Oletko inhonnut ihmistä, josta "kaikki muut" pitävät?
Kamala tunne kun toisen kanssa ei vaan synkkaa ja kaikki mitä hän tekee, ärsyttää :(
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Joo. Stubbia inhosin jo silloin kun hänestä tuli um ja kaikki palvoivat häntä.
Sama.
Juu olen. Pahinta se ettei se kyseinen tyyppi tykännyt myöskään minusta, mutta sitten osasi sydäntä riipaisevasti vääntää kyyneliä aina pienimmänkin yhteenoton aikana.
"En tienny että meidän välillä ei oo kaikki hyvin :( En oo voinu mennä töihin tai kouluun ku olin niin järkyttyny ja masentunu kun kuulin että VIHAAT mua"
Olen, kerran. Tosin loppupeleissä myös muut heräsivät tämän ihmisen läpimätään persoonaan. Kieltämättä oli vähän sellainen "i told you so"-olo.
Olen, näen ihmisen läpi heti ja ymmärrän heti aikeensa ja vaikuttimensa. En koskaan iske käsiäni paskaan tämän ansiosta.
Usein - en kertakaikkiaan jaksa esimerkiksi ylisosiaalisia ihmisiä, joilla on läpitunkeva ääni. Sellaiset imevät minusta kaiken energian, niin etten lopulta jaksa edes puhua tai ajatella.
Toisaalta pidän usein sellaisista ihmisistä, joista muut eivät pidä. Esimerkiksi työpaikallani on mies, joka on muiden mielestä "täynnä itseään" ja "kaikkitietävä", mutta minusta hän on ihana.
Olen. Entinen työkaverimme, josta kaikki muut tuntuivat pitävän ja itse en voinut sietää häntä. Välillä turhautti, tuntui että kaikki muut katsoivat sormien läpi sen laiskottelua, koska ''se on niin hyvä tyyppi''.
En nyt varsinaisesti inhonnut, mutta ihmetellyt miksi monet tuttuni pitävät jostain tyypistä josta itse en pidä. Osan kanssa ei vaan kemiat ole natsannut, mutta osa on osoittautunut todellisiksi p-päiksi.
Minäkään en sanoisi, että inhoan, mutta en vain pidä tietyistä ihmisistä. Monesti olen kyllä joutunut hiljaa mielessäni sanomaan "mitäs mä sanoin", kun "totuus" on paljastunut muillekin. En halua tuhlata aikaani tai energiaani ihmisiin, jotka eivät ole minusta miellyttäviä. Sitä on monien vaikea ymmärtää vaikka sitten valittavatkin välillä kyseisten henkilöiden selän takana...
yleensä juuri toisin päin. tykkään niistä ketä muut tuntuu karttavan
Vierailija kirjoitti:
Usein - en kertakaikkiaan jaksa esimerkiksi ylisosiaalisia ihmisiä, joilla on läpitunkeva ääni. Sellaiset imevät minusta kaiken energian, niin etten lopulta jaksa edes puhua tai ajatella.
Toisaalta pidän usein sellaisista ihmisistä, joista muut eivät pidä. Esimerkiksi työpaikallani on mies, joka on muiden mielestä "täynnä itseään" ja "kaikkitietävä", mutta minusta hän on ihana.
Sama. Olen usein tullut toimeen niiden kanssa, joita pidetään yleisesti hankalana. Pistää miettimään, olenko itse hankala, vaikka mielestäni en ole. En ainakaan kiukuttele vieraille. Minä kyllä menen usein juttelemaan niille, jotka näyttävät jäävän syrjään, varsinkin uusille tyypeille.
Kyllä vain. Kyse työkaverista, joka aivan jatkuvasti äänessä ja täynnä omaa erinomaisuuttaan. Hänen mielipiteensä on ainoa oikea. Hän myös halveksuu kaikkia rauhallisia ja hiljaisia ihmisiä. Jotenkin ajattelin että olisin ainoa jolla menee häneen hermo, mutta nyt kun joku muukin tunnusti ettei pidä hänestä, oma oloni helpotti. On helpompi elää kun ei tarvitse väkisin pitää jostakin ihmisestä. Toimeen pitää tulla (etenkin jos työkaveri) mutta ei tarvitse tykätä.
Tunnen ihmisen, joka ei KOSKAAN puhu mistään muusta kuin itsestään. Kaikki politiikkaan, ajankohtaisaiheeseen, kirjallisuuteen, elokuviin, muiden asioihin tai mihin tahansa liittyvät aiheet hän onnistuu kääntämään itseensä, usein hyvin löysin aasinsilloin. En inhoa häntä, mutta ihmettelen miksi hän on hyvin suosittu ihminen löyhästi toisiinsa liittyvissä kaveripiireissämme. Kaikki tuntuvat tykkäävän hänestä.
Luultavasti vika on minussa, koska minuun on iskostettu jonkinlainen itsensävähättelyn mentaliteetti. En ikinä kehtaisi kertoa samanlaisia tarinoita kuin hän, joissa hän on aina tehnyt jotain sankarillista tai vähintään sanonut jotain erityisen älykästä ja nasevaa ja toiset ympärillä ovat olleet ihastuksesta ymmyrkäisinä samoin kuin myöhemmin tarinaa kuuntelevat kaverimme.
En inhoa ketään ja kukaan ei ärsytä.
Joidenkin ihmisten seuraan en hakeudu vaikka monet niin tekevät. Jokin näissä ihmisissä on miksi ei tee mieli tuntea heitä tarkemmin.
Elämä olisi kovin dramaattista ja negatiivista, jos pitäisi inhota.
En pidä ihmisistä, jotka ottavat selvää siitä, kenestä kaikki muut pitävät ja yrittävät vaikuttaa siihen, kenestä "kaikki muut" eivät pidä.
En siis tiedä, kenestä pidetään yleisesti ja kenestä ei.
Mutta yleensä ottaen pidän enemmän ihmisistä, jotka jättäytyvät syrjään suuremmasta hulabaloosta.
Olen joskus huomannut jotain teennäistä sellaisissa ihmisissä, joista useimmat muut ovat tuntuneet pitävän. Sitten myöhemmän näistä tyypeistä on paljastunut ihan kaikille näkyviä negatiivisiä piirteitä, kuten esim. itsekeskeisyyttä. En nyt ehkä yleisesti ottaen ole mikään loistava ihmistuntija, mutta jostain syystä vaistoan aika herkästi kaikenlaisen teennäisyyden ja epäaitoiden.
Pinnallisuus, epäaitous ja itsekeskeisyys ovat aikamme vitsaukset. Vaikka muutoin olisi miten sosiaalinen ja mukava ihminen niin....
Valitettavaa myöntää tämä, mutta monesti sellainen kovaääninen ja puhelias paikan hauskuuttaja-tyyppi saa minut varautumaan. Tunnen itseni vielä enemmän kankeaksi hissukaksi sellaisessa seurassa ja en saa oikein mitään hauskaa ja nasevaa sanottua niissä tilanteissa. En tahdo edes saada oikein suunvuoroa.
En ole mikään tosikko ja rakastan nauramista hauskoille jutuille, mutta joskus sellainen kovaääninen kälätys ja naurunremakka ruokatauolla voi olla todella väsyttävää. Siis varsinkin, jos itse ei oikein ole jutussa mukana, vaan kuuntelen sivusta. Monesti kovaääniset ilopillerit ovat pidettyjä, joten tunnen itse syyllisyyttä siitä, kun aina en vain jaksaisi. Huh, kuulostanpas todella tylsältä ja vakavalta ihmiseltä. En missään nimessä tarkoita, että kaikkien pitäisi olla hiljaa ja lopettaa nauraminen koska itse en aina jaksa kovia ääniä. Joskus vaan tuntuu, että voisi keskustella rauhassa niin, että muidenkin kuin kovaäänisimpien ihmisten ääni ja mielipiteet kuuluisivat.
Helpottavaa kuulla että muitakin. Kyseessä juuri tämmöinen kovaääninen ylisosiaalinen yksilö, joka haluaa olla joka asiassa mukana, tunkee toisen reviirille. Kaikesta hänen pitää tietää ja kaikkeen hän mielellään sanoo oman mielipiteensä. Kanssakäyminen hänen kanssaan vie energiani ihan kokonaan :(
Joo. Stubbia inhosin jo silloin kun hänestä tuli um ja kaikki palvoivat häntä.