvattaminen, kieliopin palvominen, historian opiskelu ja itsensä ihailu. Narsisti mikä narsisti.
sun mielestä lapsi on narsisti mistä syystä?
Parhaitenhan tuohon vaikuttaa esimerkillä. Ei tarvitse saarnata arvoista, ne näkyy arjessa. Fiksu lapsi hoksaa kyllä jos aikaa ja rahaa käytetään muuhunkin kuin siihen ulkonäköön. Voi myhäillä kun näyttää törröhuulia mutta jatkaa kokeilemalla yhdessä kärrynpyörää. Tyttäreni oli pienenä hirveän innostunut helyistä muttei se estänyt puissa kiipeilyä.