Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Umpikujassa - neuvoja tarvitaan!

Vierailija
04.12.2015 |

Olen 35+ työssäkäyvä kahden leikki-ikäisen äiti, joka elää erittäin huonossa liitossa lyhytpinnaisen ja inpulsiivisen sekä itsekkään miehen kanssa. Tutkintoni ja opiskeluni ovat edelleen kesken, ei ole ajokorttia eikä varallisuutta, toisaalta ei velkojakaan. Olen ns. valkokaulusduunari ja melkein sattumalta päädyin työhöni.

Nuorena opiskelin kaikkea kivaa ja huonosti työllistävää humanistihömppää yliopistossa kauan ja hartaasti, mutta silti jäi tutkinto kesken. Mieheni on aivan kamala (teeskenteli ekat pari vuotta fiksua ja mukavaa) ja määräilee sekä ohjailee elämääni. En saisi hänen mielestään enää opiskella tai hakeutua muihin töihin. Miten saisin taas elämän syrjästä kiinni? Olen turhautunut todella moneen asiaan nimittäin.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis iMpulsiivisen. Sorry typoni.

Vierailija
2/7 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisin siis erota, mutta kahden pienen lapsen yli kolmekympoisenä ja varsin keskinkertaisen näköisenä naisena en enää voisi saada parisuhdetta. Toisaalta haluaisin kolmannen lapsen, mutta en varmaankaan pysty enää sellaiseen mieheni kanssa (ei ole ollut seksiäkään enää noin pariin vuoteen lainkaan).

Arki on ihan järkyttävää rutiininpyöritystä ja tuntuu kuin tekisin kaikki jotenkin hutiloiden, kun on koko ajan kiire. Haluaisin reissata arjen vastapainoksi ja harrastaa jotain, mutta mies ei halua matkustaa minnekään, varsinkaan lasten kanssa ja hän naureskelee pilkallisestimun tarpeelleni harrastaa.

Opiskeleminen kokopäiväisesti työtä tekevälle on aika hankalaa, kun pitää elättää lapsetkin. Mies ei halua ruveta tietenkään miksikään sponsoriksi mun opiskeluihini. Töissä on mahdotonta tehdä uraa, kun olen luonteeltani hissukka ja perheessä on pikkulapsia. Siispä olen jumissa hirveän miehen kanssa "neukkukuutiossa" arjen oravanpyörässä, enkä edes pääse etenemään tai nauttimaan/rentoutumaan. Suhde on aivan onneton kaikilla tavoin. Olen oikeasti aivan kupsä tähän tilanteeseeni. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heeeeeeeelp!!!!!!!

Vierailija
4/7 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan ketuttaa olla tällainen nolo luuseritavis. :( Jokaisen ihmisen pitäisi kuitenkin saada mahdollisuus toteuttaa itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Haluaisin tosiaan onnellisen parisuhteen, haastavan työn, tutkinnon, kolmannen lapsen sekä reissata mahdollisimman paljon. Nyt kaikki on vain keskinkertaista ja tylsää harmaata arkea tässä pimeässä ja kylmässä maassa.

Vierailija
5/7 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huono provo..

Vierailija
6/7 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolmas lapsi, se kannattaa nyt unohtaa. Jätät tuon kontrolloivan miehen (joka on onnesi esteenä ) ja lähdet tavoittelemaan unelmisiasi, pieni askel kerrallaan.

Onnea matkaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huono provo..

Millä perusteella?