Suuttuisitteko? Avopuoliso kertoi ystävättärelleen minusta näin...

No nyt tämä kerrankin tulee oikeaan paikkaan:

JÄTÄ SE SIKA, ANSAITSET PAREMPAA! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/24/jenni-vartiainen-ystavyyden-yti… Kuinka moni katselisi tällaista ystävyyttä puolisoltaan?

Jos mun mieheni paras ystävätär kutsuisi miestäni "vähän niinku aviomieheksi", niin voi olla että vetäisin herneet aika syvälle nenään. Ehkä polyamorisesti suuntautuneilta tällainenkin ystävyys luonnistuu, jossa jaetaan puoliso jonkun toisen kanssa (vaikkakin vain platonisesti, mutta silti).

Tuo minullakin särähti korvaan plus tuo kiehnääminen ja rakkausbiisi. Ei menisi läpi mulle.

Kai miehelläkin on oikeus puhua tunteistaan, jonkun muun kuin sinun kanssasi?! Kai sinullakin on joku ystävä kenelle purat suhdettanne. Pirun huolissani olisin ainakin, jos ei olisi. 

Sinun epävarmuus koettelee suhdetta ja sinä syytät miestä kaikista teidän ongelmista. Muista, että parisuhde on kahden kauppa, jossa tulisikin aina miettiä olisiko  kummassakin vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, jos on kertonut ilman, että olisi puhunut ensin asiasta sinun kanssasi. Kokemuksesta voin kuitenkin kertoa, että ratkaisun avaimet ovat nyt käsillä - kun kaikki tietävät tilanteen, voidaan asiasta myös keskustella. Itsellä on joskus ollut vastaava tilanne, kun opiskelukaverin kihlattu oli takiani mustasukkainen. Tuli kyllä itse sanomaan asiasta, mutta homma selvisi viidessä minuutissa. Sen jälkeen ongelmaa ei enää ollut.

Ja mitä on tämä "miehet ja naiset eivät voi olla ystäviä"? 50% lähimmistä ystävistäni on miehiä ja ei, emme ole a) panneet ja b) kiinnostuneet romanttisesti toisistamme. Onko se niin vaikeaa ymmärtää, että eri sukupuolta olevat voivat ihan puhtaasti olla pelkkiä ystäviä??

Jotkut voivat, useimmat eivät. En jäisi suhteeseen jossa pitäisi arvailla jatkuvasti ystävyyden luonnetta. En sellaista edes aloittaisi.

Useimmat eivät? Nyt on kyllä melkoinen väite. Onko tämän taustaksi jotain konkreettista? Jos lähdetään fiilispohjalta väittelemään, niin minä väitän, että useimmat kyllä tähän pystyvät. Tai sitten kaikki tuttavapiirini henkilöt ovat jotenkin todella poikkeuksellisia.

Minä perustan väitteeni omaan lähipiiriini, sinä omaasi. Kumpi on oikeassa? Sillä ei ole itselleni merkitystä sillä toimisin kuten aiemmin sanoin. En aloittaisi suhdetta miehen kanssa jolle joku toinen nainen on tärkeä. Minusta ei siihen olisi. Nostan hattua että sinusta on ja toivon vilpittömästi ettet tule koskaan sen vuoksi pettymään.

Mun mielestä on hyvä juttu että tiedostaa omistushaluisuuden ja mustasukkaisuuden. On kaikille parempi että tämä henkilö tiedostaa omat tunteensa ja muodostaa sellaisia suhteita joissa tätä ongelmaa ei tule esille. Aika isolla osalla miehistä ei kuitenkaan ole ketään läheistä naiskaveria.

Isompi ongelma minusta on tyypit jotka ensin ryhtyvät suhteeseen ja sitten alkavat vähän ajan päästä karsia toisen kavereita pois sukupuolielinten muodon perusteella.

Luottamus on kyllä teillä varmaan aika kivasti menetetty... Jos olisi käynyt minulle, niin ainoa keino selvittää olisi että mies tajuaisi pahoitella ja myöntäisi virheensä. Ja olisi valmis hetkeksi hiljentämään välit ystävän kanssa. Ottaisi häneen taas yhteyttä sitten, kun teillä on taas kaikki hyvin.

Sinä olet puoliso, joten sinulla on oikeus olla ensimmäisenä arvojärjestyksessä.

Mitä mieltä olisitte av-mammat siitä, kun miehellä on useamman vuoden takaa "kaverinainen", johon ollut silloin tosi ihastunut mutta nainen ei silloin lämmennyt. Pussailleet kuulemma ovat muttei sen enempää.

Nyt, kun mies on löytänyt minut ja jo pari vuotta oltu yhdessäkin, niin tuo kaverinainen on alkanut laittaa itsestään kuvia perjantai-iltaisin ja tekstailee muutenkin ihmeen paljon. Olisiko alkanut harmittaa kun silloin ei tajunnut tarttua kiinni? Hyväksyisittekö?

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi nainen saa kertoa ystävättärilleen kaikki miehen asiat? Esim.munan koko ja minkälainen mies on sängyssä, sehän kerrotaan eteenpäin heti ekan kerran jälkeen kun on oltu sängyssä. Kaikki muukin heti kun jotain tietoa on saatu kerättyä.

Näin heterona sanoisin, että ainakaan miespuoliselle ystävälle en kertoisi mieheni edesottamuksista sängyssä. Suorastaan kiusallista. En myöskään menisi kertomaan ystävälleni ystävääni liittyviä asioita, joista mieheni on minulle avautunut ja joiden kautta ystäväni voisi saada jotain tiettyjä käsityksiä miehestäni, jotka olisivat epäedullisia miestäni kohtaan.

Naispuoleisille ystävällenikään en kauheasti ole avannut avopuolisoni munan kokoa jne, joten miksi jollekin miesfrendille tulisi edes mieleeni avautua omista intiimiasioista? Eiköhän nämä pippelin mittailut liity enemmänkin sellaisiin yhden illan juttuihin ja sinkkuelämää-ihannointiin.

rumaläski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, jos on kertonut ilman, että olisi puhunut ensin asiasta sinun kanssasi. Kokemuksesta voin kuitenkin kertoa, että ratkaisun avaimet ovat nyt käsillä - kun kaikki tietävät tilanteen, voidaan asiasta myös keskustella. Itsellä on joskus ollut vastaava tilanne, kun opiskelukaverin kihlattu oli takiani mustasukkainen. Tuli kyllä itse sanomaan asiasta, mutta homma selvisi viidessä minuutissa. Sen jälkeen ongelmaa ei enää ollut.

Ja mitä on tämä "miehet ja naiset eivät voi olla ystäviä"? 50% lähimmistä ystävistäni on miehiä ja ei, emme ole a) panneet ja b) kiinnostuneet romanttisesti toisistamme. Onko se niin vaikeaa ymmärtää, että eri sukupuolta olevat voivat ihan puhtaasti olla pelkkiä ystäviä??

Jotkut voivat, useimmat eivät. En jäisi suhteeseen jossa pitäisi arvailla jatkuvasti ystävyyden luonnetta. En sellaista edes aloittaisi.

Useimmat eivät? Nyt on kyllä melkoinen väite. Onko tämän taustaksi jotain konkreettista? Jos lähdetään fiilispohjalta väittelemään, niin minä väitän, että useimmat kyllä tähän pystyvät. Tai sitten kaikki tuttavapiirini henkilöt ovat jotenkin todella poikkeuksellisia.

Minä perustan väitteeni omaan lähipiiriini, sinä omaasi. Kumpi on oikeassa? Sillä ei ole itselleni merkitystä sillä toimisin kuten aiemmin sanoin. En aloittaisi suhdetta miehen kanssa jolle joku toinen nainen on tärkeä. Minusta ei siihen olisi. Nostan hattua että sinusta on ja toivon vilpittömästi ettet tule koskaan sen vuoksi pettymään.

 

Mun mielestä on hyvä juttu että tiedostaa omistushaluisuuden ja mustasukkaisuuden. On kaikille parempi että tämä henkilö tiedostaa omat tunteensa ja muodostaa sellaisia suhteita joissa tätä ongelmaa ei tule esille. Aika isolla osalla miehistä ei kuitenkaan ole ketään läheistä naiskaveria.

 

Isompi ongelma minusta on tyypit jotka ensin ryhtyvät suhteeseen ja sitten alkavat vähän ajan päästä karsia toisen kavereita pois sukupuolielinten muodon perusteella.

Totta. Ihan oman ja muiden hyvinvoinnin takia asia olisi hyvä tiedostaa.

Miten tuo kaikki eroaa siitä, että levittelet teidän asiota täällä verkossa? Sinun tapasi purkaa teidän suhdetta hyväksyttävämpi kuin miehen?

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo kaikki eroaa siitä, että levittelet teidän asiota täällä verkossa? Sinun tapasi purkaa teidän suhdetta hyväksyttävämpi kuin miehen?

No varmaan siitä eroaa, ettei kyseiset ihmiset ole tunnistettavissa, eli asiaa puidaan anonyymisti.

Mä käsitin asian niin, että sun miehesi paikkasi viilenneitä välejä ystävättäreen teidän kahden välisillä parisuhdeasioilla, jotka eivät saletisti kuulu kenellekään, eivät varsinkaan tälle naiselle joka sun ahdistuksen aiheutti. Miehelle siis välit tähän naiseen ovat luottamuksen rikkomisen arvoiset.

Mä olisin syvästi loukkaantunut.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olisitte av-mammat siitä, kun miehellä on useamman vuoden takaa "kaverinainen", johon ollut silloin tosi ihastunut mutta nainen ei silloin lämmennyt. Pussailleet kuulemma ovat muttei sen enempää.

Nyt, kun mies on löytänyt minut ja jo pari vuotta oltu yhdessäkin, niin tuo kaverinainen on alkanut laittaa itsestään kuvia perjantai-iltaisin ja tekstailee muutenkin ihmeen paljon. Olisiko alkanut harmittaa kun silloin ei tajunnut tarttua kiinni? Hyväksyisittekö?

Yhteydenpito nyt on sinänsä aika normaalia ystävien kesken. Ehkä nainen ajattelee että voi pitää mieheesi yhteyttä tiiviisti kun olette olleet yhdessä niin kauan että sinä olet varmaan jo tajunnut ettei hän ole miestä viemässä.

Kuvat ovat sisällöstä riippuen oudompi juttu. En ole itsestäni lähettänyt mitään varsinaisia kuvia kavereille enkä keksi syytä siihen. Onko ne jotain peiliselfieitä vai tilannekuvia tyyliin "Jaana-Jorman kanssa kalastamassa, paska sää kuten näkyy"-juttuja?

..mää en ihmettele enää yhtään, että miehet luulee kaikkien naisten olevan mustasukkasia sekopäitä.. Mää ymmärtäisin, jos tässä nyt olisi oikeasti jostain salaisuudesta kyse, vaan nyt puhutaan vaan siitä, että mies on halunnut ystävälleen selvittää miksei voi olla niin paljoa tekemisissä.

Tsiisus nainen, kutsu se ystävätär kahville, tutustu ja juttele! Saatat ymmärtää miksi ovat hyvissä väleissä keskenään ja saat rauhan tohon ilmanaikaseen jankkaukseen. Useimmissa tapauksissa ystävänainen ei ole millään tavalla "vaarallinen".

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo kaikki eroaa siitä, että levittelet teidän asiota täällä verkossa? Sinun tapasi purkaa teidän suhdetta hyväksyttävämpi kuin miehen?

Pidin tätä fiksumpana ratkaisuna kuin sitä, että avautuisin jollekin ystävälleni. Terapeuttia minulle ei valitettavasti ole (vielä), jos olisi ollut, niin siinä tapauksessa olisin tietenkin mennyt hänelle avautumaan. Koen täällä palstalla avautumisen jollain tavalla puhdistavaksi. Tietenkin olen pyrkinyt tekemään tekstistäni mahdolisimman tunnistamattoman, mutta toisaalta asiasta tietää minun lisäkseni vain nämä kaksi asianomaista, joten en tiedä ketä voisin tekstilläni loukata. Minua ainakin on loukattu jo ihan tarpeeksi, joten en tiedä, voisiko tämä anonyymi puiminen loukata ko. henkilöitä yhtään sen enempää, vaikka eksyisivätkin tätä lukemaan.

Ihan mielenkiintoisia perusteluja kyllä tullut tänne. Nyt pitäisi vain löytää itselleen paras mahdollinen tapa suhtautua tähän soppaan. Anteeksianto ja keskustelu taitavat olla parhaat vaihtoehdot tässä vaiheessa. Pelkään vain, että tästä tulee sellainen ns. ikuisuusaihe, jota jankataan sitten vielä 20 vuoden päästäkin "kun sinä silloin kerran petit luottamukseni jadijadijadaa". Ap

En kyllä osaisi moisesta loukkaantua. Mieshän on kunnioituksesta sinua kohtaan kertonut sille toiselle, että olet mustasukkainen hänestä. 

Olen ollut samantyyppisessä tilanteessa itsekin, itseasiassa moneen kertaan. Hyvä ystäväni on mies. Meillä on ollut säpinää ehkä n. 10 vuotta sitten, mutta molemmat totesimme, että toimimme paremmin ystävinä, joten mitään virittelyjä meidän välillä ei enää ole, ainakaan romanttisia. Hänen tyttöystävänsä ovat olleet minusta mustasukkaisia, johtuen ehkä siitä, että tunnemme toisemme paljon paremmin kuin uudet tyttöystävät hänet tuntevat. Lisäksi olimme töissä samassa paikassa, joten meillä oli yhteisiä tuttuja ja ketutuksen aiheita, joista välillä keskustelimme.

Tämä mies on kertonut minulle, jos joku tyttöystävä on mustasukkainen minusta. Silloin emme ole tavanneet niin usein ja mies on myös "kieltänyt" minua näyttämästä tyttöystävälle, kuinka hyvin toisemme tunnemme. Olen aina kunnioittanut näitä pyyntöjä. Nämä pyynnöt mies on tehnyt parisuhdettaan ajatellen ja mielestäni se on kaunis teko tyttöystävää kohtaan. Vaikka meistä ei tullut eikä koskaan tule pariskuntaan, toivoisin miehen löytävän itselleen hyvän naisen ja haluan olla tukemassa uutta parisuhdetta. Jos se tarkoittaa, etten voi viettää niin paljoa aikaa ystäväni kanssa, se olkoon sen hinta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo kaikki eroaa siitä, että levittelet teidän asiota täällä verkossa? Sinun tapasi purkaa teidän suhdetta hyväksyttävämpi kuin miehen?

Pidin tätä fiksumpana ratkaisuna kuin sitä, että avautuisin jollekin ystävälleni. Terapeuttia minulle ei valitettavasti ole (vielä), jos olisi ollut, niin siinä tapauksessa olisin tietenkin mennyt hänelle avautumaan. Koen täällä palstalla avautumisen jollain tavalla puhdistavaksi. Tietenkin olen pyrkinyt tekemään tekstistäni mahdolisimman tunnistamattoman, mutta toisaalta asiasta tietää minun lisäkseni vain nämä kaksi asianomaista, joten en tiedä ketä voisin tekstilläni loukata. Minua ainakin on loukattu jo ihan tarpeeksi, joten en tiedä, voisiko tämä anonyymi puiminen loukata ko. henkilöitä yhtään sen enempää, vaikka eksyisivätkin tätä lukemaan.

Ihan mielenkiintoisia perusteluja kyllä tullut tänne. Nyt pitäisi vain löytää itselleen paras mahdollinen tapa suhtautua tähän soppaan. Anteeksianto ja keskustelu taitavat olla parhaat vaihtoehdot tässä vaiheessa. Pelkään vain, että tästä tulee sellainen ns. ikuisuusaihe, jota jankataan sitten vielä 20 vuoden päästäkin "kun sinä silloin kerran petit luottamukseni jadijadijadaa". Ap

Olitko kieltänyt miestä kertomasta sille naiselle? 

Jos et, mies ei varsinaisesti pettänyt luottamustasi. Mies ei kuitenkaan ole tarkoittanut pahaa vaan on halunnut selventää kaverilleen miksei voi olla yhteyksissä. 

Jos taas olit sanonut ettei saa kertoa, niin mies on toisaan rikkonut luottamuksen. Mieti silti hetken verran millaiseen tilanteeseen hänet laitat. Entä jos sinun miehesi vaatisi sinua viilentämään välejä merkittävästi johonkin läheiseesi, ja syytä ei tälle ystävälle saa kertoa? Eikö ole aika vaikea paikka?

Vierailija kirjoitti:

Mä käsitin asian niin, että sun miehesi paikkasi viilenneitä välejä ystävättäreen teidän kahden välisillä parisuhdeasioilla, jotka eivät saletisti kuulu kenellekään, eivät varsinkaan tälle naiselle joka sun ahdistuksen aiheutti. Miehelle siis välit tähän naiseen ovat luottamuksen rikkomisen arvoiset.

Mä olisin syvästi loukkaantunut.

 

Kiitos, olet ymmärtänyt pointtini siitä, miksi olen loukkaantunut ja miksi koin kertomani asiat ns. salaisiksi. Tiedän että ystävien kanssa puhutaan joskus henkeviä ja pohditaan jopa omaa parisuhdetta toisen tietämättä, mutta yleensä silloin se henkilö, jolle parisuhteesta avaudutaan ei ole itse parisuhdekriisin aiheuttaja, vaan ulkopuolinen henkilö. Paremmalla itsetunnolla varustettu henkilö ei varmaan olisi moksiskaan, jos oma mies kertoisi ystävälleen, että tuleva vaimo vähän avautui epävarmuuksistaan ulkonäöllisesti ja muutenkin tuohon ystävänaiseen verrattuna ja pelkää joskus jopa menettävänsä miehensä tuon ystävän takia. Minullapa ei ole kovin hyvä itsetunto ja sen takia tämä tuntui minusta aika hemmetin pahalta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Älä mene naimisiin sen typeryksen kanssa. Etsi parempi mies, saavat pitää "ystävättären" kanssa toisensa.

Toivottavasti mies tajuaa olla menemättä naimisiin tuollaisen pirttihirmun kanssa (siis AP:n). Tuollainen sairaanloinen mustasukkaisuus ei aiheuta kuin hankaluuksia myöhemmin.

Tuollaisesta riippakivestä kannattaa pyrkiä eroon mahdollisimman nopeasti.

Ehkä sun kannattaa mainita miehelle, että aiot jakaa ystävillesi jatkossa teidän luottamukselliset keskustelut jos tarvitset ystävien mielipiteet esim. aiheesta entisten miesten ja nykyisen miehen seksitottumukset ja miltä sinusta tuntuu. Vaikket niin tekisikään, se on aika törkeä teko niin laittaa miehen miettimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä mene naimisiin sen typeryksen kanssa. Etsi parempi mies, saavat pitää "ystävättären" kanssa toisensa.

Toivottavasti mies tajuaa olla menemättä naimisiin tuollaisen pirttihirmun kanssa (siis AP:n). Tuollainen sairaanloinen mustasukkaisuus ei aiheuta kuin hankaluuksia myöhemmin.

Tuollaisesta riippakivestä kannattaa pyrkiä eroon mahdollisimman nopeasti.

Mustasukkaisuutta tuntee joskus melkein jokainen. Mistä lähtien on ollut väärin tuntea mustasukkaisuutta? Ovatko kaikki joskus mustasukkaisuutta tunteneet hulluja pirttihirmuja, jotka tulisi välittömästi jättää ja joiden pitäisi kaikkien varata aika kallonkutistajalta?

Mielestäni ap ei kertonut mitään "sairaalloisesta mustasukkaisuudesta", vaan siitä, että oli myöntänyt miehelleen mustasukkaisuutensa syyt ja pyrkinyt ratkaisemaan ongelmat tämän asian suhteen. Ongelmat tuli sitten ratkaistua vähän väärällä tavalla.