Miksi isovanhemmat antavat lapsenlapsilleen eri summan lahjaksi?

Jos toinen on auttanut isovanhempia ja toinen ei niin tottkai on ok että myös tämä saa enemmän muistamista! Isovanhemmat eivät ole mitään rahaa syytäviä pankkeja kenen velvollisuus ja elämän tehtävä on antaa rahaa lapsenlapsille. Itse sain isoäidiltä ehkä 50€ isompana ja pienenä jonkun pikkumuistamisen. 150€ ja 100€ ovat isoja rahoja edes ylioppilas ei saa automaattisesti 100€ per vieras! Joten 100€ 10 vuotiaalle pikkukersalle on suuri raha, koko vuoden karkkiraha! Ihan oikein että tytär huomaa että hänen ystävällisyyttä ja apua arvostetaan. Vaikka tapauksen lapset ovat lapsenlapsia ja varmasti heistä yhtä paljon välitetäänkin he ovat silti ennenkaikkea yksilöitä. Tämä on hyvä tilaisuus opettaa pojallesi isovanhempien arvostusta ja auttamista niin ehkä ensi vuonna hänkin yltää samalle tasolle siskonsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kyseessä ole, että yläkoululaiselle enemmän, kun sille pikkuselle

13v. verrattuna 12v. on tosi pikkuinen..

Meillä lasten mummo ostelee joululahjoja periaatteella, että mitä sattuu löytymään kenellekkin.

Eli jollekkin voi olla yksi lahja ja toiselle 6 lahjaa.

Näin oli myös minun lapsuudessani.

En kuitenkaan ole asiasta harmistunut, vaan kysäisen aina ennen aattoa, että minkälainen lahjatilanne on.

Jos jollekkin on vain 1 lahja, niin sovitaan, että minä tuon pukinkonttiin sitten lahjoja hänelle, jotta lahjatilanne tasaantuu.

Tämä toimii ihan hyvin ja lapset on aina olleet tyytyväisiä jouluun. 

Lahjoja ei lasketa pakettien lukumäärän tai arvon perusteella. Yksi lapsi toivoo hajuvettä ja toinen puhelinta. Ja ovat tyytyväisiä jos toiveet toteutetaan, vaikka lahjojen ero olisi huima.

Kunhan ei vain ole niin, että joku ei saa juurikaan mitään ja toiset paljon.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei poika mikään töykeä ole! Peruspoika. Hän ei ehkä ole yhtä sosiaalisesti nokkela tai tarjonnut haravointiapua ym, kuten siskonsa, mutta missäännimessä hän ei ole töykeä!

Kysyin asiaa isältäni tänään. Hän meni hämilleen ja puhui jotain ymttärilahjasta, joka tasaa erotuksen (pojalla synttärit joulukuussa, isovanhemmat ostivat tietokoneen).

Asia on ok.

ap

Sun olisi pitänyt tajuta asia ihan itse, kun tiesit, että poika on jo saanut nyt joulukuussa isovanhemmiltaan tietokoneen synttärilahjaksi. Minkä jätit aloitusviestissä kätevästi kertomatta.

Oikeasti, miten joku kehtaa alkaa kyselemään joululahjoista? Vaikutat aika ahneelta ja kiittämättömältä. Alatko seuraavaksi miettiä, että poikahan sai itseasiassa enemmän kuin tyttö, koska tietokone on aika arvokas ja sen lisäksi sai satasen... ja taas kyselemään isovanhemmilta.

Jos olisin sun äitisi, antaisin ensi jouluna lapsille yhteiseksi lahjaksi vaikka lautapelin. Kun mikään ei riitä...

No onpas häijyjä ihmisiä täällä.

En minä ole suuttunut lahjojen vähyydestä vaan avoimesti ihmettelin, miksi eri summat. Isäni vastasi kysymykseen ja asia on ok.

Itseasiassa tyttö se on ollut kyllä saamapuolella enemmän vaikka veli tietokoneen saikin. Isovanhemmat ostivat kalliin, tuhansia maksaneen soittimen tytölle hiljattain. Aika monta tietsikkaa sillä rahalla saisi.

Mutta ei minulla asian kanssa ole ongelmaa, kunhan pohdin. Teillä muilla näyttää ongelmaa olevan tämän asian kanssa.

Mutta en ymmärrä sitä kuinka joudenkin mielestä on ok suosia yhtä lapsenlasta yli toisen. Enkä puhu nyt vain rahasta. Arvostus näkyy kaikessa muussakin. Yksi nostetaan jalustalle, enkä tiedä miksi. Tyttö on kuitenkin nöyrä ja huomaavsinen joten vielä ainakaan eivät ole saaneet pilattua suosikkiaan.

ap

Miksi isovanhemmat antavat lapsenlapsilleen eri summan ja eri arvoiset lahjat? No ihan siitä samasta syystä, kuin jotkut vanhemmat antavat omille lapsilleen eri summat ja eri arvoiset lahjat.

Nimimerkillä: "aina ne halvemmat lahjat saanut" ja "epäoikeudenmukaisuudesta jo lapsuudessa katkeroitunut"

Vierailija kirjoitti:

Miksi isovanhemmat antavat lapsenlapsilleen eri summan ja eri arvoiset lahjat? No ihan siitä samasta syystä, kuin jotkut vanhemmat antavat omille lapsilleen eri summat ja eri arvoiset lahjat.

Nimimerkillä: "aina ne halvemmat lahjat saanut" ja "epäoikeudenmukaisuudesta jo lapsuudessa katkeroitunut"

Epäoikeudenmukaisen kohtelun muistaa tosiaan kyllä vielä aikuisiässäkin. Tätä voivat isovanhemmat miettiä siinä vaiheessa, kun "epäsuosiossa" ollutta lasta ei huvitakaan aikuisena enää juurikaan yhtettä pitää.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin isovanhemmat antavat rahaa iän mukaan eli uskoisin, että tässä on kyseessä ns. vanhimman oikeus. 150 euroa vanhimmalle ja 100 euroa nuoremmalle tuntuu ehkä isovanhemmista reilulta. Ongelmana vain on se, että se nuorempi ei koskaan yllä sinne vanhemman rahatasolle eli saa aina vähemmän kuin vanhempi.

Omassa lapsuudessani pojat saivat enemmän kuin tytöt. Aina näitä epäreiluja isovanhempia löytyy.

Juuri näin. Meidän lapsuudessa toimittiin samoin. Yksi isotädeistä antoi vanhimmalle siskolle eniten ja nuorimmalle vähiten. Tätä jatkui pitkälle aikuisuuteen asti. Tapa oli varmasti vanha ja kenties täti ajatteli itse toimivansa tasapuolisesti. Annettiinhan ennen vanhaan perintöäkin vanhimmalle pojalle eniten jne. Ei kaikesta kannata vetää hernettä nenään. Isot summathan noi oli mitä aloittajan lapset sai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, eikö teille mikään riitä, vaikka poika on jo tässä kuussa saanut isovanhemmilta jo tietokoneen ja joululahjaksi vielä satasen. Ja mitä 12v tekee omalla tietokoneella?

Tekee kaikenlaista.

En nyt mäkättänytkään summasta sinänsä, ihmettelin vain miksi antoivat eri summat lapsenlapsilleen. Kyllähän nuo molemmat ovat saaneet paljon. Joskus jopa liikaa isovanhemmiltaan.

Tyttö on yläasteella ja koulumatkalla usein poikkeaa isovanhemmillaan. Enemmän se on sellaista sosiaalista, mutta auttaa kyllä ihan pyytämättä monessa jutussa heitä. Tuntuu että tytär on heille oikea lempilapsi.omat välit vanhempiini ovat ihan kunnossa. Mitä nyt välillä ihmettelen tuota esikoisen erinomaisuuden korostamista..

Nyt rupesi jo kuulostamaan siltä, että poika onkin sinun lempilapsi ja koet tyttäreen kohdistuvan positiivisen huomion kiusallisena. Onko tytöllä eri isä vai?

Minulle ei edes ole tullut mieleen pohtia, miksi pari vuotta nuorempi sisareni saa mummolta joka joulu villasukat ja 1300€ joulurahaa ja minä yleensä vain pelkät villasukat, niin kuin tänäkin jouluna.

Sisareni on aina ollut mummon luottotyttö ja turvaantuu kaikissa asioissa sisareni puoleen, toisin kuin äitiini ja minuun, koska asumme kaukana. Ja he ovat sielunsisarukset keskenään ja auttavat tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä tarvittaessa mummoa, niin arkisissa asioissa kuin muissa ja siitä olen todella vain kiitollinen kun sisareni antaa omaa aikaansa mummini hyväksi ja pitää hänelle seuraa, kun itselläni ei siihen ole mahdollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, eikö teille mikään riitä, vaikka poika on jo tässä kuussa saanut isovanhemmilta jo tietokoneen ja joululahjaksi vielä satasen. Ja mitä 12v tekee omalla tietokoneella?

Tekee kaikenlaista.

En nyt mäkättänytkään summasta sinänsä, ihmettelin vain miksi antoivat eri summat lapsenlapsilleen. Kyllähän nuo molemmat ovat saaneet paljon. Joskus jopa liikaa isovanhemmiltaan.

Tyttö on yläasteella ja koulumatkalla usein poikkeaa isovanhemmillaan. Enemmän se on sellaista sosiaalista, mutta auttaa kyllä ihan pyytämättä monessa jutussa heitä. Tuntuu että tytär on heille oikea lempilapsi.omat välit vanhempiini ovat ihan kunnossa. Mitä nyt välillä ihmettelen tuota esikoisen erinomaisuuden korostamista..

Nyt rupesi jo kuulostamaan siltä, että poika onkin sinun lempilapsi ja koet tyttäreen kohdistuvan positiivisen huomion kiusallisena. Onko tytöllä eri isä vai?

Höpöhöpö.

Ei ole eri isät, vaan kummatkin ovat yhtä omia lapsenlapsia. Enkä suosi kumpaakaan. Tyttö on vain hiukan pikkuvanha ja tulee loistavasti toimeen vanhempien ihmisten kanssa. Yläaste onkin ollut rankka hänelle kun ei oikein ole sopivia kavereita löytynyt koulusta. Tykkää etenkin isoisästään ja luulen että tämä tietää asioita, joita ei edes minulle kerro. :o

Tyttö on oikein sukurakas.

Poika taas on semmoinen haaveilija-koheltaja, joka ei aina huomaa eikä muista, mutta on kyllä suosittu

ikäistensä seurassa.

Hyvin erityyppiset luonteet heillä on. Tyttö on säästäväinen ja poika hetkessä eläjä.

En vain tajua, kuinka voidaan nähdä vain toisen lapsen ominaisuudet hyveinä.

Erinomaisuuden korostaminen tulee esille esim. Tavassa, jolla lapsesta puhutaan.

Mutta se siitä. Eipä tämä märehtiminen täällä auta, kun ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kenelläkään ole hajua mustä edes puhun.

ap

Yleensä ukit suosii poikia, jotta jotain outoa tuossa kyllä on..

Saitko itse mitään, vai mikä korpeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, eikö teille mikään riitä, vaikka poika on jo tässä kuussa saanut isovanhemmilta jo tietokoneen ja joululahjaksi vielä satasen. Ja mitä 12v tekee omalla tietokoneella?

Tekee kaikenlaista.

En nyt mäkättänytkään summasta sinänsä, ihmettelin vain miksi antoivat eri summat lapsenlapsilleen. Kyllähän nuo molemmat ovat saaneet paljon. Joskus jopa liikaa isovanhemmiltaan.

Tyttö on yläasteella ja koulumatkalla usein poikkeaa isovanhemmillaan. Enemmän se on sellaista sosiaalista, mutta auttaa kyllä ihan pyytämättä monessa jutussa heitä. Tuntuu että tytär on heille oikea lempilapsi.omat välit vanhempiini ovat ihan kunnossa. Mitä nyt välillä ihmettelen tuota esikoisen erinomaisuuden korostamista..

Nyt rupesi jo kuulostamaan siltä, että poika onkin sinun lempilapsi ja koet tyttäreen kohdistuvan positiivisen huomion kiusallisena. Onko tytöllä eri isä vai?

Höpöhöpö.

Ei ole eri isät, vaan kummatkin ovat yhtä omia lapsenlapsia. Enkä suosi kumpaakaan. Tyttö on vain hiukan pikkuvanha ja tulee loistavasti toimeen vanhempien ihmisten kanssa. Yläaste onkin ollut rankka hänelle kun ei oikein ole sopivia kavereita löytynyt koulusta. Tykkää etenkin isoisästään ja luulen että tämä tietää asioita, joita ei edes minulle kerro. :o

Tyttö on oikein sukurakas.

Poika taas on semmoinen haaveilija-koheltaja, joka ei aina huomaa eikä muista, mutta on kyllä suosittu

ikäistensä seurassa.

Hyvin erityyppiset luonteet heillä on. Tyttö on säästäväinen ja poika hetkessä eläjä.

En vain tajua, kuinka voidaan nähdä vain toisen lapsen ominaisuudet hyveinä.

Erinomaisuuden korostaminen tulee esille esim. Tavassa, jolla lapsesta puhutaan.

Mutta se siitä. Eipä tämä märehtiminen täällä auta, kun ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kenelläkään ole hajua mustä edes puhun.

ap

Kyllä mä tajuan mistä sä puhut. Sä puhut koko yksinkertaisen sielusi kyllyydestä. Sä olet niin dorka, ettet tajua, että on ihan sun asia välittää lapsille se tosiasia, että jokainen saa tehdä _omilla_ rahoillaan ihan mitä itse haluaa. Sun tehtävä on koulia sun lapsista sua fiksumpia. Se on sun tehtävä.