Onko muita äitiyden myötä " heränneitä" ; kysymys _henkimaailman_ hommista..

Osaan katsoa nykyään vesisuonien paikat ja esineet mitkä aiheuttavat säteilyä. Ennen ei sormus heilunut vesisuonen päällä ollenkaan. Nyt sitten heiluu. Ei taida kukaan uskoa kuitenkaan.



Minkälaisen taidon sinä olet saanut?

tutkaillut asioita enemmän ja uskoni maailmankaikkeudesta on muuttunut. Kuuntelen henkioppaita. Olen kokenut OBEn (out of body experience)...ja ihan selvin päin. :0) Uskon myös sielunvaellukseen ja karmaan.



Voisi sanoa, että elämänkatsomukseni on muuttunut; aiemminkin asia kiinnosti, mutta nyt vasta valkeni.



ap

Ja näistä asioista en puhu kenelläkään ikinä oikealla nimellä, sen verran " hulluja" munkin mielestä.



Esikoiseni syntymästä on 8 vuotta nyt ja sen jälkeen (pian synnytyksen jälkeen heti) koin ruumiista irtautumisen kerran, " pyörin" navan ympäri kattoon josta imaisulla lähdin tunneliin, menin todella kovaa kohti taivasta! Porteilla juttelin " jonkin" kanssa jonka tiesin olevan Jumala, ei ollut siis mikään ihminen tms., vaan se vain oli jokin.



Pääsin takaisin tunnelia pitkin katon rajaan josta laskeuduin ruumiiseeni. Vauvani nukkui vieressä rauhassa.



Tuon jälkeen olen myös nähnyt paljon enneunia, en suoria unia mitä tapahtuu mutta sellaisia että tiedän että jollekin tulee jotain tapahtumaan.



Olen myös nähnyt enkelin, se istui sängyssä poikani vieressä kun poika nukkui. Enkeli oli ihanan rauhaisan näköinen, ikäänkuin vahti lastani!



Ja huom! en ole edes mitenkään uskonnollinen, siksi en näistä puhu kellekään, ainoastaan mieheni tietää.

minä myös olen alkanut lukea kaikenmaailman kirjoja, kuolemasta, jälleensyntymisestä, ym.ym., ennen lapsia en ollut juurikaan kiinnostunut vastaavista!

minäkin saan unien kautta tietoa asioista. Ne pitää vaan osata tulkita...



Lapsena minulla oli etiäisiä. Eli sen verran on aiempaa kokemusta, mutta silloin en ymmärtänyt sitä.



Tämän odotuksen alussa luonani kävi ns. negatiivista energiaa, karkotin sen yksinkertaisesti ilmoittamalla, että kuulun valoon.



Tosiaan; nämä asiat on vielä nykyihmiselle niin vieraita, etten minäkään näistä lavertele...Jostain syystä ensimmäistä lasta odottaessani törmäsin täällä vauviksella ihmiseen, joka myös kokee nämä asiat omikseen. Hassua johdatusta....Kun tapasimme, emme tienneet tästä, tuli ilmi vasta myöhemmin.

Mullakin oli tuollainen vaihe, että tunsin pahan läsnäolon, juuri sellainen olo kuin paha yrittäitis saada minut haltuunsa, jouduin todella taistella tuota vastaan mielessäni, turvauduin jopa raamatun lukuun vaikka siis todellakaan en ole uskonnollinen.



Tuo vaihe kesti puolisen vuotta ja oli todella rankkaa! En ollut tuolloin raskaana kylläkään. Nyt odotan kolmatta ja tähän asti olo on ollut hyvä, ja tosiaan tuon enkelin näin nyt tämän raskauden aikana. Tuli todella levollinen olo kaikinpuolin, lakkasin pelkäämästä kaikkea, tajusin että tuo enkeli jonka uskon olevan rakas edesmennyt läheiseni, on vierellä ja varjelee meitä.



Kun lukee itse näitä kirjoituksia niin itsestäkin ne tuntuvat huuhaalta :), siksipä olisi ihana omata ystävä jolla on samoja kokemuksia jonka kanssa voisi puhua näistä.

Ritva Fagerströmin kirjoja? Jollet ole, niin suosittelen!



ap

Yhden kirjan olen lukenut, kirjastosta olen lukenut kaikki mitä vaan olen käsiini saanut näistä asioista! Mietinkin kerran että varmaan ne kirjasto-tädit pitävät mua aika pimeänä tapauksena kun lasten kanssa siellä käyn lainaamassa aina jotain ns. outoja kirjoja.



Etenkin jälleensyntyminen on alkanut kiinnostaa, ja etenkin kirjat joissa on kerrottu juuri sielun vaelluksesta. Kirjat joissa on kerrottu " ikävistä" asioista, kuten juuri pahuuden asioista on pakko jättää lukematta, niistä tulee todella huono olo!