Vaikka mä oisin miten kauhea tahansa, niin mies ei jätä

Vierailija kirjoitti:

Tosin kauheuteni johtuu suurelta syyltä lapsuudenkokemuksista jossa tukenani ei ollut ketään ja äitini oli kauhea despootti. Mietin vain, että tavallaan olen siis holhottava, tarttisin sitä tukea ja apua nyt. Luulin, että mies osaisi auttaa ja tukea, mutta tilanne on mennyt siihen, että olemme erillisiä ja mies hoitaa ison osan arjesta. Eroakaan en varsinaisesti pelkää, tulisin kyllä toimeen itsellisenä, ainakin taloudellisesti. Henkisestä puolesta en sitten niinkään tiedä. Mies ei ole kyllä uhkaillut erolla, mutta väkisinkin sitä alkaa kaikkea tässä miettiä, että onko suhde hyvä, jos toinen tekee kaiken yksin ja toinen on jotenkin pause-nappula päällä syväjäädytystilassa ja lamaantuneena vierellä.

Sinut tuomitaan tämän tekstin vuoksi varmasti tällä palstalla, mutta halusin kirjoittaa että minulla on ihan samanlainen tilanne. Jos ei ole saanut kokea tarpeeksi huolenpitoa ja tukea lapsena, sitä on vaikea enää koskaan korjata. Käyn itse terapiassa selvittelemässä näitä asioita, ehkä se auttaisi sinuakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosin kauheuteni johtuu suurelta syyltä lapsuudenkokemuksista jossa tukenani ei ollut ketään ja äitini oli kauhea despootti. Mietin vain, että tavallaan olen siis holhottava, tarttisin sitä tukea ja apua nyt. Luulin, että mies osaisi auttaa ja tukea, mutta tilanne on mennyt siihen, että olemme erillisiä ja mies hoitaa ison osan arjesta. Eroakaan en varsinaisesti pelkää, tulisin kyllä toimeen itsellisenä, ainakin taloudellisesti. Henkisestä puolesta en sitten niinkään tiedä. Mies ei ole kyllä uhkaillut erolla, mutta väkisinkin sitä alkaa kaikkea tässä miettiä, että onko suhde hyvä, jos toinen tekee kaiken yksin ja toinen on jotenkin pause-nappula päällä syväjäädytystilassa ja lamaantuneena vierellä.

Sinut tuomitaan tämän tekstin vuoksi varmasti tällä palstalla, mutta halusin kirjoittaa että minulla on ihan samanlainen tilanne. Jos ei ole saanut kokea tarpeeksi huolenpitoa ja tukea lapsena, sitä on vaikea enää koskaan korjata. Käyn itse terapiassa selvittelemässä näitä asioita, ehkä se auttaisi sinuakin.

Haluaisin kysyä tuomitsijoilta, että a) mitä se tuomitseminen auttaa ja b) miksi he kuvittelevat tajuavansa miksi toimin kuin toimin. Että pystyvät sitten minut tuomitsemaan. Käynkin terapiassa, sieltä näitä ajatuksia onkin alkanut lähteä liikkeelle.

Ap

Siltikin loppuviimeksi aikuinen on vastuussa itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Siltikin loppuviimeksi aikuinen on vastuussa itsestään.

Aina ja ikuisesti? Mistä sitten puhutaan naimisiin mennessä kun puhutaan myötä- ja vastoinkäymisistä?

Onhan sitä itsekin aika masentunut omasta tilanteestaan, ja minulle on oikeastaan ihan uutta, että joku ei hylkää masentumisen vuoksi minua. Äidilleni sellainen ei tulisi kuuloonkaan. Toisen pitäisi ryhdistäytyä heti ja ellei, niin olisi hirveä häväistys ja loukkaus olettaa, että toisella on pinnaa saati mitään rakkautta masentujaa kohtaan.

En oikeastaan uskallakaan vielä luottaa, että vaikka olen masentunut, kelpaan kumppaniksi vajavaisena.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siltikin loppuviimeksi aikuinen on vastuussa itsestään.

 

Aina ja ikuisesti? Mistä sitten puhutaan naimisiin mennessä kun puhutaan myötä- ja vastoinkäymisistä?

En ymmärrä tuollaisen lupaamista tai tahtomista vajavaisena ihmisenä. Minusta tuo vaatii yli-inhimillisen ison sydämen ja onnesta kieltäytymisen. En ole avioliitossa, koska en halua pettyä kun joku ei kykene rakastamaan minua enkä iysekään pettää, kun joku on liian mahdoton. Toisin sanoen en ole tainnut sitoutua mieheeni laisinkaan paitsi hyvien aikojen varalle.

Minulle on ollut hullua, että hän on kanssani huonoina aikoina. Pilaanhan hänen elämänsä. Vaikka en kuulemma pilaa, kun hän saa kanssani enemmän kuin yksin. Tai jotenkin niin että me olemme enemmän kuin hän yksin. En sitten tiedä.

Ap

Sulla on nössö mies.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on nössö mies.

Ai nössö, kun kestää kaiken tämän? Mitä sä sitten tekisit? Veikkaan, että oli se mitä tahansa, niin se lähtee siitä, että SÄ olet nössö. Teet niin, koska nössö. Sitä sä näet muissa, mitä itsessäsi et ja niin edelleen. Kyllä mä sinut ja sinun kaltaisesi omegat tiedän. Ootte ihan kivoja leluina.

Ap

Nössö se on.

Alfa on nainen AP, ei kannata provosoitua :D

Miksi alapeukku ALFA? Hihihi. Siinä oikein nainen isolla N:llä. Tajuatko. N:llä.

Vierailija kirjoitti:

Nössö se on.

No puhua omista tarpeistaan voisi enemmän. Yleensäkin parisuhdetta helpottaa, kun puhutaan. Mies - ja itsekin - on olettanut kaikenlaista, se on nyt alkanut tulla selväksi, kun olen omia asioitani selvitellyt. Mutta arvostan, että ei ole heittänyt ulos suhteesta vaikeuksien tullessa, vaikkakaan ei ole puhunut, mille vaikeudet tuntuvat. Olettaa, että mä tiedän. En mä tiedä. Ihmiset ovat NIIN erilaisia. Arvostaisin vielä enemmän jos hän kykenisi kertomaan tunteistaan muun lisäksi.

Puhuminenhan menee helposti riitelyksi. Siksi kai mies ei ole puhunut. Tavallaan pakko arvostaa sitäkin. Olemme nyt saaneet hieman puhuttua ilman riitaa ja koen, että se on askel eteenpäin. Vielä pieni, mutta hitsin tärkeä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Alfa on nainen AP, ei kannata provosoitua :D

No, olkoon mikä vaan, nainen joka ajattelee noin ei sais IKINÄ sellaista aarretta kuin mun mies. Joten omapahan on häviönsä.

Ap

Jaaha. Avasit taas uuden ketjun yksinpuhelullesi. Joo, me tiedetään jo. Sun äiti oli ihan kauheeeeeee!!! Uliuliuli. Ja sinä möyrit paskassasi etkä voi siivota, kun äiti on lehmä!!!! Nyyh ja yyh.

Miehillä on enemmän vastuunkantokykyä kuin naisilla ja sietävät vastoinkäymisiä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Jaaha. Avasit taas uuden ketjun yksinpuhelullesi. Joo, me tiedetään jo. Sun äiti oli ihan kauheeeeeee!!! Uliuliuli. Ja sinä möyrit paskassasi etkä voi siivota, kun äiti on lehmä!!!! Nyyh ja yyh.

Moi vaan sullekin, eihän näistä yksinpuheluista oikein mitään ilman Sinua tulisi. Kiitos että tulet aina haukkumaan minua :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on enemmän vastuunkantokykyä kuin naisilla ja sietävät vastoinkäymisiä paremmin.

Käsittääkseni yleensä on toisinpäin. Ja on mun mies sanonut minusta, että moni olisi jo murtunut kun tietää enemmän kuin nyt tässä ikinä näkyy. Sanoin, että arvottomuuden tunne on ollut matkan varrella pahinta, siihen moni murtuu. Minua on kannatellut asia, johon en nyt mene tässä, jota ei ihan kaikilla ole (sanotaan nyt että liittyy materiaan), mutta että en minä muuten poikkea kenestäkään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on enemmän vastuunkantokykyä kuin naisilla ja sietävät vastoinkäymisiä paremmin.

Käsittääkseni yleensä on toisinpäin. Ja on mun mies sanonut minusta, että moni olisi jo murtunut kun tietää enemmän kuin nyt tässä ikinä näkyy. Sanoin, että arvottomuuden tunne on ollut matkan varrella pahinta, siihen moni murtuu. Minua on kannatellut asia, johon en nyt mene tässä, jota ei ihan kaikilla ole (sanotaan nyt että liittyy materiaan), mutta että en minä muuten poikkea kenestäkään.

Ap

Siis siinä suhteessa, milloin murtuisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siltikin loppuviimeksi aikuinen on vastuussa itsestään.

 

Aina ja ikuisesti? Mistä sitten puhutaan naimisiin mennessä kun puhutaan myötä- ja vastoinkäymisistä?

Siitäkin huolimatta aikuinen ihminen on viime kädessä vastuussa itsestään. Vai ajattelitko että naimisissa ollessa vastuu itsestä siirtyy aviopuolisolle ja oikeuttaa käyttäytymään miten sattuu huvittamaan koska tässä nyt ollaan naimisissa ja kaikki kuuluu kestää myötä-ja vastamäessä?

Näin tänään yhdellä miehellä "I <3 haters" -lippiksen. Ajattelinkin, että tuo on minunkin tavoitteeni. Kyetä ajattelemaan noin :)

Ap