Lue keskustelun säännöt.
En uskalla hankkia lapsia todella kovan synnytyspelon takia
anonymous
24.12.2015 |
Pelkään synnytystä kuollakseni, en ikinä pystyisi siihen ja tuntuu, ettei sektiotakaan ihan helpolla saa. Harmittaa, mutta mikään ei vie tätä pelkoa pois. Olen ammatiltani kätilö, ja pidän todella työstäni. En kuitenkaan pystyisi ikinä olemaan siinä synnyttäjän asemassa. Harmittaa, mutta toisaalta olen jo tottunut ajatukseen,ettei lapsia ehkä koskaan tule.... olen 28v.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ajattelin myös itse, kunnes nyt syksyllä huomasin ehkäisystä huolimatta olevani yllättäen raskaana. Raskaus nyt yli puolen välin ja aion vaatia kyllä sektion. Henkisesti olen valmistautunut siihen, että helppoa se ei välttämättä tule olemaan.
Vaikka Suomi tällainen moderni kehitysmaa onkin, niin en jaksa uskoa että edes Suomessa voitaisiin enää 2010-luvulla pakottaa synnyttämään alateitse. Lapsia ei kannata kokonaan jättää tekemättä synnytyspelon vuoksi jos muuten todella lapsia haluaa. Kyllä sen sektion saa tavalla tai toisella.
Suomessa julkisella mennään ihan suoraan sanoen budjetti edellä (ei synnyttäjän tunteet edellä) ja jopa sellaisissa tapauksissa, joissa sektio olisi parempi vaihtoehto voidaan silti päätyä kustannusten vuoksi alatiesynnytykseen. Sektio on vaan monin verroin kalliimpi ja täten epämiellyttävämpi vaihtoehto organisaatiolle.
No tuossa on totuuden siemen, että myös niitä äitejä joilla olisi fyysinenkin peruste sektiolle, yritetään saada yrittämään alatietä kustannusten takia. Paha synnytyspelko on kuitenkin lääketieteellinen peruste sektiolle joten kyllä sen sektion saa, jos siis kokee alatiesynnytyksen täysin mahdottomaksi, vaikka se ei helppoa olisikaan. Mitäköhän se alatiesynnytys voisi edes onnistua täysin yhteistyökyvyttömän ja vastentahtoisen äidin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen vela- kätilön :D ei ole millään tasolla lapsirakas ihminen, silti tuntuu rakastavan työtään, mistä lie johtuu. On jo keski-ikäinen.
Kätilö ei juuri lapsia joudu työssään kaitsemaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin kova synnytyspelko mutta kävin monta kertaa sekä lääkärin kanssa kwskustelemassa että kätilön kanssa ja kirjattiin niitä toiveita jne. Viikko sitten tordtaina synnytin ja toiveeni täyttti rauhallisesta kätilöstä. Pelkoni on asteikolla 1-10 ihan kympin luokkaa......
Nii ja olisin section saanut jos olisin halunnut mutta halusin alatiesynnytyksen. Lääkäei itse sitä vielä tarjosi
Pelkosi ei ole ollut kympin luokkaa todellakaan, jos vielä valitsit alatiesynnytyksen vaikka sektiota tarjottiin, asteikolla kympin (10) pelko tarkoittaa että sitä kovempaa pelkoa ei ihmismieli voi kokea, eli todella, todella kovaa mitä ei moni edes elämänsä aikana koe. Siinä ei järki edes liiku millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Voi kätilön ammattiylpeys hiukan kärsiä sen jälkeen kun on vaatinut pelkosektion ;)
Miten ihmeessä oma pelkosektio vaikuttaa edes hiukkasen verran siihen miten suoriutuu työstä?
Hei AP! Ajattelin ensin ihan samalla tavalla kuin sinä. Tarkemmin ajateltuani tulin siihen tulokseen, että naiset ovat kautta aikain synnyttäneet ja selvinneet siitä. Siis miksi en minäkin kestäisi ja selviäisi. Ja niin selvisin.
Nimim. yhden tytön äiti
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
Pomppasi tämä ketju silmiin kun koiraan liittyvää keskustelua lueskelin. Pakko todeta sama kuin ap eli miksei kätilö voisi pelätä synnytystä tai kertoa siitä? Moni näyttelijä ja laulajakin pelkää esiintymistä kovasti ja he myös kertovat siitä. Olen itse meinannut äitini kanssa päästä hengestä kun maailmaan tulin. Äitini oli jo yhden synnyttänyt aiemmin ja kertoi olevansa huolissaan kun minä olin niin paljon isompi vauva. Lääkäri ei kuunnellut. Meinasi käydä huonosti kun jumitin hartioista synnytyskanavaan. Lääkärit varoitteli myös epilepsian puhkeamisesta kasvuiässä rajun maailmaan tulon takia, onneksi ei tullut. Broidi tulikin sitten sektiolla (sama lääkäri joka silloin jo lupasi äidille sektion sikäli kun hän enää uskaltaisi mun jälkeen raskaaksi tulla...). Kammoan itsekkin koko ajatusta synnyttämisestä. Ymmärrän siis ap:tä enkä ymmärrä miksi hänen ammattinsa asiaan vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
Pomppasi tämä ketju silmiin kun koiraan liittyvää keskustelua lueskelin. Pakko todeta sama kuin ap eli miksei kätilö voisi pelätä synnytystä tai kertoa siitä? Moni näyttelijä ja laulajakin pelkää esiintymistä kovasti ja he myös kertovat siitä. Olen itse meinannut äitini kanssa päästä hengestä kun maailmaan tulin. Äitini oli jo yhden synnyttänyt aiemmin ja kertoi olevansa huolissaan kun minä olin niin paljon isompi vauva. Lääkäri ei kuunnellut. Meinasi käydä huonosti kun jumitin hartioista synnytyskanavaan. Lääkärit varoitteli myös epilepsian puhkeamisesta kasvuiässä rajun maailmaan tulon takia, onneksi ei tullut. Broidi tulikin sitten sektiolla (sama lääkäri joka silloin jo lupasi äidille sektion sikäli kun hän enää uskaltaisi mun jälkeen raskaaksi tulla...). Kammoan itsekkin koko ajatusta synnyttämisestä. Ymmärrän siis ap:tä enkä ymmärrä miksi hänen ammattinsa asiaan vaikuttaa.
Aivan varmasti kätilö voi pelätä synnytystä paljon. Mutta ammatti-ihminen saa apua ja tukea asiaan alan ihmisiltä sen sijaan että käyttää av.tä. Eikä tarvitse tutuilta apua pyytää ja paljastaa asiaa (jos sitä nolostelee, vaikka siinä ei mitään noloa olekaan), kun kertoo vain ammattinsa ja saa asiallista kohtelua. Itse alalta, eikä tukea tällaisiin tarvitse hakea nettipalstoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskallatko kuitenkin olla yhdynnässä?
Minulle yhdyntä oli todella vaikeaa ja kivuliasta. Se onnistui lopulta vasta nukutuksessa tehdyn venytyksen jälkeen. Täytyy sanoa, että sen jälkeen synnytys ei enää pelottanut.
Mutta ehkä te kätilöt tosiaan tiedätte "liikaa" riskeistä ja kaikesta, mikä voi mennä pieleen.Kai tajuat, että et ole normaali? Mitään venytysleikkauksia eu normaali emätin tarvitse yhdyntöjä varten.
Normaali olen siinä mielessä, että gynekologit eivät meinanneet keksiä syytä siihen, miksi yhdyntä tuntui niin kipeältä. Hokivat sen johtuvan jännityksestä, mutta se ei todellakaan ollut oikea syy. Ja sen jälkeen olen normaalisti synnyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
En tarkoittanut, että häpeäisit (siihen ei syytäkään), vaan että ammattilaisena sinulla on parempia tukikanavia kuin av... Siksi epäilen ammattiasi... kätilöillä kun on parempia paikkoja ja tapoja saada helpotusta synnytykseen liittyviin pelkohinsa. Pahoittelen, jos olen suhteesi väärässä ja toivotankin nyt vain hyvää joulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
Pomppasi tämä ketju silmiin kun koiraan liittyvää keskustelua lueskelin. Pakko todeta sama kuin ap eli miksei kätilö voisi pelätä synnytystä tai kertoa siitä? Moni näyttelijä ja laulajakin pelkää esiintymistä kovasti ja he myös kertovat siitä. Olen itse meinannut äitini kanssa päästä hengestä kun maailmaan tulin. Äitini oli jo yhden synnyttänyt aiemmin ja kertoi olevansa huolissaan kun minä olin niin paljon isompi vauva. Lääkäri ei kuunnellut. Meinasi käydä huonosti kun jumitin hartioista synnytyskanavaan. Lääkärit varoitteli myös epilepsian puhkeamisesta kasvuiässä rajun maailmaan tulon takia, onneksi ei tullut. Broidi tulikin sitten sektiolla (sama lääkäri joka silloin jo lupasi äidille sektion sikäli kun hän enää uskaltaisi mun jälkeen raskaaksi tulla...). Kammoan itsekkin koko ajatusta synnyttämisestä. Ymmärrän siis ap:tä enkä ymmärrä miksi hänen ammattinsa asiaan vaikuttaa.
Aivan varmasti kätilö voi pelätä synnytystä paljon. Mutta ammatti-ihminen saa apua ja tukea asiaan alan ihmisiltä sen sijaan että käyttää av.tä. Eikä tarvitse tutuilta apua pyytää ja paljastaa asiaa (jos sitä nolostelee, vaikka siinä ei mitään noloa olekaan), kun kertoo vain ammattinsa ja saa asiallista kohtelua. Itse alalta, eikä tukea tällaisiin tarvitse hakea nettipalstoilta.
Onpas jotenkin naiivi ajattelutapa. Siis missä lapsettoman ei-raskaana olevan kätilön tulisi keskustella synnytyspelosta ja kenen kanssa? Miksi AV:lta ei saisi tai edes kannattaisi hakea vertaistukea? Ei minulla itselläni, jos olisi lapseton ja en olisi raskaana, tulisi mieleenkään mennä juttelemaan synnytyspelosta terveydenhoitohenkilökunnan kanssa. Miksi kätilön tulisi? Tuntuisi hassulta jos ei olisi edes raskaana ja pitäisi mennä puimaan mahdollista synnytystö jonnekin synnärille. Pääsisiköhän sitä edes keskustelemaan synnytyspeloista ennen raskautta kun edes raskaana ei tunnu pääsevän pelkopolille ennen kuin rv 20-22 on täynnä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
Pomppasi tämä ketju silmiin kun koiraan liittyvää keskustelua lueskelin. Pakko todeta sama kuin ap eli miksei kätilö voisi pelätä synnytystä tai kertoa siitä? Moni näyttelijä ja laulajakin pelkää esiintymistä kovasti ja he myös kertovat siitä. Olen itse meinannut äitini kanssa päästä hengestä kun maailmaan tulin. Äitini oli jo yhden synnyttänyt aiemmin ja kertoi olevansa huolissaan kun minä olin niin paljon isompi vauva. Lääkäri ei kuunnellut. Meinasi käydä huonosti kun jumitin hartioista synnytyskanavaan. Lääkärit varoitteli myös epilepsian puhkeamisesta kasvuiässä rajun maailmaan tulon takia, onneksi ei tullut. Broidi tulikin sitten sektiolla (sama lääkäri joka silloin jo lupasi äidille sektion sikäli kun hän enää uskaltaisi mun jälkeen raskaaksi tulla...). Kammoan itsekkin koko ajatusta synnyttämisestä. Ymmärrän siis ap:tä enkä ymmärrä miksi hänen ammattinsa asiaan vaikuttaa.
Aivan varmasti kätilö voi pelätä synnytystä paljon. Mutta ammatti-ihminen saa apua ja tukea asiaan alan ihmisiltä sen sijaan että käyttää av.tä. Eikä tarvitse tutuilta apua pyytää ja paljastaa asiaa (jos sitä nolostelee, vaikka siinä ei mitään noloa olekaan), kun kertoo vain ammattinsa ja saa asiallista kohtelua. Itse alalta, eikä tukea tällaisiin tarvitse hakea nettipalstoilta.
Mistä päättelet ettenkö olisi hakenut asiaan apua? Sanoinhan jo aloituksessa, ettei mikään auta. Apua on siis kokeiltu eikä pelkosektiota voi kukaan alkaa minulle tässä lupailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei AP! Ajattelin ensin ihan samalla tavalla kuin sinä. Tarkemmin ajateltuani tulin siihen tulokseen, että naiset ovat kautta aikain synnyttäneet ja selvinneet siitä. Siis miksi en minäkin kestäisi ja selviäisi. Ja niin selvisin.
Nimim. yhden tytön äiti
Tuolla verukkeella annoin puhua itseni ympäri neuvolassa ja myöhemmin jouduin sitä syvästi katumaan. Kaikki eivät selviä eivätkä ole selvinneet ennenkään. Ennen vain ei ollut vaihtoehtoja mutta nykyisin on.
Nimimerkki yhden kuolleen pojan ja kolmen elävän tytön äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
Pomppasi tämä ketju silmiin kun koiraan liittyvää keskustelua lueskelin. Pakko todeta sama kuin ap eli miksei kätilö voisi pelätä synnytystä tai kertoa siitä? Moni näyttelijä ja laulajakin pelkää esiintymistä kovasti ja he myös kertovat siitä. Olen itse meinannut äitini kanssa päästä hengestä kun maailmaan tulin. Äitini oli jo yhden synnyttänyt aiemmin ja kertoi olevansa huolissaan kun minä olin niin paljon isompi vauva. Lääkäri ei kuunnellut. Meinasi käydä huonosti kun jumitin hartioista synnytyskanavaan. Lääkärit varoitteli myös epilepsian puhkeamisesta kasvuiässä rajun maailmaan tulon takia, onneksi ei tullut. Broidi tulikin sitten sektiolla (sama lääkäri joka silloin jo lupasi äidille sektion sikäli kun hän enää uskaltaisi mun jälkeen raskaaksi tulla...). Kammoan itsekkin koko ajatusta synnyttämisestä. Ymmärrän siis ap:tä enkä ymmärrä miksi hänen ammattinsa asiaan vaikuttaa.
Aivan varmasti kätilö voi pelätä synnytystä paljon. Mutta ammatti-ihminen saa apua ja tukea asiaan alan ihmisiltä sen sijaan että käyttää av.tä. Eikä tarvitse tutuilta apua pyytää ja paljastaa asiaa (jos sitä nolostelee, vaikka siinä ei mitään noloa olekaan), kun kertoo vain ammattinsa ja saa asiallista kohtelua. Itse alalta, eikä tukea tällaisiin tarvitse hakea nettipalstoilta.
Onpas jotenkin naiivi ajattelutapa. Siis missä lapsettoman ei-raskaana olevan kätilön tulisi keskustella synnytyspelosta ja kenen kanssa? Miksi AV:lta ei saisi tai edes kannattaisi hakea vertaistukea? Ei minulla itselläni, jos olisi lapseton ja en olisi raskaana, tulisi mieleenkään mennä juttelemaan synnytyspelosta terveydenhoitohenkilökunnan kanssa. Miksi kätilön tulisi? Tuntuisi hassulta jos ei olisi edes raskaana ja pitäisi mennä puimaan mahdollista synnytystö jonnekin synnärille. Pääsisiköhän sitä edes keskustelemaan synnytyspeloista ennen raskautta kun edes raskaana ei tunnu pääsevän pelkopolille ennen kuin rv 20-22 on täynnä?
Tämä on totta. Työpaikallani ei kyllä oikein voi asiasta puhua. Monen läheisen kanssa olen kuitenkin asiaa läpikäynyt, muutama läheinen kollegakin tietää, kun lapsiaikeista tullut jotain puhuttua. En kuitenkaan voi ei-raskaana lähteä vaatimaan itselleni pelkosektiota siltä varalta, että joskus ehkä raskaudun.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskallatko kuitenkin olla yhdynnässä?
Minulle yhdyntä oli todella vaikeaa ja kivuliasta. Se onnistui lopulta vasta nukutuksessa tehdyn venytyksen jälkeen. Täytyy sanoa, että sen jälkeen synnytys ei enää pelottanut.
Mutta ehkä te kätilöt tosiaan tiedätte "liikaa" riskeistä ja kaikesta, mikä voi mennä pieleen.Kai tajuat, että et ole normaali? Mitään venytysleikkauksia eu normaali emätin tarvitse yhdyntöjä varten.
Normaali olen siinä mielessä, että gynekologit eivät meinanneet keksiä syytä siihen, miksi yhdyntä tuntui niin kipeältä. Hokivat sen johtuvan jännityksestä, mutta se ei todellakaan ollut oikea syy. Ja sen jälkeen olen normaalisti synnyttänyt.
Kuten jo totesin, normaali ei leikkausta tarvitse. Se, oliko tilasi helppo vai vaikea diagnosoida, ei liity asiaan.
Leikkauksen tarve kertoo tilasi olleen poikkeava. Ei siinä hävettävää ole, mutta yhdyntä on todella eri asia kuin synnytys, ja synnytys todella sattuu normaaleillekin naisille. Kuittaat synnytyksen ohimennen, mutta yhdyntäpeloista kyselit... ihan ei kuule tunnu samalta eikä varmasti venytetyllä värkilläkään, LOL.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä päätös. Lasten hankkimisessa on monia muitakin huonoja puolia, joita et välttämättä osaa edes tulla ajatelleeksi.
Voin tässä heti kertoa yhden: rättiväsyneenä yrität laittaa hyperaktiivista taaperoa nukkumaan jonka isä sai villiintymään ennen unia ja koko homma kaatuu mulle. Hermot aika pinkeenä just.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kätilö ei tuollaista aloitusta tee. Synnytyspelon uskon, ammattia en. Oikea kätilö ei avaudu tuosta asiasta av.llä.
Miksi piilottelisin asiaa, vaikka olenkin kätilö? Omalla synnytyspelollani ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö osaisi hoitaa muiden synnytyksiä. En häpeä asiaa yhtään, miksi häpeäisin? Se vain harmittaa minua. Koen, että voin puhua asiasta avoimesti, ammatistani huolimatta.
-ap
Pomppasi tämä ketju silmiin kun koiraan liittyvää keskustelua lueskelin. Pakko todeta sama kuin ap eli miksei kätilö voisi pelätä synnytystä tai kertoa siitä? Moni näyttelijä ja laulajakin pelkää esiintymistä kovasti ja he myös kertovat siitä. Olen itse meinannut äitini kanssa päästä hengestä kun maailmaan tulin. Äitini oli jo yhden synnyttänyt aiemmin ja kertoi olevansa huolissaan kun minä olin niin paljon isompi vauva. Lääkäri ei kuunnellut. Meinasi käydä huonosti kun jumitin hartioista synnytyskanavaan. Lääkärit varoitteli myös epilepsian puhkeamisesta kasvuiässä rajun maailmaan tulon takia, onneksi ei tullut. Broidi tulikin sitten sektiolla (sama lääkäri joka silloin jo lupasi äidille sektion sikäli kun hän enää uskaltaisi mun jälkeen raskaaksi tulla...). Kammoan itsekkin koko ajatusta synnyttämisestä. Ymmärrän siis ap:tä enkä ymmärrä miksi hänen ammattinsa asiaan vaikuttaa.
Aivan varmasti kätilö voi pelätä synnytystä paljon. Mutta ammatti-ihminen saa apua ja tukea asiaan alan ihmisiltä sen sijaan että käyttää av.tä. Eikä tarvitse tutuilta apua pyytää ja paljastaa asiaa (jos sitä nolostelee, vaikka siinä ei mitään noloa olekaan), kun kertoo vain ammattinsa ja saa asiallista kohtelua. Itse alalta, eikä tukea tällaisiin tarvitse hakea nettipalstoilta.
Onpas jotenkin naiivi ajattelutapa. Siis missä lapsettoman ei-raskaana olevan kätilön tulisi keskustella synnytyspelosta ja kenen kanssa? Miksi AV:lta ei saisi tai edes kannattaisi hakea vertaistukea? Ei minulla itselläni, jos olisi lapseton ja en olisi raskaana, tulisi mieleenkään mennä juttelemaan synnytyspelosta terveydenhoitohenkilökunnan kanssa. Miksi kätilön tulisi? Tuntuisi hassulta jos ei olisi edes raskaana ja pitäisi mennä puimaan mahdollista synnytystö jonnekin synnärille. Pääsisiköhän sitä edes keskustelemaan synnytyspeloista ennen raskautta kun edes raskaana ei tunnu pääsevän pelkopolille ennen kuin rv 20-22 on täynnä?
Tämä on totta. Työpaikallani ei kyllä oikein voi asiasta puhua. Monen läheisen kanssa olen kuitenkin asiaa läpikäynyt, muutama läheinen kollegakin tietää, kun lapsiaikeista tullut jotain puhuttua. En kuitenkaan voi ei-raskaana lähteä vaatimaan itselleni pelkosektiota siltä varalta, että joskus ehkä raskaudun.
ap
Asian ymmärtävät alalla olevat. On omia parempia palstoja ja lisäksi sisäpiirin tietoa sektion saamisesta. JA kollegoita.
Suomessa julkisella mennään ihan suoraan sanoen budjetti edellä (ei synnyttäjän tunteet edellä) ja jopa sellaisissa tapauksissa, joissa sektio olisi parempi vaihtoehto voidaan silti päätyä kustannusten vuoksi alatiesynnytykseen. Sektio on vaan monin verroin kalliimpi ja täten epämiellyttävämpi vaihtoehto organisaatiolle.