Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lapsi on oppinut hoidossa todella ärsyttävän tavan!

Vierailija

3v lapsi ei enää sano 'ai mitä?' tai pelkästään 'mitä?', vaan 'mitä että?'. Ärsyttää tolkuttomasti. En tiedä minkä ihmeen takia, mutta se vain ärsyttää.

"Missä sun hanskat on?"
"Mitä että?"
"Missä ne sun hanskat on, mihin sä ne laitoit?"
"Mitä että? Ai missä mun hanskat on? Tässä."

Aargh.

Sivut

Kommentit (42)

Vierailija

Totta kai ne oppii hoidossa kaikenlaista. Odotahan kun lapsi menee kouluun. Siellä sitä vasta opitaankin. ;)

Lapsesi ei enää vietä kaikkea aikaasi kanssasi, eikä sinulla enää ole samalla tavalla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millaisia roolimalleja ja vaikutteita hänen ympäristössään on niinä tunteina, kun lapsi on virkeimmillään ja oppimista tapahtuu eniten. Se pitää vaan hyväksyä.

Kun omat lapseni menivät hoitoon, heistä tuli muutamassa viikossa ns. "perinteisiä pikkupoikia". Vaikka ennen olivat hyvin empaattisia, rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä. Se jatkuva mölyäminen, tappelu, lällättely tms. oli jotenkin shokki. Mut se oli hyväksyttävä koska isossa lapsiryhmässä ei pärjää jos ei sopeudu meininkiin ja muutu itse samanlaiseksi. Kun ensin istuin päiväkodilla selvittämässä sitä miksi lapsella on jatkuvasti mustelmia ja puremajälkiä ja miksi päiväkoti ei puutu siihen että häntä kiusataan, oli lopulta hyvin tyydyttävää istua siellä ekaa kertaa selvittämässä, miksi lapseni oli vetänyt toista lasta suoraan  nyrkillä naamaan. Tuli tunne että vihdoinkin tuo pikku tirriäinen on oppinut pärjäämään. Jos olisin tiennyt millaista päiväkotimeininki on, en olisi alunperinkään opettanut häntä kiltiksi ja opettanut että toista ei saa vahingoittaa. Että sopeutuu sitä äitikin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Totta kai ne oppii hoidossa kaikenlaista. Odotahan kun lapsi menee kouluun. Siellä sitä vasta opitaankin. ;)

Lapsesi ei enää vietä kaikkea aikaasi kanssasi, eikä sinulla enää ole samalla tavalla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millaisia roolimalleja ja vaikutteita hänen ympäristössään on niinä tunteina, kun lapsi on virkeimmillään ja oppimista tapahtuu eniten. Se pitää vaan hyväksyä.

Kun omat lapseni menivät hoitoon, heistä tuli muutamassa viikossa ns. "perinteisiä pikkupoikia". Vaikka ennen olivat hyvin empaattisia, rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä. Se jatkuva mölyäminen, tappelu, lällättely tms. oli jotenkin shokki. Mut se oli hyväksyttävä koska isossa lapsiryhmässä ei pärjää jos ei sopeudu meininkiin ja muutu itse samanlaiseksi. Kun ensin istuin päiväkodilla selvittämässä sitä miksi lapsella on jatkuvasti mustelmia ja puremajälkiä ja miksi päiväkoti ei puutu siihen että häntä kiusataan, oli lopulta hyvin tyydyttävää istua siellä ekaa kertaa selvittämässä, miksi lapseni oli vetänyt toista lasta suoraan  nyrkillä naamaan. Tuli tunne että vihdoinkin tuo pikku tirriäinen on oppinut pärjäämään. Jos olisin tiennyt millaista päiväkotimeininki on, en olisi alunperinkään opettanut häntä kiltiksi ja opettanut että toista ei saa vahingoittaa. Että sopeutuu sitä äitikin.

Okei. Mun empaattisesta, rauhallisesta ja hyvinkäyttäytyvästä pojasta ei tullut päiväkodissakaan mölyävää, tappelevaa tai lällättelevää poikaa. 

Poika on nyt 11v ja on edelleen rauhallinen, hyvinkäyttäytyvä, eikä mikään mölyävä apina.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Muakin ärsyttäisi. Ylipäätään ihmiset, jotka sanovat 'mitä että' kuulostavat typeriltä. 
Kiitti vinkistä!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ne oppii hoidossa kaikenlaista. Odotahan kun lapsi menee kouluun. Siellä sitä vasta opitaankin. ;)

Lapsesi ei enää vietä kaikkea aikaasi kanssasi, eikä sinulla enää ole samalla tavalla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millaisia roolimalleja ja vaikutteita hänen ympäristössään on niinä tunteina, kun lapsi on virkeimmillään ja oppimista tapahtuu eniten. Se pitää vaan hyväksyä.

Kun omat lapseni menivät hoitoon, heistä tuli muutamassa viikossa ns. "perinteisiä pikkupoikia". Vaikka ennen olivat hyvin empaattisia, rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä. Se jatkuva mölyäminen, tappelu, lällättely tms. oli jotenkin shokki. Mut se oli hyväksyttävä koska isossa lapsiryhmässä ei pärjää jos ei sopeudu meininkiin ja muutu itse samanlaiseksi. Kun ensin istuin päiväkodilla selvittämässä sitä miksi lapsella on jatkuvasti mustelmia ja puremajälkiä ja miksi päiväkoti ei puutu siihen että häntä kiusataan, oli lopulta hyvin tyydyttävää istua siellä ekaa kertaa selvittämässä, miksi lapseni oli vetänyt toista lasta suoraan  nyrkillä naamaan. Tuli tunne että vihdoinkin tuo pikku tirriäinen on oppinut pärjäämään. Jos olisin tiennyt millaista päiväkotimeininki on, en olisi alunperinkään opettanut häntä kiltiksi ja opettanut että toista ei saa vahingoittaa. Että sopeutuu sitä äitikin.

Okei. Mun empaattisesta, rauhallisesta ja hyvinkäyttäytyvästä pojasta ei tullut päiväkodissakaan mölyävää, tappelevaa tai lällättelevää poikaa. 

Poika on nyt 11v ja on edelleen rauhallinen, hyvinkäyttäytyvä, eikä mikään mölyävä apina.

Sama meillä, yks poika 21v, toinen 15v ja kolmas 5v. Kukaan ei ole mölyapina.

Vierailija

Mun lapsen hoitotädillä oli paljon tuollaisia mua ärsyttäviä sanoja tai sanontoja ja lapsi imi ne kaikki itseensä. Sinnikkäästi kitkin niitä sitä mukaa kuin ne tulivat, eivätkä jääneet osaksi lasta. Huh. Kaikenlaiset 'ei-mitiähätiä', 'napsukat' ja 'räkärontti', puistattaa vieläkin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ne oppii hoidossa kaikenlaista. Odotahan kun lapsi menee kouluun. Siellä sitä vasta opitaankin. ;)

Lapsesi ei enää vietä kaikkea aikaasi kanssasi, eikä sinulla enää ole samalla tavalla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millaisia roolimalleja ja vaikutteita hänen ympäristössään on niinä tunteina, kun lapsi on virkeimmillään ja oppimista tapahtuu eniten. Se pitää vaan hyväksyä.

Kun omat lapseni menivät hoitoon, heistä tuli muutamassa viikossa ns. "perinteisiä pikkupoikia". Vaikka ennen olivat hyvin empaattisia, rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä. Se jatkuva mölyäminen, tappelu, lällättely tms. oli jotenkin shokki. Mut se oli hyväksyttävä koska isossa lapsiryhmässä ei pärjää jos ei sopeudu meininkiin ja muutu itse samanlaiseksi. Kun ensin istuin päiväkodilla selvittämässä sitä miksi lapsella on jatkuvasti mustelmia ja puremajälkiä ja miksi päiväkoti ei puutu siihen että häntä kiusataan, oli lopulta hyvin tyydyttävää istua siellä ekaa kertaa selvittämässä, miksi lapseni oli vetänyt toista lasta suoraan  nyrkillä naamaan. Tuli tunne että vihdoinkin tuo pikku tirriäinen on oppinut pärjäämään. Jos olisin tiennyt millaista päiväkotimeininki on, en olisi alunperinkään opettanut häntä kiltiksi ja opettanut että toista ei saa vahingoittaa. Että sopeutuu sitä äitikin.

Okei. Mun empaattisesta, rauhallisesta ja hyvinkäyttäytyvästä pojasta ei tullut päiväkodissakaan mölyävää, tappelevaa tai lällättelevää poikaa. 

Poika on nyt 11v ja on edelleen rauhallinen, hyvinkäyttäytyvä, eikä mikään mölyävä apina.

Sama homma täällä, tosin poika on vasta 10 v. Pärjää hyvin koulussa, on suosittu kavereiden keskuudessa, kaikinpuolin menee siis oikein mukavasti.

Tottakai päiväkodista sai vaikutteita ja testaili selkeästi, että saako käyttäytyä samoin, kuten osa päiväkotikavereista. No ei saanut :-) Yritykset oli selkeästi vain yrityksiä eli minkäänlaisia taisteluita meillä ei asian suhteen tarvinnut käydä. Jonkun kerran keskusteltiin tiettyjen sanojen käytöstä. Mun mielestä on ihan sama, miten kaverit puhuu, mutta meillä ei käytetä tiettyjä sanoja. Ei käytä ne pojan kaveritkaan, kun meillä ovat...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Totta kai ne oppii hoidossa kaikenlaista. Odotahan kun lapsi menee kouluun. Siellä sitä vasta opitaankin. ;)

Lapsesi ei enää vietä kaikkea aikaasi kanssasi, eikä sinulla enää ole samalla tavalla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millaisia roolimalleja ja vaikutteita hänen ympäristössään on niinä tunteina, kun lapsi on virkeimmillään ja oppimista tapahtuu eniten. Se pitää vaan hyväksyä.

Kun omat lapseni menivät hoitoon, heistä tuli muutamassa viikossa ns. "perinteisiä pikkupoikia". Vaikka ennen olivat hyvin empaattisia, rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä. Se jatkuva mölyäminen, tappelu, lällättely tms. oli jotenkin shokki. Mut se oli hyväksyttävä koska isossa lapsiryhmässä ei pärjää jos ei sopeudu meininkiin ja muutu itse samanlaiseksi. Kun ensin istuin päiväkodilla selvittämässä sitä miksi lapsella on jatkuvasti mustelmia ja puremajälkiä ja miksi päiväkoti ei puutu siihen että häntä kiusataan, oli lopulta hyvin tyydyttävää istua siellä ekaa kertaa selvittämässä, miksi lapseni oli vetänyt toista lasta suoraan  nyrkillä naamaan. Tuli tunne että vihdoinkin tuo pikku tirriäinen on oppinut pärjäämään. Jos olisin tiennyt millaista päiväkotimeininki on, en olisi alunperinkään opettanut häntä kiltiksi ja opettanut että toista ei saa vahingoittaa. Että sopeutuu sitä äitikin.

Se, että lapsesi mölyää ja lyö toista nyrkillä naamaan, ei valitettavasti ole päiväkodin vika. Vika löytyy peilistä teiltä kotoa. Käypä kurkkaamassa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että hoitaja on mummeli jostain pohjoisesta. :) Ihan symppistä sinänsä.

Ei ole, kolmikymppinen ihminen ja puheen perusteella kaupunkilainen / pääkaupunkiseudulta.

ap

Vierailija

Meidän lapset oli olleet muutaman päivän isovanhemmilla ja sikäläiset naapurit (joilla oli samanikäisiä lapsia) puhuivat levveetä savvoo, Kun sitten lapset tulivat kotiin ja menin auttamaan takapenkkiläisiä turvavöiden kanssa, vanhimmainen totesi topakasti: "Mie ossoon ite." Murrevaikutus häipyi onneksi parissa päivässä. 

Vierailija

Näin siinä käy kun lasta ei hoideta kotona. Mun lapsi oppi päivähoidossa viittomakielen ja naapurin lapsilta ranskan kielen. Tosin, olen niistä iloinen ja odota ap. mitä lapsi oppii kun on kouluikäinen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat