Miksi ihmeessä joka tuutista tyrkytetään jotain "omaa aikaa"?

Se oma aika -ajattelu on suunnattu eniten juuri keski-ikäisille ja sitä vanhemmille "ikääntyville", jotka on tehneet ikänsä kovasti töitä ja siinä sivussa kasvattaneet sellaisen sukupolven joka on pilalle passattu eikä jaksa mitään. Sitten nää nuoret aikuiset odottaa ja olettaa että kaikki heidän keski-ikäisten ja ikääntyvien vanhempiensa aika on heidänkin aikaa, eli voivat tulla ja mennä vanhaan kotiinsa miten vaan, tuoda mukuloitaan hoitoon, tilata mummon pesemään ikkunoita ja jos vaikka mitä. Samaan aikaan näiden ikääntyvien vanhemmat ovat vielä iäkkäämpiä ja tarvitsevat apua viikottain tai jopa päivittäin. Nuoret ne ei tiedä totisesti ruuhkavuosista yhtään mitään...

Monelle mun ikäiselle täytyy ihan rautalangasta vääntää, että pakko ei ole itseään raataa kuoliaaksi toisten tarpeiden ja toiveiden vuoksi. Voi ottaa omaa aikaa. Ja nauttia joskus siitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Minä tarvitsen yksinoloa ja omaa aikaa akkujen lataamiseen. Saan yksinolosta valtavasti energiaa, hyvää mieltä ja nautintoa. Liian pitkät ajat ihmisten seurassa on minulle kuluttavaa. Ekstrovertit saavat muiden seurasta energiaa eivätkä nauti yksinolosta (tuntevat olonsa rauhattomiksi ja tylsistyvät yksin), sen sijaan introvertit (vaikka olisivatkin ihmisrakkaita ja sosiaalisia) saavat energiaa yksinolosta eivätkä tunne tylsyyttä omassa seurassaan.

Olemme kaikki erilaisia. Ei sitä omaa aikaa tarvitse ottaa, jos ei halua. :)

Juuri näin! Itse olen ekstrovertti ja hypin seinille, jos joudun olemaan yksin pidempään kuin lyhyitä aikoja, saan energiaa muiden seurasta. Mutta pystyn ymmärtämään, että toisenlaisiakin ihmisiä on olemassa.