Kerro parhaat vinkkisi ÄRSYTTÄVIEN IHMISTEN kanssa tekemisissä olemiseen!

keskity itseesi

Kukaan ihminen ei ole tahallaan ärsyttävä. Ehdotan sinulle, ap, vinkiksi asenteen muutosta.

En ole tekemisissä ihmisten kanssa niin ei ärsytä.

Vilkaise välillä sinne peiliinkin.

Annan olla, en ota mitään henkilökohtaisesti. Mun puolesta saa kukin olla sellainen kuin on.

Kepeän asiallisen ystävällistä jutustelua, tekemisissä vain sen mitä täytyy. Yrittää olla provosoitumatta.

Jokainen meistä on jonkun mielestä ärsyttävä. Se, joka pitää itseään ihanana ja kaikkien rakastamana, elää luultavasti jonkinnäköisessä kuplassa, eikä hän suostu näkemään omia vikojaan.

Ajattele omia ärsyttäviä piirteitäsi ja mieti miksi se ärsyttävä ihminen ärsyttää sinua niin kovasti. Ehkä teissä on liikaa samoja piirteitä...

Äh, todellinen ongelma. Itse ajattelen eräästä ihmisestä, että a) hän on vain oma itsensä, omilla luonteenpiirteiltään tuommoiseksi varustettuna ja b) hänellä on varmaan yksinäisyyttä ja vähän sellaista elämässä epäonnistumisen tunnetta, joka saa hänet käyttäytymään puolustautuvasti ja jopa vähän hyökkäävästi ja myös puhumaan ilman että osaisi ottaa vastapuolen tunteita huomioon. Mutta on välillä vähän vaikeaa...

Olen kyllä alkanut sanoa joitain asioita ääneen, kuten esimerkiksi puolustamaan joukkomme muita, joita hän ns. viattomilla kommenteillaan tölvii.

Vaan pakollisen ajan tekemisissä, jos ärsytys syntyy esim. tyhmistä jutuista niin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Mitä asennemuutokseen tulee, niin minulla on esim. yksi työkaveri joka ihan oikeasti huutaa, aina. Ei siis koskaan puhu normaalilla volyymillä, on tosi ärsyttävää jos joutuu esim. pidemmän aikaa istumaan tämän vielä tosi puheliaan kailottajan vieressä. Kaikki varmaan tietävät miten epämukavaa on olla tilanteessa jossa on liian kova ääni (vaikka musiikki autossa) jolle ei itse voi tehdä mitään. Korvatulpat auttaisivat enemmän kuin toisenlainen asenne.

Keskityn vain omaan työhoni, omiin ajatuksiini ja vetäydyn kaikesta keskustelusta/ kanssakäymisestä, joka ei liity työasioihin.

Ajattelen että tuo se joutuu olemaan itsensä seurassa joka hetki ja kaikkialla, minä joudun sietämään häntä vain tässä ja nyt.

Kerro kaikille etukäteen, kuinka ärsyttävä henkilö on. Tee kaikkesi sen eteen, ettei kukaan edes uskalla tervehtiä toiselta työmaalta tullutta kilpailijaasi. Kerro esimerkkejä tilanteista, jotka "todistit omin silmin entisen työkaverin sanomana" , että kuinka haarat aukeaa helposti ja alkoholia nautitaan työpaikalla. Muista mainita puolisosta, joka tienaa enemmän kuin omasi. Varmasti on vilppiä on harjoitettu siinäkin. Yhteisiä rientoja suunniteltaessa pidät huolen, ettei ärsyttävä tyyppi saa kuulla asiasta. Kun ärsyttävä tyyppi kuitenkin änkeää firman virkistyspäivään, niin juo itsesi humalaan ja hauku kaikkien kuullen ärsyttävä tyyppi ja painu juosten ja itkien pois paikalta. Selvittyäsi soittele kaikki läpi ja varmista, että ainakin työsuojeluvaltuutettu, esimies ja kaikki muutin seuraajasi saavat tietää, että työpaikan ärsyttävä tyyppi on hyökännyt kimppuusi ja haukkunut sinut.  Siinä nyt alkuun hyvät toimintaneuvot, joilla varmistat asemasi hyvänä tyyppinä. 

Mun mielestä on ihan parasta, jos joku on oikein selkeästi negatiivinen persoona tai sillain kätevästi ärsyttävä, että voin nauttia siitä. Nautin siis siitä tiedosta, että toinen on oikeasti aivan ääliö käyttäytyessään ärsyttävästi ja tunnen siitä sisäistä ylemmyyttä :D

Toisaalta olen hyvin herkkä ja haluan olla itse kaikille ystävällinen. Voin siis tuollaisellekin käyttäytyä ystävällisesti ja korostaa sen toisen ilkeyttä. Olenkohan jotenkin outo? =D

hauskoja strategioita!

Huomaan, että minulla käynnistyy herkästi pohdinta, miksi tuo ihminen on minusta niin rasittava. Millaiseen omaan kipukohtaani osuu tarkoittamattaankin? Siis ei niin että etsisin syyllistä (onko vika hänessä vai sittenkin itsessäni), vaan ihan sellainen tiedollinen pohdinta. Rasittavien ihmisten kautta olenkin varmaan oppinut enemmän itsestäni kuin mukavien ihmisten! 

Kun noita juttuja tiedostaa, on helpompi suhtautua rasittumatta, ja osaa olla provosoimatta toista sellaiseen käytökseen, josta itse rasittuu. Useinhan nämä rasittumiset ovat vastavuoroisia, minä puolestani olen sen toisen mielestä rasittava. Ja usein siellä taustalla on se, että olemme niin perin juurin erilaisia vain. Parhaassa tapauksessa tiedostettua erilaisuutta voi työelämässä sitten hyödyntääkin, esim. minä delegoin turhan raportin kirjoittamisen huolimattomalle duunikaverille, joka huitaisee sen hetkessä valmiiksi, ja otan vastineeksi häneltä jonkun pikkutarkan näperryshomman johon hän ei jaksa keskittyä.

Ja joskus sitten nostan kissan pöydälle ja sanon suoraan, että tämä homma ei nyt meiltä yhdessä onnistu ja että mitäs jos tekisit tätä mieluummin jonkun toisen kanssa, tai sitten minä tekisin jonkun toisen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan parasta, jos joku on oikein selkeästi negatiivinen persoona tai sillain kätevästi ärsyttävä, että voin nauttia siitä. Nautin siis siitä tiedosta, että toinen on oikeasti aivan ääliö käyttäytyessään ärsyttävästi ja tunnen siitä sisäistä ylemmyyttä :D

 

Toisaalta olen hyvin herkkä ja haluan olla itse kaikille ystävällinen. Voin siis tuollaisellekin käyttäytyä ystävällisesti ja korostaa sen toisen ilkeyttä. Olenkohan jotenkin outo? =D

Olet hyvin passiivis-aggressiivinen sisäisesti. Et todellisuudessa halua olla kaikille ystävällinen, vaikka väität niin. Ymmärrän silti, mitä tarkoitat, koska olen itse hieman samanlainen.

Ajattelen mielessäni sitä ärsyttävää ihmistä kiitollisuudella. Kiitän häntä (siis ajatuksissani) siitä että hän on sattunut tielleni niin että saan harjotella miten siitä tilanteesta selviän sulavammin. Elämäkun nytt vaan on sitä loputonta koulutusta ja oppimista, joten kaikki harjoittelu on tervetullutta. Tänne vaan, lisää harjoittelua! Niin ajattelen.

luurit korville ja jammaille itseksesi ;)