Lue keskustelun säännöt.
Nyt alkaa jo pikkuhiljaa mennä hermo tohon miehen äitiin..
21.12.2015 |
Olen raskaana. Ja sehän anoppia vituttaa kun oma poika on valinnut tälläisen epäsopivan naisen itselleen ja kaiken lisäksi vielä hankkii lapsia hänen kanssaan! :)
(Anoppi on sairaalloisen mustasukkainen pojastaan. Hän puhuu tälle kuin vajaaälyiselle tai pienelle lapselle ja on minulle vihainen siitä kun olen varastanut hänen poikansa).
Tuossa äskettäin anoppi heitti tälläsen ilmoille: "Kuule 'Ville', sitten KUN te 'Emmin' kanssa eroatte, muutat sitten vauvan kanssa tänne meille niin kyllä me vauva hoidetaan porukalla"
Oon niin vihainen että lähdin vaan pois autolla sanomatta mitään ja jätin sen ukon sinne. Miksi mies on niin tossun alla ettei tajua ottaa etäisyyttä vanhempiin... Huoh. Itse en kuuntelisi omilta vanhemmilta ikinä ton suuntasia kommentteja.
Kommentit (49)
Itseäni ainakin kiinnostaa, miten käy. Keskustelkaa asiasta ennen joulua, ja päivitä vaikka tänne sitten uutiset. Olisi ihme, jos ei mies suostu kuuntelemaan ollenkaan. Välejä ei ole äitiin pakko laittaa poikki (ellei halua), mutta miehen täytyy suostu asettamaan äidilleen rajat. Eli jos suun aukominen alkaa, lähdette *molemmat* kotiin, ja molemmat kutsutaan tai mieskään ei tule. Nämä eivät ole mitään suhteettomia pyyntöjä, ja jos miehesi ei näihin suostu, suosittelen jo jotain pariterapiaa tai miettimään, haluatko jäädä suhteeseen missä sinun tunteesi ovat toisarvoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me olemme viettäneet mieheni kanssa kaikki yhteiset joulut, ensimmäisen alle vuoden seurustelun jälkeen 19-vuotiaina.
On aivan sairasta toivoa lapsenlapsensa perheen hajoamista. Tosiasiassahan anoppi ei näe teitä perheenä. Komppaan aiempia kirjoittajia, nyt on viimeinen hetki korjata tilanne. Kun lapsi syntyy, asiat ovat vielä mutkkkaampia.
Pysy kuitenkin rauhallisena, äidin käytös on miehelle ainoa totuttu, häneen on koko elämän iskostettu uskoa äidin rakkauteen, viisauteen ja erehtymättömyyteen. Tästä tulee vaikea taistelu, mutta se on käytävä nyt, jos haluat olla voittaja.
Ja koska olet päättänyt tehdä tämän miehen kanssa lapsen, sinulla on myös lasta kohtaan velvollisuus auttaa miestäsi irtautumaan äidistään. Haluat lapselle itsenäisen isän ja isän, joka osaa pitää lapsensa riittävän etäällä isoäidistään.
Ota etäisyyttä miehen perheeseen, mutta pidä mies entistä lähempänä. Käytä raskautta hyvänä syynä olla itsekäs ja vaatia miehen läsnäoloa. Keskustele, kuuntele, anna pyyteetöntä huomiota ja rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko jutelleet ajasta kun lapsi on jo tullut? Oletko miettinyt eroa missään vaiheessa? Valitettavasti itse eroaisin :(
Mä olen eroa miettinyt kyllä. Ehkä ensin vain yritän ottaa itse etäisyyttä koko perheestä ja keskittyä vauvaan sitten keväällä. Miehen kanssa täytyy käydä tästä kunnon keskustelut.. Huoh :/
Ap
Unohda ero. Se ei muuta lapsen isän anoppia, eikä isää. Tilanne voi jopa pahentua eron myötä ja siitä kärsii ykkösenä lapsi. Mesoa nyt miehellesi, nyt on aika takoa miehelle todellista tilannetta päähän. Laita ymmärtämään, pistä lukemaan aiheesta keskusteluita ja tietoa. Olisi paras joululahjanne ikinä!
Niin totta tuokin, miten 42 ilmaisi, on shokki kun hiljainen hiiri vetää rajat miten haluaa itseään kohdeltavan. Suosittelen valmistautumaan ja ymmärtämään etukäteen, että kun alatte ilmaisemaan itseänne, vastapuolelta voi tulla vielä enemmän sontaa, kostoa. Kostotoimenpiteet on syytä jättää omaan arvoonsa, eikä laskeudu itse hiekkalaatikkotason kiusaamiseen. Ei voi tietää, ellei yritä muutosta. Sen tietää, että kun on hiljaa ja alistuu, polkeminen jatkuu.
Meillä vaimon isä oli just tuommonen. Nyt on jo rauhoittunut 11 vuoden avioliiton jälkeen. Ei pidä antaa kiusaajalle valtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauan te olette ap olleet yhdessä? Kuulostaa meinaan aivan meidän alkuajoilta...
Nuo tilanteet ovat todella julmia, kun miettii että raskaana oleva puoliso on YKSIN toisen suvun edessä torjuttuna. Hetkinen, mitä tekee mies, vielä TUKEE tuota. On siinä pienoinen ihmeissään, jos tietäisi mihin on tulossa.
Kunpa olisi joku puolueeton tukihenkilö, joka olisi mukana ohjaamassa puolisoiden välistä suhtautumista toisiinsa. Ja sitten mentäisiin yhdessä anoppilaan tekemään samaa.
Ap, sulla on varmaan kaulin laatikossa, nyt haet sen. Et ole yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä! Ihanaa miten positiivisia tsemppikommentteja täällä. Vastailen nyt tänne ja päivitän jouluaaton kuulumiset..
Tosiaan.. Juteltiin tästä tosi pitkään miehen kanssa ja ollaan nyt siinä tilanteessa, että mies viettää tänään jouluaaton iltaan asti vanhemmillaan.... Minä tulin omille isovanhemmilleni, täällä on koko meidän suku. Mies tulee tänne illalla. Oon aika sanaton.. En jaksanut alkaa enää vääntämää tästä joten hyväksyin. Oon yksinkertasesti liian väsynyt taistelemaan.
Mies lupasi, että ensi jouluna meidän ei tarvitse käydä tästä keskusteluja. Silloin ollaan kuulemma yhdessä. Jotenkin en usko.. Ja tosiaan silloin meillä on vauvakin. Uskon, että silloin käydään taistelu siitä, että minä en halua vauvan kanssa mennä anoppilaan..
Anoppihan sitä varmasti vaatii.
Eipä ole kovin iloinen joulumieli. Onneksi nään sentään tänään ihania sukulaisia joita ei ole pitkään aikaan nähnyt :)
Ap
Ja jos anoppi on pahana sun töksäytyksestä ja mussuttaa pojalleen niin sano ettei tuo mies nyt anopille avuksi tässä ole, on nikn tossu mies ettei edes vaimoaan puolusta, miten nyt anoppia muka. Kyllä se on nyt minä (ap) joka tässä omat rajani vedän. Jos et lapsen äitiä hyväksy niin ei tarvitse hyväksyä lastakaan, itsehän päätät.
Se on shokki kun hiljainen hiiri vetää rajat miten haluaa itseään kohdeltavan. Eihän sulla ole mitään menetettävää, oma perheesi on mukava. Anna miehellesi ja anopillesi ajateltavaa.