Lue keskustelun säännöt.
Lapset joutuivat eri päiväkotiin!
13.02.2006 |
Onko teillä kokemusta siitä, kun lapset joutuvat eri hoitopaikkaan? Siis jouduin parin viikon varoitusajalla laittamaan lapset hoitoon, ja nyt he joutuvat eri päiväkoteihin. Siis rakennukset ovat vierekkäin samalla tontilla, mutta kuitenkin erillisiä. Ovat eri-ikäisten ryhmässä, ja olisivat tietysti olleet muutenkin varmaan eri ryhmissä, mutta säälittää kyllä tuo nuorempi. Ovat kotona kuin paita ja peppu...
Ikää on nuoremmalla 2½ ja isommalla 4 v. Mitä luulette, miten tuo pikkuveli pärjää ilman isompaa? Eivät ole koskaan olleet erikseen hoidossa, isompi on käynyt kyllä yksin kerhossa.
Voisiko tuo olla jopa parempi ratkaisu nuoremmalle? Kun hän on meidän perheessä vauva - vanhempi joutui olemaan jo iso poika tuossa iässä. Ehkä pienemmälle tekeekin hyvää olla iso pienten joukossa välillä...
Onko teillä kokemuksia tai ajatuksia?
Kommentit (5)
Olin aluksi kauhuissani, itkin pari päivää, kuinka kamalaa on, kun lapset erotetaan toisistaan. Mietin, jäisinkö sittenkin kotiin.
No, ihan suotta pelkäsin. Kaikki meni tosi hienosti, ja näin jälkikäteen ajateltuna, teki varmasti myös hyvää lapsille saada keskittyä omiin leikkeihin ja kavereihin ilman " huolta ja vastuuta" sisaresta.
Esimerkiksi meidän nuorempi ei meinannut oppia puhumaan kovinkaan hyvin, kun vanhempi puhui kaikki asiat aina hänen puolestaan. Kun päivähoito alkoi, nuorempi puhua pälätti täysin sujuvasti kuukausi hoidon aloittamisen jälkeen.
Vanhemman lapsen leikit muuttui jo paljon monimutkaisemmiksi ja oikein ajatuskehitelmiksi kun seurana oli ikäisensä kaverit, eikä aina pikkuinen veli.
Toisaalta lapset olivat riemuissaan iltapäivällä kun näkivät taas toisensa ja illat olivat täynnä kivoja leikkejä kun toisiin ei oltu vielä päivällä kyllästytty.
Lapsista on varmasti toisilleen paljon tukea ja varmuutta hoidonaloittamisessa, mutta jos kerran lapset eivät samaan ryhmään pääse, aloittavat he hoidon sitten yksilöinä, ei sisaruksina. Kyllä teillä varmasti hyvin menee.
Ainoa ärsyttävä asia on se, että on kaksi hoitoon viemistä. Toinen lapsista odottaa aina hikipäässä talvivaatteet päällä eteisessä, kun toista riisutaan tai puetaan ja hoitajien kanssa vaihdetaan kuulumiset. Vientiin ja hakuun menee paljon enemmän aikaa, kun paikkoja on kaksi, mutta muuten järjestelynä ihan ok. Kummallekin omat kaverit, erilaiset askartelut, laulut ja leikit. Kumpikin voi olla enemmän yksilö, kuin toinen sisaruksista.
Asioilla on aina puolensa ja puolensa, mutta tässä pari pointtia, miksei tilanteesi nyt aivan katastrofaalinen ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmilla oli omanikäisiä kavereita tarhassa ja molemmat saivat siten tehdä omanikäistensä juttuja. Kotona sitten tietysti oli taasen oma sisarus leikkikaverina.
Sanoisin, että älä yhtään sure. Parempi noin.
tosin itse toivoin eri ryhmiä. Pienempi on " liian pieni" vielä isojen ryhmään ja isompi kaipasi enempi omanikäistä seuraa ja tekemistä. Hyvin meni, ulkoilut olivat usein yhtäaikaa, vaikka eivät silloinkaan leikkineet yhdessä vaan ikäistensä kanssa.
Tosiaan tuo isompi varmasti kehittyy paremmin, kun saa ikäistään seuraa. Nuorempi taas saa olla isompi, eikä aina se, joka joutuu alistumaan toisen määräämiin leikkeihin. Varmaan eka viikko on hankala, eiköhän se sitten siitä...
Ei ne koulussakaan pääse samalle luokalle.
Btw.. Kaveri vie lapset eri puolin kaupunkia hoitoon...