Mummo oli ostanut lapselle joululahjan ja joka vuosi sama laulu..

Vierailija

Soitti ja kysyi, mitä 12-vuotias on toivonut. Kerroin pari toivetta, ei kalliita, n. 20-25 euroa. Mummo alkoi heti metelöidä, että vanhemmat hankkii kalliit. Noh, siinä sitten yritettiin miettiä, että no mitähän sitten mummo voisi hankkia. Ehdotin kirjaa, jotain askartelujuttua. No ei mikään sopinut. Vaatteista sanoin, että ei kannate ostaa. Jos haluaa, niin mielummin sitten lahjakortti johonkin henkka ja maukkaan. Lapsi saa sitten itse valita. Mummon maku on hieman erilainen ja yleensä ostaa valmiiksi pieniä.

Noh, mummo soitteli pari päivää sitten. Oli ostanut tytölle housut ja puseron. Sanoin vain, että aha. Ja sitten alkoi mummon valituslitania, että ei se kuitenkaan tykkää ja palauttakaa sitten jos ei kelpaa, on se kumma kun ei mikään kelpaa.

Ja sanokaahan viisaampina, että miksi ihmisen pitää joka vuosi soittaa ja kysyä, mitä lapsi toivoo. Sitten alkaa sama mekkala kuinka vanhemmat ei osta itse mitään. Sitten ostetaan mitä huvittaa, useimmiten vaatteita, joita lapsi ei sitten voi pitää, joko ovat pieniä tai sitten jotain suoraan sanoen ihmeellisiä höpötyksiä. Tyyliin poikien pusero tytölle.. Mielummin voisi olla ostamatta ja olen sanonutkin, että ei kannate ostaa mitään. Mutta aina vaan sama litania ja samat tavat..

Kommentit (7)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mummoilla on mummojen touhut...ja voisithan sanoa ettei tarvi ostaa yhtään mitään.

AP oli sanonut että ei tarvitse ostaa mitään...

Vierailija

Mieti, mitä mummo itse haluaa. Sano se. Toivo lapselle punaisia pöytäkynttilöitä, valokuvakehys ja kauralämpöpussi. Sano lapselle, että sinä lunastat ne häneltä (12v ymmärtää jo, mistä on kyse). Ja anna ne ensi jouluna mummolle.

Vierailija

Miksi jaksat välittää tuollaisesta? Jos kerran tiedät jo, että noin tulee käymään, sano mummolle että ostaa ihan mitä huvittaa, niin se tekee joka tapauksessa. Mä en alkaisi edes käymään vuosi toisensa jälkeen samaa keskustelua. Ja jos ei lasta miellytä niin voi voi. Sellaista se elämä on. 

Vierailija

Tyypillistä. Ensin kysytään mitä halutaan ja sitten ei millään haluta kuitenkaan ostaa sitä. Valitetaan ja arvostellaan röyhkeiksi kun "kehdataan lahjojakin pyytää".

Miksi ihmeessä nämä mummot edes kysyvät jos eivät kuitenkaan halua rehellisiä vastauksia? Ilmeisesti haluaisivat kuulla "ettei mitään tarvitse antaa". Johtuuko se huonosta omastatunnosta? Halutaan ns. muodon vuoksi kysyä ja kiillottaa omaa sädekehää, sitten iskeekin huono omatunto ja aletaan sättiä lahjanpyytäjää?

Missäköhän vaiheessa tuo pihiys ja itsekkyys oikein iskee? Eikö mummo voisi vaikka jättää toiveet kysymättä jos niiden kuuleminen on niin kovin vaikeaa?

Vierailija

Syökö karkkia / tekeekö langoista käsitöitä? Pyytäkää vaikka sukat tai jotain yleismaallista mitä koko perheenne tarvitsee haluaa ja sit voit ne ostaa lapselta. Tai sit sanotte että antaa 5euroa säästöpossuun, että lapsi haluaa säästää isompaa juttua x varten.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat