Äidin masennuslääkkeiden sivuvaikutukset aiheuttavat kohta minulle masennusta

Itselläkin mirtatsapiini aiheutti vitutusta ja raivoa ihan pikkuasioista. Ja arvelu että se johtuisi väsymyksestä on kiltisti sanottuna aika erikoinen. Mutta väsymystä tuo lääke aluksi aiheuttaa ja  se voi olla aika äärimmäistä. Voi olla että väsymys menee ajan mukana ohi, mutta en tiedä auttaako se sitten enää unettomuuteen. Se joka väitti että sivuvaikutuksia tulee vasta pitemmällä aikavälillä ei tunne tuota lääkettä.

Myös paikkakunnan sosiaali- ja kriisipäivystys osaa neuvoa.

Käyttäjä358 kirjoitti:

Äitisi lääke voi todella väsyttää joitain ihmisiä vielä pitkään seuraavaan päivään. Ärtymys ja kiukku on voinut johtua ihan siitä väsymyksestäkin. Ja jos kerta äitisi kokeilee ekaa kertaa voi olla ettei hän itsekään ihan tunne vielä lääkkeen vaikutuksia itsessään. Voi olla että lääke sopii pidempään käytettynä, tai sitten ei. Puhu äidillesi huomenna että pelkäsit häntä ja että sinä tai kissasi ette saa olla hänen pahan olonsa purkuväylät. Ja muutoin, anna äitisi itse etsiä itselleen sopivat lääkkeet ja hoitomuodot. Se ei missään tapauksessa ole sinun vastuullasi. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi.

Hei, huomasin tuon että lääkkeiden vaikutus ei ole ohi sillä kiljuu ja huutaa enemmän nyt aamulla. Uhkaa nyt että jossei kissa ole myyty viikossa niin myrkyttää sen. Valitti minunkin olemassa olosta ja kysyin että onko todella niin ettei sitä haittaa jos minut annetaan jollekkin sijaisperheelle, ei haittaa mukamas "voisin elää kuin sinua ei olisi ollutkaan" sanoi äiti. Sanoin sille että se on vielä lääkkeiden vaikutuksessa ja väittää ettei ole ja että on oikeasti sitä mieltä. Jos sanon sanaakaan alkaa huutaa mulle, haastaa riitaa asioista joihin minulla ei ole edes vaikutusta.

Ehdotin lääkärille soittoa ja lääkkeiden vaihtamista mutta vaan suuttui ja huusi.

Mietin tosissani että mitä jos se tänäinen ei olekkaan lääkkeistä vaan on oikeasti tota mieltä, soittaisin varmasti huomenna/sanoisin terkalle että antaa minut sijaisperheelle. Suuttuisi minulle varmasti eikä puhuisi enään ikinä ja väittäisi pettäjäksi ja samanlaiseksi kuin isää.

Voiko olla että tänäinen on lääkkeiden syy vai pitääkö mun harkita huomenna terkalle meneo ja kertoa kaikki? Äitini rakastaan hirveästi enkä haluaisi häntä menettää tai mennä toiseen perheeseen.

App

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä358 kirjoitti:

Äitisi lääke voi todella väsyttää joitain ihmisiä vielä pitkään seuraavaan päivään. Ärtymys ja kiukku on voinut johtua ihan siitä väsymyksestäkin. Ja jos kerta äitisi kokeilee ekaa kertaa voi olla ettei hän itsekään ihan tunne vielä lääkkeen vaikutuksia itsessään. Voi olla että lääke sopii pidempään käytettynä, tai sitten ei. Puhu äidillesi huomenna että pelkäsit häntä ja että sinä tai kissasi ette saa olla hänen pahan olonsa purkuväylät. Ja muutoin, anna äitisi itse etsiä itselleen sopivat lääkkeet ja hoitomuodot. Se ei missään tapauksessa ole sinun vastuullasi. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi.

Hei, huomasin tuon että lääkkeiden vaikutus ei ole ohi sillä kiljuu ja huutaa enemmän nyt aamulla. Uhkaa nyt että jossei kissa ole myyty viikossa niin myrkyttää sen. Valitti minunkin olemassa olosta ja kysyin että onko todella niin ettei sitä haittaa jos minut annetaan jollekkin sijaisperheelle, ei haittaa mukamas "voisin elää kuin sinua ei olisi ollutkaan" sanoi äiti. Sanoin sille että se on vielä lääkkeiden vaikutuksessa ja väittää ettei ole ja että on oikeasti sitä mieltä. Jos sanon sanaakaan alkaa huutaa mulle, haastaa riitaa asioista joihin minulla ei ole edes vaikutusta.

Ehdotin lääkärille soittoa ja lääkkeiden vaihtamista mutta vaan suuttui ja huusi.

Mietin tosissani että mitä jos se tänäinen ei olekkaan lääkkeistä vaan on oikeasti tota mieltä, soittaisin varmasti huomenna/sanoisin terkalle että antaa minut sijaisperheelle. Suuttuisi minulle varmasti eikä puhuisi enään ikinä ja väittäisi pettäjäksi ja samanlaiseksi kuin isää.

Voiko olla että tänäinen on lääkkeiden syy vai pitääkö mun harkita huomenna terkalle meneo ja kertoa kaikki? Äitini rakastaan hirveästi enkä haluaisi häntä menettää tai mennä toiseen perheeseen.

App

No ei se lääke muuta äitisi ajattelua sentään, vaikka ärtyisäksi tekisikin. Äidilläsi on todellakin vakavia ongelmia ja suosittelen suuresti ulkopuolisen avun pyytämistä tilanteeseenne.

Mene heti huomenna puhumaan tilanteestasi terkalle, kuraattorille tai psykologille. Sijoitus muualle voisi rauhoittaa tilannetta ja äitisi ehtisi kokeilla sopivan lääkityksen. Tuo mirtatsapiini tekee nuo sivuvaikutukset joka ekasta pillerinpuolikkaasta.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä358 kirjoitti:

Äitisi lääke voi todella väsyttää joitain ihmisiä vielä pitkään seuraavaan päivään. Ärtymys ja kiukku on voinut johtua ihan siitä väsymyksestäkin. Ja jos kerta äitisi kokeilee ekaa kertaa voi olla ettei hän itsekään ihan tunne vielä lääkkeen vaikutuksia itsessään. Voi olla että lääke sopii pidempään käytettynä, tai sitten ei. Puhu äidillesi huomenna että pelkäsit häntä ja että sinä tai kissasi ette saa olla hänen pahan olonsa purkuväylät. Ja muutoin, anna äitisi itse etsiä itselleen sopivat lääkkeet ja hoitomuodot. Se ei missään tapauksessa ole sinun vastuullasi. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi.

Hei, huomasin tuon että lääkkeiden vaikutus ei ole ohi sillä kiljuu ja huutaa enemmän nyt aamulla. Uhkaa nyt että jossei kissa ole myyty viikossa niin myrkyttää sen. Valitti minunkin olemassa olosta ja kysyin että onko todella niin ettei sitä haittaa jos minut annetaan jollekkin sijaisperheelle, ei haittaa mukamas "voisin elää kuin sinua ei olisi ollutkaan" sanoi äiti. Sanoin sille että se on vielä lääkkeiden vaikutuksessa ja väittää ettei ole ja että on oikeasti sitä mieltä. Jos sanon sanaakaan alkaa huutaa mulle, haastaa riitaa asioista joihin minulla ei ole edes vaikutusta.

Ehdotin lääkärille soittoa ja lääkkeiden vaihtamista mutta vaan suuttui ja huusi.

Mietin tosissani että mitä jos se tänäinen ei olekkaan lääkkeistä vaan on oikeasti tota mieltä, soittaisin varmasti huomenna/sanoisin terkalle että antaa minut sijaisperheelle. Suuttuisi minulle varmasti eikä puhuisi enään ikinä ja väittäisi pettäjäksi ja samanlaiseksi kuin isää.

Voiko olla että tänäinen on lääkkeiden syy vai pitääkö mun harkita huomenna terkalle meneo ja kertoa kaikki? Äitini rakastaan hirveästi enkä haluaisi häntä menettää tai mennä toiseen perheeseen.

App

Minusta sinä voisit soittaa ambulanssin äidillesi. Toissailtana otetun mirtatsapiinin puolikkaan ei uskoisi enää tänään vaikuttavan. Lääkärin olisi hyvä ottaa kantaa asiaan, ja äitisi olisi ehkä hyvä viettää hetki osastolla, jotta voidaan arvioida mielentilaa. Minkä ikäinen äitisi on, entä sinä itse?

Ei tuollaista pidä kenenkään kestää. Äitisi ja sinä tarvitsette molemmat ulkopuolista apua. Ota vaikka kouluterkkaan tai -kuraattoriin yhteyttä ja yritä saada äitisi lääkäriin. Tarvittaessa voi soittaa ihan yleiseen hätänumeroon jos tilanne kotona käy uhkaavaksi ja äitisi on vaaraksi itselleen, läheisilleen tai ympäristölleen.

Äiti hoitoon asap ja ap:lle lasun kautta apua. Ei ole todellakaan terveen, normaalin ja tasapainoisen aikuisen käytöstä toi, miten ap:n äiti käyttäytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä, mikä lääke?

T: Masennuslääkettä 15 vuotta syönyt

Mirtazabin orio tai joku sen tapanen jos muistan oikein.

Ap

Eka puolikas nappi ei tuollaista kyllä aiheuta, mutta itse kun tuota lääkettä käytin, puolikas aiheutti ihan järkyttävät sivuoireet (huimausta yms), kun annos nostettiin kokonaiseen tablettiin oireet katosivat. Eli puhu sen lekurin kanssa.

Mitä kuuluu, ap?