puolitoistavuotiaan pepun pesu

Ei se lapsi rikki mee, ole tosissasi ja ota kunnon ote ja sano että nyt pestään pylly. Älä pyytele anteeksi olemuksellasi tms.

Lavuaarin reunalla selkä hanaan päin. Eipä juuri tarvi edes ikinä pestä kun kakkaa pottaan, nopeasti huuhdella vaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei se lapsi rikki mee, ole tosissasi ja ota kunnon ote ja sano että nyt pestään pylly. Älä pyytele anteeksi olemuksellasi tms.

Ei mee rikki, mutta seuraava kerta saattaa olla hankalampi. Parempi sanoa etukäteen, että nyt mennään pesemään pylly tuonne vessaan, kun on kakka housussa. Siitä se lähtee, että jutellaan ja valmistellaan lasta siihen hommaan. Ei kaikkien kohdalla näin tarvitse tehdä, mutta ne lapset ovatkin sitten asia erikseen, jotka sitä pesemistä vastustelevat. Pyllynpesun aikana voi vielä jutella mukavia ja kiinnittää lapsen huomiota muuhun kuin siihen, että tämä on tympeää hommaa.

No siis mun 1v kakkaa pottaan mutta kuvittelisin peseväni pyllyn näin: lavuaarinreunalle selkä hanaanpäin (kainalo-otteessa), kumartuu eteenpäin ja vapaalla kädellä pesuaineita pyllyn juoksevan veden kanssa. Mutta joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt jotain kannattaa yrittää, niin sitä, että puhuu lapselle ja selittää etukäteen. Potan käytön voi siirtää tuonnemmas, jos se ei yhtään lasta kiinnosta. Mun nuorempi lapsi on myös semmoinen, että alkaa helposti vääntelehtiä ja huutaa pepunpesulla. Yritän yleensä kiinnittää huomion muuhun. Ei kannata yrittää liikkuvaista lasta makuuasentoon vaipanvaihdolla, vaan tehdä pystyasennossa.

#1

Sille mitään tarvii etukäteen selittää, vaan tilanteessa todetaan että nyt pestään pylly ja sitten se pestään.

Onnea tulevaan, jos et tätä hallitse niin kun oikea tahtoikä alkaa, et pysty lasta enää mitenkään päin hallitsemaan.

Joo, ei kannatakaan selittää, koska se selittäminenhän on niin vaikeaa ja saattais vaikka helpottaa elämää. Kyllä nimenomaan kannattaa tehdä niin, että komentamalla hoidetaan asiat. Ei tietenkään kannata ennakoida, koska silloinhan asiat voisivat mennä vaikka leppoisestikin ilman, että konfliktia syntyy. Missään nimessä ei kannata ennakoida, huh huh! Sehän on ihan typerää, että lapsi voi jotenkin valmistua asiaan. Hyvä neuvo!

-

Oma kokemus osoittaa, että tahtoiässä siitä ennakoinnista just on hyötyä. Mitenkään päin hallitsemaan, voi elämä teidän kanssanne :D

Mussu pussu pienoinen, lapsi on 1½ -vuotias. Ei se etukäteen selittelysitä mitään tajua. Tilanteessa voi sanoittaa, että nyt pestään pylly ja ollaan paikoillaan sen jälkeen. Ja kehutaan miten hyvin menee, kun näin on.

Mutta kukaan ei etukäteen selitä tuon ikäiselle, että "kuules Millamaija, viiden minuutin uluttua pestään pylly ja ollaan kiltisti ja paikoillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt jotain kannattaa yrittää, niin sitä, että puhuu lapselle ja selittää etukäteen. Potan käytön voi siirtää tuonnemmas, jos se ei yhtään lasta kiinnosta. Mun nuorempi lapsi on myös semmoinen, että alkaa helposti vääntelehtiä ja huutaa pepunpesulla. Yritän yleensä kiinnittää huomion muuhun. Ei kannata yrittää liikkuvaista lasta makuuasentoon vaipanvaihdolla, vaan tehdä pystyasennossa.

#1

Sille mitään tarvii etukäteen selittää, vaan tilanteessa todetaan että nyt pestään pylly ja sitten se pestään.

Onnea tulevaan, jos et tätä hallitse niin kun oikea tahtoikä alkaa, et pysty lasta enää mitenkään päin hallitsemaan.

Joo, ei kannatakaan selittää, koska se selittäminenhän on niin vaikeaa ja saattais vaikka helpottaa elämää. Kyllä nimenomaan kannattaa tehdä niin, että komentamalla hoidetaan asiat. Ei tietenkään kannata ennakoida, koska silloinhan asiat voisivat mennä vaikka leppoisestikin ilman, että konfliktia syntyy. Missään nimessä ei kannata ennakoida, huh huh! Sehän on ihan typerää, että lapsi voi jotenkin valmistua asiaan. Hyvä neuvo!

-

Oma kokemus osoittaa, että tahtoiässä siitä ennakoinnista just on hyötyä. Mitenkään päin hallitsemaan, voi elämä teidän kanssanne :D

On tuo ennakointiteoria ihan hyvä joissain tilanteissa, mutta ei sitä voi soveltaa kaikkeen kuten ei muitakaan lastenkasvatuksen "muotikärpäsiä", joista osa vanhemmista innostuu. Välillä (tai itseasiassa aika usein) tarvitaan myös sitä perinteistä pakkoa, kuten mm. tässä pyllynpesutilanteeessa.

Mä nostan lapsen istumaan lavuaarin reunalle siten, että polvitaipeet on reunaa vasten ja pylly ei koske reunaa. Akussa lapsi oli vähän ihmeissään mutta omaksui asennon aika pian. Helppo asento myös itselle koska ei vaadi voimia kannattelivat ja pystyy peseen kaikki kolkat nätisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt jotain kannattaa yrittää, niin sitä, että puhuu lapselle ja selittää etukäteen. Potan käytön voi siirtää tuonnemmas, jos se ei yhtään lasta kiinnosta. Mun nuorempi lapsi on myös semmoinen, että alkaa helposti vääntelehtiä ja huutaa pepunpesulla. Yritän yleensä kiinnittää huomion muuhun. Ei kannata yrittää liikkuvaista lasta makuuasentoon vaipanvaihdolla, vaan tehdä pystyasennossa.

#1

Sille mitään tarvii etukäteen selittää, vaan tilanteessa todetaan että nyt pestään pylly ja sitten se pestään.

Onnea tulevaan, jos et tätä hallitse niin kun oikea tahtoikä alkaa, et pysty lasta enää mitenkään päin hallitsemaan.

Joo, ei kannatakaan selittää, koska se selittäminenhän on niin vaikeaa ja saattais vaikka helpottaa elämää. Kyllä nimenomaan kannattaa tehdä niin, että komentamalla hoidetaan asiat. Ei tietenkään kannata ennakoida, koska silloinhan asiat voisivat mennä vaikka leppoisestikin ilman, että konfliktia syntyy. Missään nimessä ei kannata ennakoida, huh huh! Sehän on ihan typerää, että lapsi voi jotenkin valmistua asiaan. Hyvä neuvo!

-

Oma kokemus osoittaa, että tahtoiässä siitä ennakoinnista just on hyötyä. Mitenkään päin hallitsemaan, voi elämä teidän kanssanne :D

Mussu pussu pienoinen, lapsi on 1½ -vuotias. Ei se etukäteen selittelysitä mitään tajua. Tilanteessa voi sanoittaa, että nyt pestään pylly ja ollaan paikoillaan sen jälkeen. Ja kehutaan miten hyvin menee, kun näin on.

Mutta kukaan ei etukäteen selitä tuon ikäiselle, että "kuules Millamaija, viiden minuutin uluttua pestään pylly ja ollaan kiltisti ja paikoillaan. 

Ei tajua mitään? Siis oikeasti kuvittelet, että puolentoista ikäinen lapsi ei ymmärrä puhetta? Kuule, jo aika pieni vauvakin ymmärtää paljon, ja just tuota ennakointia. Et selvästikään tiedä lapsen kielenkehityksestä mitään, nyt olisi aika tutustua. Tämä mun kuopukseni on aika arka, ja kaikki neuvolajutut ja muut ahdistivat, mutta kun aloin selittää punnitukset ja mittaukset etukäteen, alkoi sujua.

-

Tämä mun kuopukseni on saman ikäinen kuin ap:n lapsi ja hänellä on monen kymmenen sanan sanavarasto. Lisäksi hän ymmärtää ohjeita todella hyvin. Miksi siis ei ymmärtäisi sitä, että nyt ollaan menossa pesulle? Jos on idiootti, tulee toki mieleen ensimmäiseksi puhua lapselle ajanmääreissä ("viisi minuuttia"), mutta jos ei ole, voi sanoa lapselle vaikka näin (tämä on meillä tavallinen sananvaihto): Minä: Mikä sulla on housussa? Lapsi: Kakka! M: Mennääs pesemään kakka! Otan lapsen syliin ja alan riisua, lapsi ei tykkää. M: Kuule, mikä sulla olikaan housussa? L: Kakka! M: No se pitää pestä. (Lapsi rauhoittuu) Mennään vessaan, riisutaan vaippa. Lavuaarilla lapsi taas hepuloi. M: Hei, mitäs sulla on pepussa. L: Kakka M: Pestään se pois. Katos mitä tuolla hyllyssä on. L: Tuuta (tulitikut) Jne. Näin onnistuu puhumalla. Ei tarvitse väkisin.

-

Neuvolassa ja semmoisissa paikoissa, joissa on pakko tehdä jotain, joka lasta arastuttaa, selitän aina etukäteen. Lapsi on rauhallinen. Jos unohdan selittää, lapsi ei ole rauhallinen. Näin yksinkertaista.

-

Puhukaa niille lapsille. Älkää kuvitelko, kuten tuo mamma, että noin iso lapsi ei muka ymmärrä puhetta. Jo vauvat ymmärtävät puhetta, vaikkeivät osaa sitä tuottaakaan. Lapsia voi todella jo pieninä valmistella etukäteen siihen, että kohta tehdään jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt jotain kannattaa yrittää, niin sitä, että puhuu lapselle ja selittää etukäteen. Potan käytön voi siirtää tuonnemmas, jos se ei yhtään lasta kiinnosta. Mun nuorempi lapsi on myös semmoinen, että alkaa helposti vääntelehtiä ja huutaa pepunpesulla. Yritän yleensä kiinnittää huomion muuhun. Ei kannata yrittää liikkuvaista lasta makuuasentoon vaipanvaihdolla, vaan tehdä pystyasennossa.

#1

Sille mitään tarvii etukäteen selittää, vaan tilanteessa todetaan että nyt pestään pylly ja sitten se pestään.

Onnea tulevaan, jos et tätä hallitse niin kun oikea tahtoikä alkaa, et pysty lasta enää mitenkään päin hallitsemaan.

Joo, ei kannatakaan selittää, koska se selittäminenhän on niin vaikeaa ja saattais vaikka helpottaa elämää. Kyllä nimenomaan kannattaa tehdä niin, että komentamalla hoidetaan asiat. Ei tietenkään kannata ennakoida, koska silloinhan asiat voisivat mennä vaikka leppoisestikin ilman, että konfliktia syntyy. Missään nimessä ei kannata ennakoida, huh huh! Sehän on ihan typerää, että lapsi voi jotenkin valmistua asiaan. Hyvä neuvo!

-

Oma kokemus osoittaa, että tahtoiässä siitä ennakoinnista just on hyötyä. Mitenkään päin hallitsemaan, voi elämä teidän kanssanne :D

On tuo ennakointiteoria ihan hyvä joissain tilanteissa, mutta ei sitä voi soveltaa kaikkeen kuten ei muitakaan lastenkasvatuksen "muotikärpäsiä", joista osa vanhemmista innostuu. Välillä (tai itseasiassa aika usein) tarvitaan myös sitä perinteistä pakkoa, kuten mm. tässä pyllynpesutilanteeessa.

No ei tietenkään voi ennakointia soveltaa vaikka siinä tilanteessa, että on joku hätä, mutta eipä se ole sellaisiin tarkoitettukaan. Mutta pepunpesu ei tule yllätyksenä, joten sen voi ihan hyvin lapselle selittää. Ei se ennakointi ole sen kummempaa kuin lapselle puhumista. Toki puhumistakin voi joku pitää muoti-ilmiönä, mulla se on tullut ihan luonnostaan.

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Ai, miten niin? Mähän just saan puhumalla sen venkoilun loppumaan. Ette kai kuvittele, että se ennakointi on sitä, että kun kerran sanoo, niin se riittää? Eikä meillä pyllynpesu ole mikään ongelma, kun on löydetty lavuaariahdistukseen ja venkoiluun toimiva lääke. Olen kyllä yrittänyt sitä mammojen suosimaa "napakkaa kiinnipitämistäkin", ja todennut, että se ahdistaa lasta todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Ai, miten niin? Mähän just saan puhumalla sen venkoilun loppumaan. Ette kai kuvittele, että se ennakointi on sitä, että kun kerran sanoo, niin se riittää? Eikä meillä pyllynpesu ole mikään ongelma, kun on löydetty lavuaariahdistukseen ja venkoiluun toimiva lääke. Olen kyllä yrittänyt sitä mammojen suosimaa "napakkaa kiinnipitämistäkin", ja todennut, että se ahdistaa lasta todella paljon.

Voi luoja, lopeta tuo vikinä jo senkin curlingmamma.

Ongelma on siinä, että ap kuvittelee "ennakoinnin" ratkaisevan kaikki arkielämän ristiriitatilanteet. Sitten on taas joitain toisia, jotka kuvittelevat "ohjaavan kasvatuksen" olevan vastaava kaiken ratkaiseva hopealuoti ja jotkut kolmannet taas vaikka "muksuopin".

Pitäisi kyetä ymmärtämään, että lastenkasvatuksessa tarvitaan monipuolisesti eri keinoja eri tilanteissa ja erilaisten lasten kanssa. Se, että ihmiset pakottavat lapsiaan ei suinkaan johdu siitä, että he eivät ole hoksanneet "ennakoinnin" tai muun vastaavan ideologian autuutta vaan yksinkertaisesti siitä, että kyseisissä tilanteissa pakottaminen on juurikin se ainoa järkevä keino.

Lastenkasvatus vaatii myös aika usein sitä, että vanhempi kykenee kylmettämään sydämensä lapsen reaktioille ja esimerkiksi pakottamaan rääkyvää ja kaikin keinoin vastaan panevaa lasta, sekä lapsen päästyä leikki-ikään myös rankaisemaan tätä, vaikka siitä aiheutuisi voimakasta epämukavuutta lapselle. Lapset itse ovat sosiaalisessä kehittymättömyydessään aika vallanhimoisia, manipuloivia ja keinoja kaihtamattomia olentoja, ja jos heidän antaa päästä niskan päälle väärin ajoitetulla hempeydellä niin siitä ei hyvä seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Ai, miten niin? Mähän just saan puhumalla sen venkoilun loppumaan. Ette kai kuvittele, että se ennakointi on sitä, että kun kerran sanoo, niin se riittää? Eikä meillä pyllynpesu ole mikään ongelma, kun on löydetty lavuaariahdistukseen ja venkoiluun toimiva lääke. Olen kyllä yrittänyt sitä mammojen suosimaa "napakkaa kiinnipitämistäkin", ja todennut, että se ahdistaa lasta todella paljon.

Voi luoja, lopeta tuo vikinä jo senkin curlingmamma.

Mä vastasin, kun kysyttiin. Ei ole pakko lukea ja inistä siitä, että luettu teksti ei miellytä. Et näköjään tiedä, mitä curling on. Googlaa. Sen voin sanoa, että se ei ole sitä, että lapselle kertoo etukäteen, että nyt mennään pesulle/nyt mennään syömään/nyt äiti laittaa sut tuohon mitan päälle makaamaan ja täti ottaa jalasta kiinni. Se on jotain ihan muuta. Jos ette ole vielä itse keksineet, että lapsille voi puhuakin, niin suosittelen kokeilemaan. Ehkä olettekin niitä älypuhelinmammoja, joiden lapset ei vielä 3-vuotiainakaan osaa puhua?

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että ap kuvittelee "ennakoinnin" ratkaisevan kaikki arkielämän ristiriitatilanteet. Sitten on taas joitain toisia, jotka kuvittelevat "ohjaavan kasvatuksen" olevan vastaava kaiken ratkaiseva hopealuoti ja jotkut kolmannet taas vaikka "muksuopin".

 

Pitäisi kyetä ymmärtämään, että lastenkasvatuksessa tarvitaan monipuolisesti eri keinoja eri tilanteissa ja erilaisten lasten kanssa. Se, että ihmiset pakottavat lapsiaan ei suinkaan johdu siitä, että he eivät ole hoksanneet "ennakoinnin" tai muun vastaavan ideologian autuutta vaan yksinkertaisesti siitä, että kyseisissä tilanteissa pakottaminen on juurikin se ainoa järkevä keino.

 

Lastenkasvatus vaatii myös aika usein sitä, että vanhempi kykenee kylmettämään sydämensä lapsen reaktioille ja esimerkiksi pakottamaan rääkyvää ja kaikin keinoin vastaan panevaa lasta, sekä lapsen päästyä leikki-ikään myös rankaisemaan tätä, vaikka siitä aiheutuisi voimakasta epämukavuutta lapselle. Lapset itse ovat sosiaalisessä kehittymättömyydessään aika vallanhimoisia, manipuloivia ja keinoja kaihtamattomia olentoja, ja jos heidän antaa päästä niskan päälle väärin ajoitetulla hempeydellä niin siitä ei hyvä seuraa.

AP EI OE KIRJOITTANUT ENNAKOINNISTA MITÄÄN, vaan minä, joka ehdotin hänelle ennakoimisen kokeilua.

Ennakointi ei ole tietenkään vastaus kaikkiin lastenkasvatuksen ongelmiin, mutta suosittelen kokeilemaan sitä tässä tilanteessa (pepun pesu), koska nythän ap:n ongelmana on ollut se, että lapsi venkoilee ja vastustelee. Pakkokeinoa käytetään semmoisessa tilanteessa, kun muu ei auta, ja tietysti vaaratilanteissa. Jos rutiineja alkaa tehdä pakottamalla, ne eivät siitä helpotu. Pesu ja muut tällaiset toimet toistuvat joka päivä, jopa monta kertaa päivässä, kuka haluaa oikeasti liittää niihin lapsen rääkymistä ja pakottamista? Ei kukaan. Rääkymiset ja pakottamiset kannattaa säästää niihin tilanteisiin, joista ei puhumalla pääse, esim. se, että lapsi vain menee paikkaan, jonne ei saa mennä tai tekee jotain semmoista, jota ei vain saa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Ai, miten niin? Mähän just saan puhumalla sen venkoilun loppumaan. Ette kai kuvittele, että se ennakointi on sitä, että kun kerran sanoo, niin se riittää? Eikä meillä pyllynpesu ole mikään ongelma, kun on löydetty lavuaariahdistukseen ja venkoiluun toimiva lääke. Olen kyllä yrittänyt sitä mammojen suosimaa "napakkaa kiinnipitämistäkin", ja todennut, että se ahdistaa lasta todella paljon.

Aloitusviestistä ja ylipäätään tämän ketjun olemassaolosta tuli kyllä ihan eri kuva siitä, miten hyvin se pyllynpesu tällä hetkellä sujuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Ai, miten niin? Mähän just saan puhumalla sen venkoilun loppumaan. Ette kai kuvittele, että se ennakointi on sitä, että kun kerran sanoo, niin se riittää? Eikä meillä pyllynpesu ole mikään ongelma, kun on löydetty lavuaariahdistukseen ja venkoiluun toimiva lääke. Olen kyllä yrittänyt sitä mammojen suosimaa "napakkaa kiinnipitämistäkin", ja todennut, että se ahdistaa lasta todella paljon.

Voi luoja, lopeta tuo vikinä jo senkin curlingmamma.

Mä vastasin, kun kysyttiin. Ei ole pakko lukea ja inistä siitä, että luettu teksti ei miellytä. Et näköjään tiedä, mitä curling on. Googlaa. Sen voin sanoa, että se ei ole sitä, että lapselle kertoo etukäteen, että nyt mennään pesulle/nyt mennään syömään/nyt äiti laittaa sut tuohon mitan päälle makaamaan ja täti ottaa jalasta kiinni. Se on jotain ihan muuta. Jos ette ole vielä itse keksineet, että lapsille voi puhuakin, niin suosittelen kokeilemaan. Ehkä olettekin niitä älypuhelinmammoja, joiden lapset ei vielä 3-vuotiainakaan osaa puhua?

Mistä sä tiedät ettei me puhuta lapselle? Sun kakara on selvästi sellainen joka pääsee niskan päälle hetkenä minä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Ai, miten niin? Mähän just saan puhumalla sen venkoilun loppumaan. Ette kai kuvittele, että se ennakointi on sitä, että kun kerran sanoo, niin se riittää? Eikä meillä pyllynpesu ole mikään ongelma, kun on löydetty lavuaariahdistukseen ja venkoiluun toimiva lääke. Olen kyllä yrittänyt sitä mammojen suosimaa "napakkaa kiinnipitämistäkin", ja todennut, että se ahdistaa lasta todella paljon.

Aloitusviestistä ja ylipäätään tämän ketjun olemassaolosta tuli kyllä ihan eri kuva siitä, miten hyvin se pyllynpesu tällä hetkellä sujuu.

Niin, voiskohan se johtua vaikka siitä, että aloitusviestissä ei ole minun kirjoittamani, vaan ap:n, joka kyseli neuvoja ongelmiinsa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että ap kuvittelee "ennakoinnin" ratkaisevan kaikki arkielämän ristiriitatilanteet. Sitten on taas joitain toisia, jotka kuvittelevat "ohjaavan kasvatuksen" olevan vastaava kaiken ratkaiseva hopealuoti ja jotkut kolmannet taas vaikka "muksuopin".

 

Pitäisi kyetä ymmärtämään, että lastenkasvatuksessa tarvitaan monipuolisesti eri keinoja eri tilanteissa ja erilaisten lasten kanssa. Se, että ihmiset pakottavat lapsiaan ei suinkaan johdu siitä, että he eivät ole hoksanneet "ennakoinnin" tai muun vastaavan ideologian autuutta vaan yksinkertaisesti siitä, että kyseisissä tilanteissa pakottaminen on juurikin se ainoa järkevä keino.

 

Lastenkasvatus vaatii myös aika usein sitä, että vanhempi kykenee kylmettämään sydämensä lapsen reaktioille ja esimerkiksi pakottamaan rääkyvää ja kaikin keinoin vastaan panevaa lasta, sekä lapsen päästyä leikki-ikään myös rankaisemaan tätä, vaikka siitä aiheutuisi voimakasta epämukavuutta lapselle. Lapset itse ovat sosiaalisessä kehittymättömyydessään aika vallanhimoisia, manipuloivia ja keinoja kaihtamattomia olentoja, ja jos heidän antaa päästä niskan päälle väärin ajoitetulla hempeydellä niin siitä ei hyvä seuraa.

AP EI OE KIRJOITTANUT ENNAKOINNISTA MITÄÄN, vaan minä, joka ehdotin hänelle ennakoimisen kokeilua.

Ennakointi ei ole tietenkään vastaus kaikkiin lastenkasvatuksen ongelmiin, mutta suosittelen kokeilemaan sitä tässä tilanteessa (pepun pesu), koska nythän ap:n ongelmana on ollut se, että lapsi venkoilee ja vastustelee. Pakkokeinoa käytetään semmoisessa tilanteessa, kun muu ei auta, ja tietysti vaaratilanteissa. Jos rutiineja alkaa tehdä pakottamalla, ne eivät siitä helpotu. Pesu ja muut tällaiset toimet toistuvat joka päivä, jopa monta kertaa päivässä, kuka haluaa oikeasti liittää niihin lapsen rääkymistä ja pakottamista? Ei kukaan. Rääkymiset ja pakottamiset kannattaa säästää niihin tilanteisiin, joista ei puhumalla pääse, esim. se, että lapsi vain menee paikkaan, jonne ei saa mennä tai tekee jotain semmoista, jota ei vain saa tehdä.

Helpottuuhan koska silloin lapsi muistaa että aha joo, tää olikin se tilanne jolloin ei kannata vänistä vastaan vaan totella ja oli hiljaa nii asiat sujuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ennakointi vaikuta toimivan menetelmänä myöskään tuossa pyllynpesussa, kun siitä kerran on tullut ongelma.

Ai, miten niin? Mähän just saan puhumalla sen venkoilun loppumaan. Ette kai kuvittele, että se ennakointi on sitä, että kun kerran sanoo, niin se riittää? Eikä meillä pyllynpesu ole mikään ongelma, kun on löydetty lavuaariahdistukseen ja venkoiluun toimiva lääke. Olen kyllä yrittänyt sitä mammojen suosimaa "napakkaa kiinnipitämistäkin", ja todennut, että se ahdistaa lasta todella paljon.

Voi luoja, lopeta tuo vikinä jo senkin curlingmamma.

Mä vastasin, kun kysyttiin. Ei ole pakko lukea ja inistä siitä, että luettu teksti ei miellytä. Et näköjään tiedä, mitä curling on. Googlaa. Sen voin sanoa, että se ei ole sitä, että lapselle kertoo etukäteen, että nyt mennään pesulle/nyt mennään syömään/nyt äiti laittaa sut tuohon mitan päälle makaamaan ja täti ottaa jalasta kiinni. Se on jotain ihan muuta. Jos ette ole vielä itse keksineet, että lapsille voi puhuakin, niin suosittelen kokeilemaan. Ehkä olettekin niitä älypuhelinmammoja, joiden lapset ei vielä 3-vuotiainakaan osaa puhua?

Mistä sä tiedät ettei me puhuta lapselle? Sun kakara on selvästi sellainen joka pääsee niskan päälle hetkenä minä hyvänsä.

Jos joku kuvittelee, että puolitoistavuotias ei ymmärrä puhetta, niin mistä sinä tulkitsisit sen johtuvan? Voitko vielä tarkentaa, kummasta lapsestani puhut ja miten olet tullut tällaiseen johtopäätökseen?