Kristillisyyden perussanoma: sinä et kelpaa, joudut helvettiin
Olen nyt 40. Noin 35-vuotiaaksi saakka yritin tulla uskoon. Luin Raamattua, rukoilin ja kävin kirkossa. Koskaan en uskoa saanut. Siksi erosin kirkosta.
Jälkeenpäin on tullut mieleen, että kristillisyyden perussanoma on todella julma. Sinä et kelpaa. Ilman armoa eli omana itsenään ihminen kelpaa kristittyjen mukaan vain helvetin ikuiseen tuleen.
Tilanne olisi ymmärrettävämpi, jos pelastuksen voisi valita rastittamalla kirkkoherranvirastossa lomakkeen, mutta näinhän ei ole. Pitäisi olla usko, eikä tuota uskoa kaikille suoda.
Mitä kauemmin etsin uskoa, sitä tiukemmiksi kriteerini muuttuivat. Nykyään minulle ei kelpaisi uskon tueksi enää edes tieteellisesti koeteltu teoria. Sen verran epäluuloiseksi omien kokemusteni jälkeen olen tullut.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Kysyin joskus täällä miksi murhaaja, joka viime hetkillään kääntyy uskoon ja pyytää anteeksiantoa pääsee taivaaseen, mutta ateisti, joka on elämässään tehnyt paljon hyväntekeväisyystyötä ja ei ole vahingoittanut ketään ei pääse? En saanut vastausta.
Minun käsitykseni taivaasta/kadotuksesta on ikuinen yhteys Jumalaan, tai ero Jumalasta. Eli ihminen valitsee oman tiensä. Jos ajattelee asiaa niin, olisi järkeenkäypää, että ihminen, joka ei usko Jumalaan tai suorastaan vihaa kaikkea uskontoon liittyvää ei joudu Jumalan yhteyteen myöskään kuoltuaan.
Herra ja herra. Naisen pitää alistua uskonnossa kuin uskonnossa miehille. Siksi en usko ihmisen kyhäämiin uskontoihin. En vaan pysty. Äly ottaa vastaan.
Itse olen vain todennut suoraan, että jos on olemassa herra nimeltä jumala tai jeesus, saakoon nämä herrat itse päättää mihin paikkaan minut haluavat pistää. Olipas se sitten helvetti, kadotus, taivas tai mikä lie paratiisi. Uskon häneen omalla, epävarmalla tavallani kuten myös tieteeseen. En näe järkeä yrittää kamppailla siitä, kuka on parempi ja tekee enemmän "oikeaita" päätöksiä jotta kuolemanjälkeen pääsisi taivaaseen. Teen oikein ne asiat mikä tuntuu sydämmessä oikealta. Olimpas sitten se pakana tai uskovainen... ihan sama, ei siihen raamattua tai edes kirrkoa tarvita.