Ystävällä alkoholistimies... Kokemuksia?

Vierailija

Ystävällä siis mies joka juo todella suuria määriä alkoholia viikossa. En tiedä mitä pitäisi tehdä, en oikein kehtaa sanoa ystävälle, että oletkos huomannut että miehesi on alkoholisti. Ystävä aina hehkuttaa heidän suhdettaan ja miestä, vaikka kaikki muut (ystäväpiirimme) näkevät, että miehellä on alkoholiongelma ja on muutenkin vähän epämääräinen. Ovat vielä menossa naimisiin ja lapsistakin ollut puhetta... Toivon niin paljon, että eivät ala mitään lasta tuohon tekemään.
Onko muilla kokemuksia samanlaisesta? Onko kaveri lopulta tajunnut erota alkoholistista? Onko kellään kokemusta, että mies olisi oikeasti muuttunut naimisiinmenon/lapsen syntymän jälkeen ja alkanut juoda vähemmän?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Minulla on toisinpäin. Olen tapaillut miestä, jolla on alkoholiongelma ja ystävä vain sanoo, että se on sellainen vaihe ja kuuluu nuoruuteen. Eikä ymmärrä, kun en halua parisuhdetta.

Vierailija

Mun mies on alkoholisti. Miksi me emme silti voisi olla onnellisia ?! Häviääkö se onni siitä johonkin :O rakastamme silti syvästi toisiamme! Mies ei ole väkivaltainen, ei juo itseään " pöydän alle", käy töissä ja on loistava isä. Mitä muuta voisin toivoa ?!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mun mies on alkoholisti. Miksi me emme silti voisi olla onnellisia ?! Häviääkö se onni siitä johonkin :O rakastamme silti syvästi toisiamme! Mies ei ole väkivaltainen, ei juo itseään " pöydän alle", käy töissä ja on loistava isä. Mitä muuta voisin toivoa ?!

Itse en sanoisi "loistava isä" ja "alkoholisti" samassa lauseessa.

T. itse alkoholisti-isän lapsi, vaikkei isä ole koskaan ollut väkivaltainen tjms ja varmasti rakastanut minua ja äitiäni.

Vierailija

Kokemus on se, että tämä rakastunut panee välit poikki niihin ystäviin, jotka arvostelevat hänen ihanaa rakastaan.

3 sen kertoikin: hän elää juuri tätä ihanaa hetkeä, kun mies ei (vielä) ole väkivaltainen ja kaikki menee mukavasti. Hän ei näe tulevaisuutta, kun äijä örveltää pöydän alla ja lapsi itkee vieressä. Ei vaikka on ehkä itsekin alkoholistiperheessä elänyt ja siksi tottunut pitämään runsasta alkoholinkäyttöä normaalina.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kokemus on se, että tämä rakastunut panee välit poikki niihin ystäviin, jotka arvostelevat hänen ihanaa rakastaan.

3 sen kertoikin: hän elää juuri tätä ihanaa hetkeä, kun mies ei (vielä) ole väkivaltainen ja kaikki menee mukavasti. Hän ei näe tulevaisuutta, kun äijä örveltää pöydän alla ja lapsi itkee vieressä. Ei vaikka on ehkä itsekin alkoholistiperheessä elänyt ja siksi tottunut pitämään runsasta alkoholinkäyttöä normaalina.

Juu niin tuntuu tämäkin elävän ruusunpunaisissa kuvitelmissaan kun sellaiseen sävyyn puhuu miehestään... Kukaan ei meidän ystäväpiirissä ole kehdannut ottaa asiaa esille, ei ole muutenkaan meidän tapana puuttua toisten parisuhteisiin, mutta tämä tapaus alkaa olla jo jotain niin käsittämätöntä, että tekisi mieli jotain tehdä. Vaikka eihän sitä itsekään rakastuneena tahtoisi kuulla mitään pahaa rakkaastaan.

t. ap

Vierailija

On ollut ja ei sitä rakkauden hekumaa kestänyt, kuin vajaan vuoden verran. Aluksi mies oli niin ihana ja ei kuulemma haitannut, vaikka joi suuria määriä monta kertaa viikossa. Töihinkin saattoi mennä joskus darrassa ja jopa kännissä. Jossain vaiheessa ystävälläni paloi totaalisesti käpy näihin kännireissuihin, kun yöt vietettiin milloin missäkin eikä elämällä ollut muuta päämäärää, kuin se miten saada viikonlopun kaljat ja viinat ostettua. Muutaman kerran itsekin miehen tapasin ja oli kyllä ihan mukava ja komea mies, mutta välinpitämättömyys ja saamattomuus näkyi kyllä pitkälle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on alkoholisti. Miksi me emme silti voisi olla onnellisia ?! Häviääkö se onni siitä johonkin :O rakastamme silti syvästi toisiamme! Mies ei ole väkivaltainen, ei juo itseään " pöydän alle", käy töissä ja on loistava isä. Mitä muuta voisin toivoa ?!

Itse en sanoisi "loistava isä" ja "alkoholisti" samassa lauseessa.

T. itse alkoholisti-isän lapsi, vaikkei isä ole koskaan ollut väkivaltainen tjms ja varmasti rakastanut minua ja äitiäni.


Niin olen ollut itsekin alkoholistin lapsi joka oli täysin paska isä! Oksensi mun sänkyyn, kusi komeroihin, hakkasi minua ja äitiä, petti äitiä minkä ehti jne! Eli kyllä todellakin voin sanoa miestäni loisto isäksi joka on lapsille läsnä ja tekee heidän kanssaan!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kokemus on se, että tämä rakastunut panee välit poikki niihin ystäviin, jotka arvostelevat hänen ihanaa rakastaan.

3 sen kertoikin: hän elää juuri tätä ihanaa hetkeä, kun mies ei (vielä) ole väkivaltainen ja kaikki menee mukavasti. Hän ei näe tulevaisuutta, kun äijä örveltää pöydän alla ja lapsi itkee vieressä. Ei vaikka on ehkä itsekin alkoholistiperheessä elänyt ja siksi tottunut pitämään runsasta alkoholinkäyttöä normaalina.


Voi me ollaan oltu jo kauan yhdessä ja 3 lasta ;) eli milloin se väkivalta alkaa?!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus on se, että tämä rakastunut panee välit poikki niihin ystäviin, jotka arvostelevat hänen ihanaa rakastaan.

3 sen kertoikin: hän elää juuri tätä ihanaa hetkeä, kun mies ei (vielä) ole väkivaltainen ja kaikki menee mukavasti. Hän ei näe tulevaisuutta, kun äijä örveltää pöydän alla ja lapsi itkee vieressä. Ei vaikka on ehkä itsekin alkoholistiperheessä elänyt ja siksi tottunut pitämään runsasta alkoholinkäyttöä normaalina.


Voi me ollaan oltu jo kauan yhdessä ja 3 lasta ;) eli milloin se väkivalta alkaa?!

Ei se vaan tee lapsille, varsinkaan pienille, hyvää katsoa kun isä on joka päivä ihan tuiterissa. Vaikka mitä sanoisit, niin humalainen käyttäytyy erilailla kuin selvin päin oleva ihminen.

Vierailija

No eihän se alkoholi jää lapsen ja avioliiton tultua kehiin. Mutta ystäväsi tekee omat valinnat ja elää kuten haluaa. Jos jossain vaiheessa tekee pahaa katsoa, niin ei tarvi enää olla ystävä. Tarkoitan siis, että se on raskas taakka ystävällekin katsoa vierestä alkoholin täyteistä perhe-elämää. Ehkä voisit yrittää hänelle puhua suoraan asiasta? Tai onko kukaan muu ystävänne miettinyt samaa asiaa, tai tiedätkö olisiko kukaan hänelle asiasta mitään maininnut? Mutta muista ensisijaisesti, että ystäväsi on aikuinen ja tekee oman elämän päätökset. Aika usein näyttää ovatko ne järkeviä, vaikka totta kai eihän se nyt kyllä hyvältä kuulosta tässä vaiheessa nuo suunnitelmat.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus on se, että tämä rakastunut panee välit poikki niihin ystäviin, jotka arvostelevat hänen ihanaa rakastaan.

3 sen kertoikin: hän elää juuri tätä ihanaa hetkeä, kun mies ei (vielä) ole väkivaltainen ja kaikki menee mukavasti. Hän ei näe tulevaisuutta, kun äijä örveltää pöydän alla ja lapsi itkee vieressä. Ei vaikka on ehkä itsekin alkoholistiperheessä elänyt ja siksi tottunut pitämään runsasta alkoholinkäyttöä normaalina.


Voi me ollaan oltu jo kauan yhdessä ja 3 lasta ;) eli milloin se väkivalta alkaa?!

Vituttaa nämä alkoholismin vähättelijät. Lapsi ei voi valita, kenen kanssa asuinpaikkansa jakaa ja kuka häntä (ja missä kunnossa) määrää. Aikuinen voi. Se on ihan sama, oliko alkoholia kuviossa, alkoholisti vanhempi on silti aina lapselle äärimmäisen stressaava tekijä elämässä ja taakka. Aivan liian iso taakka.

T.Alkoholistin lapsi

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No eihän se alkoholi jää lapsen ja avioliiton tultua kehiin. Mutta ystäväsi tekee omat valinnat ja elää kuten haluaa. Jos jossain vaiheessa tekee pahaa katsoa, niin ei tarvi enää olla ystävä. Tarkoitan siis, että se on raskas taakka ystävällekin katsoa vierestä alkoholin täyteistä perhe-elämää. Ehkä voisit yrittää hänelle puhua suoraan asiasta? Tai onko kukaan muu ystävänne miettinyt samaa asiaa, tai tiedätkö olisiko kukaan hänelle asiasta mitään maininnut? Mutta muista ensisijaisesti, että ystäväsi on aikuinen ja tekee oman elämän päätökset. Aika usein näyttää ovatko ne järkeviä, vaikka totta kai eihän se nyt kyllä hyvältä kuulosta tässä vaiheessa nuo suunnitelmat.

Kyllä vissiin ystävä jollain tasolla tiedostaa itsekin, että mies juo liikaa, ja on esimerkiksi minulle valittanut, kun miehellä menee niin paljon rahaa kaljaan ja Alkoon. Olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että olen tämän ystävän kanssa hyvin tiiviisti tekemisissä (pakon sanelemat olosuhteet), joten en haluaisi riskeerata välejämme... Minulle on jäänyt kuva, että ystävä kuvittelee, että kyllä mies sitten muuttuu kun he menevät naimisiin tai viimeistään kun tulee se lapsi niin kyllä se sitten ymmärtää että ei voi koko ajan juoda! Mut kun minä ja muut ystävät epäillään, ettei niin tule käymään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus on se, että tämä rakastunut panee välit poikki niihin ystäviin, jotka arvostelevat hänen ihanaa rakastaan.

3 sen kertoikin: hän elää juuri tätä ihanaa hetkeä, kun mies ei (vielä) ole väkivaltainen ja kaikki menee mukavasti. Hän ei näe tulevaisuutta, kun äijä örveltää pöydän alla ja lapsi itkee vieressä. Ei vaikka on ehkä itsekin alkoholistiperheessä elänyt ja siksi tottunut pitämään runsasta alkoholinkäyttöä normaalina.


Voi me ollaan oltu jo kauan yhdessä ja 3 lasta ;) eli milloin se väkivalta alkaa?!

Vituttaa nämä alkoholismin vähättelijät. Lapsi ei voi valita, kenen kanssa asuinpaikkansa jakaa ja kuka häntä (ja missä kunnossa) määrää. Aikuinen voi. Se on ihan sama, oliko alkoholia kuviossa, alkoholisti vanhempi on silti aina lapselle äärimmäisen stressaava tekijä elämässä ja taakka. Aivan liian iso taakka.

T.Alkoholistin lapsi

Juuri näin. Se on lapselle aina ihan eri tavalla ahdistavaa, kuin aikuiselle.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat