Kuinkahan yleistä "hyi haisee" -kiusaaminen on?

Up

Mitä se on?

Mua nimiteltiin haisevaks koko yläasteen :(

Varmasti valitettavan yleistä. Tuo on siitä "tehokas" tapa kiusata, että toisen ihmisen hajuaistia vastaan on vaikeaa argumentoida (ihmiset eivät haista samalla tavalla) ja kuitenkin se, että osoitetaan toisen olevan huono hygienialtaan ja haisevan on yksi isoimpia loukkauksia ns. hyvinvointivaltiossa.

t. "hyi täällä haisee ihan X! Yyyöööööök!!!"

:(

En nyt aikuisena ole tuohon enää törmännyt, mutta ala-asteelta muistan useammankin tapauksen. Ja ne tyypit siis ihan oikeasti haisi. Kuka kissanpissalle, kuka tupakalle.

En mä itse ainakaan edes tajunnut kiusaavani, jos sanoin etten halua leikkiä tuon kanssa kun se haisee pahalle. Mielstäni se vaan oli fakta. Nykyään jos huomaan jonkun haisevan, osaan olla hienotunteisempi.

Hyi helevetti kun täällä haisee.

Mua nimiteltiin ala-asteella haisunäädäksi ja vielä aikuisenakin kammoan ihmisten seuraa, kun pelkään, että haisen pahalta. :(

Ihmeellinen yhteensattuma, että "hyi haisee" tai "mikä täällä haisee" kuuluu yleensä pissisten suusta?

Vierailija kirjoitti:

En nyt aikuisena ole tuohon enää törmännyt, mutta ala-asteelta muistan useammankin tapauksen. Ja ne tyypit siis ihan oikeasti haisi. Kuka kissanpissalle, kuka tupakalle.

En mä itse ainakaan edes tajunnut kiusaavani, jos sanoin etten halua leikkiä tuon kanssa kun se haisee pahalle. Mielstäni se vaan oli fakta. Nykyään jos huomaan jonkun haisevan, osaan olla hienotunteisempi.

Noh, itseänikin nimiteltiin juuri tuolla kissanhajulla yläasteella... 

Taustalla oli äidin mt-ongelmat ja alkoholismi, jonka keskellä halusi kuitenkin leikkiä jotain kissakasvattajaa. Koti oli aivan karmeassa kunnossa, niin pahaa sotkua en ole nähnyt missään muualla (paitsi tv:n himohamstraajissa). Oman alueeni yritin pitää siistinä, mutta roinaa tungettiin sinnekin.

Äidin mielestä me lapset sotkimme, ei hän. Joten oli meidän lasten vastuulla siivota, ei hänen. Hän istui perseellään kittaamassa kaljaa ja huutelemassa, että siivotkaa saatana. Ja se siivoaminenhan oli käytännössä kuin leikkaisit köydestä pätkän ja sidot toiseen päähän olettaen, että köysi pitenee... Siisteys pysyi ehkä päivän-pari, kunnes akka heitti taas raivopäissään tavaroita pitkin lattioita ja jätti astiat yms. pöytää homehtumaan.

Ja ne kisuthan sitten tekivät tarpeensa kuka mihinkin... Joten haju oli aika messevä. Tajusinhan minä sen itsekin, mutta oli aika helvetin vaikea estää sitä hajua tarttumasta vaatteisiin. Loppuvaiheessa käytin vaatteet joka päivä pesukoneessa ja kuivatin kesällä ulkona, talvella kaapissa johon olin laittanut helvetisti raikastimia. Bodysprayta meni pullollinen alle viikossa, kun yritti sillä peittää hajua. Suihkussa kävin jatkuvasti, jotta saisi edes iholta ja hiuksista sen hajun pois.

Ja tuosta sitten kiusattiin koulussa hyvinkin rankasti...

Traumat jäi, vaikkakin ovat vuosien saatossa lieventyneet. Kun muutin omilleni, niin käytännössä hävitin kaikki kotoa tulevat tekstiilit ja hankin uudet. Pidin kodissani ehdotonta siisteyttä heti alusta lähtien, jopa neuroottistakin. Silti aina kun jossain joku sanoi, että "täällä haisee" niin sydän alkoi jyskyttää, vaikka tiesin ettei tosiaankaan voi tarkoittaa minua.

Vierailija kirjoitti:

Mua nimiteltiin ala-asteella haisunäädäksi ja vielä aikuisenakin kammoan ihmisten seuraa, kun pelkään, että haisen pahalta. :(

:( sama tarina mullakin.

Olen huomattavasti keskivertoa tummemmalla iholla varustettu mies, ihan hämäläistä syntyperää. Lapsena minulle huomauteltiin kotona jatkuvasti paskaisuudestani vaikka peseydyin vähintään yhtä usein kuin muutkin. Lopulta kai aloin uskoa tuohon itsekin ja uskoin kai myös haisevani. Nykyään en voi kuvitellakaan lähteväni aamulla töihin tai juuri mihinkään käymättä suihkussa ja vaihtamatta vähintään kalsareita.

Minua on myös kiusattu että haisen.