Pitäisikö erota vaimosta, joka ei enää rakasta?

surullinen

Tilanne tämä eli ollaan oltu pitkään yhdessä, pari muksua ja päällisin puolin kaikki hyvin.
Mutta viime vuodet menneet kituessa. Tuntuu että vaimo ei enää rakasta ja intohimon liekki on sammunut. Tulevaisuuteen ei ole panostettu enää pitkään aikaan.
Elämä on kuin tyhjäkäyntiä. Itse haluaisin panostaa täysillä suhteeseen, mutta tulee päiviä kuten nyt että ei vain jaksa yrittää, kun vaimo ei vain tunnu haluavan panostaa meihin enää.
Olenko liian kiltti, kun hyväksyn tämän vaimon puolelta? Onko järkeä roikkua tälläisessa liitossa jos toinen ei anna kaikkeansa?
Tuntuu, että vaimoa kiinnostaa seksuaalisestikin kuka vain kaksilahkeinen kunhan se en ole minä :(
Petetty olo, vaikka mitään pettämistä ei tietääkseni ole tapahtunutkaan, se nyt olisi varmasti erolle hyvä syy jos tällainen vääryys kävisi.
Sanotaan vielä, että mielestäni olen ok mies ja isä. Osallistun kotihommiin jne...

Sivut

Kommentit (66)

Vierailija

Osallistut? Viet roskat vaimon pestessä pyykit, lattiat, pölyt, tiskit, tehdessä ruuan ja hoitaessa ne kaksi lasta?

Vähemmästäkin se rakkaus kärsii.

Vierailija

Pitäisikö erota? Kysytkin vielä! Eroa niin pian kuin mahdollista. Rakkautta ja seksiä on kyllä tarjolla niin miksi kitua tuollaisessa?

-ap

Osallistun, eli teen kaikkia noita. En nyt yhtä paljon kuin vaimo, mutta tasapuolisesti.

Tässä vain miettii, että olenko tehnyt liikaakin?

Onko peli pelattu, oletteko saaneet vaimonne rakastumaan teihin uudestaan? Tai vastavuoroisesti oletteko löytäneet pitkässä suhteessa rakkauden takaisin mieheenne?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Osallistun, eli teen kaikkia noita. En nyt yhtä paljon kuin vaimo, mutta tasapuolisesti.

Tässä vain miettii, että olenko tehnyt liikaakin?

Onko peli pelattu, oletteko saaneet vaimonne rakastumaan teihin uudestaan? Tai vastavuoroisesti oletteko löytäneet pitkässä suhteessa rakkauden takaisin mieheenne?

Et yhtä paljon, mutta "tasapuolisesti".

Mielestäsikö on tasapuolista ja oikein, että sinä miehenä teet vähemmän? Vaikea nähdä että vaimosi sinua voisikaan rakastaa. Taitaa olla äiti ainoa naisista, joka tuollaista itsekästä pikkuherraa voi ylipäätään sietää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Anna mä arvaan, lapset vielä pieniä, molemmat käy töissä? Miksi ihmiset kuvittelee, että kaiken voi saada joka hetki?

Juu, tömä herra tekee osuutensa ja ihmettelee miksei vaimo voi laskea rättiä vähäksi aikaa ja pukeutua hoitsuasuun antamaan miehelleen lap dancea. Voisihan se vaimo heti seksin jälkeen mennä takaisin siivoamaan. Eihän se seksi edes kestä kun kaksi minuuttia!

-ap

Ero toki se helpoin tie, mutta jos vielä on tunteita vaimoaan kohtaan ja niitä lapsiakin.

Ei haluaisi erota, mutta jos toinen ei yksinkertaisesti enää halua miehenä minua niin olo on tosi surullinen. Sitä koettaa joka päivä olla pirteä ja ajatella, että saan vielä vaimoni hymyilemään ja kiinnostumaan minusta. Välillä olo on niin kurja, ettei tiedä selviääkö seuraavaan :(

Herää myös tunne, että kelpaako sitä enää kenellekään jos ero tulee ja miten käy lapsien. Unohtaako jompikumpi vanhemmista heidät jne... tuleeko riitoja..

-ap

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistun, eli teen kaikkia noita. En nyt yhtä paljon kuin vaimo, mutta tasapuolisesti.

Tässä vain miettii, että olenko tehnyt liikaakin?

Onko peli pelattu, oletteko saaneet vaimonne rakastumaan teihin uudestaan? Tai vastavuoroisesti oletteko löytäneet pitkässä suhteessa rakkauden takaisin mieheenne?

Et yhtä paljon, mutta "tasapuolisesti".

Mielestäsikö on tasapuolista ja oikein, että sinä miehenä teet vähemmän? Vaikea nähdä että vaimosi sinua voisikaan rakastaa. Taitaa olla äiti ainoa naisista, joka tuollaista itsekästä pikkuherraa voi ylipäätään sietää.

Tämä pikkuherra kyllä tekee "tasapuolisesti" kotitöitä ja hoitaa lapsia ja antaa 100 pinnaa perheelle. Vaimo tällä hetkellä kotona, joten siksi tuo tasapuolisesti jako. Eli teen töiden jälkeen illalla kotitöitä sen minkä ehdin. Rälläämässä ei tule käytyä ja muutenkin mielestäni kohtelen vaimoani hyvin.

Rakkautta annan vaimolle niin paljon kuin sydämestäni vain pystyn.

Jotain vain on mennyt jossain vialle, kun en enää saa vaimoltani vastakaikua. Ja tämä syy nyt on hukassa tai mahdollisesti se että vieläkö rakkaus ja intohimo palaa takaisin. Vai onko tosiaan niin, että ero on se mitä vaimonikin haluaa?

-ap

Vierailija kirjoitti:
Nykynaiset nyt vaan on tuollaisia. Ei se vaihtamalla parane, mutta helposti on onnellisempi yksin. Tässä puhun ihan  kokemuksella.

Joo olisin varmasti eronnut jo ellei olisi noita lapsia. Mutta kun se rakkaus ja intohimo on itselläni niin voimakas vaimoani kohtaan... Kun vain jotain voisi tehdä että myös saisin vaimoni vielä rakastamaan.

Jos ei tuo onnistu ja hän vain haikailee jotain vierasta niin kenties minunkin tarvisi katsella jotain toista?

Lapset tuossa vain harmittaa, ei haluaisi että joku herra 47, 48, 49.... olisi heitä hoitamassa isäpuolena. Ja kenties vaimo pimittää lapset minulta.

Vaimo jos luet näitä, niin annatko meille vielä mahdollisuuden? Tiedän että ärsytän sua jollain tasolla, mutta ehkä voit vielä löytää minusta sen johon aikanaan rakastuit?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tilanne tämä eli ollaan oltu pitkään yhdessä, pari muksua ja päällisin puolin kaikki hyvin.
Mutta viime vuodet menneet kituessa. Tuntuu että vaimo ei enää rakasta ja intohimon liekki on sammunut. Tulevaisuuteen ei ole panostettu enää pitkään aikaan.
Elämä on kuin tyhjäkäyntiä. Itse haluaisin panostaa täysillä suhteeseen, mutta tulee päiviä kuten nyt että ei vain jaksa yrittää, kun vaimo ei vain tunnu haluavan panostaa meihin enää.
Olenko liian kiltti, kun hyväksyn tämän vaimon puolelta? Onko järkeä roikkua tälläisessa liitossa jos toinen ei anna kaikkeansa?
Tuntuu, että vaimoa kiinnostaa seksuaalisestikin kuka vain kaksilahkeinen kunhan se en ole minä :(
Petetty olo, vaikka mitään pettämistä ei tietääkseni ole tapahtunutkaan, se nyt olisi varmasti erolle hyvä syy jos tällainen vääryys kävisi.
Sanotaan sivielä, että mielestäni olen ok mies ja isä. Osallistun kotihommiin jne...

Kuulostaa enemmänkin siltä että vaimostasi on mehut lähteny. Eli on todella väsyny. Joko työstä tai sitten työstä ja kotitöistä. Kyllä arki kuluttaa. Sinuna hankkisin teille yhteistä laatuaikaa. Huolehdi että lapset menee hoitoon jonnekkin muutamaksi päiväksi. Järjestäkää jokin ihana lomamatka jonnekkin mistä kumpikin pidätte. Viettäkää siellä yhteistä aikaa. Kerro vimollesi että rakastat häntä ja kaipaat yhteistä aikaa ja hellyyttä.

Mutta ensin ala tehdä niitä kotitöitä ettei vaimo uuvu täysin työtaakan alle. Sillä kyllä halut lähtee jos koko ajan joutuu kokkaamaan, pesemään pyykkiä ja siivoamaan toisten jälkijä. Anna hellyyttä ilman että olet heti seksiä vailla. Se vie myös halut jos kaikki hellyys pitää johtaa seksiin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne tämä eli ollaan oltu pitkään yhdessä, pari muksua ja päällisin puolin kaikki hyvin.
Mutta viime vuodet menneet kituessa. Tuntuu että vaimo ei enää rakasta ja intohimon liekki on sammunut. Tulevaisuuteen ei ole panostettu enää pitkään aikaan.
Elämä on kuin tyhjäkäyntiä. Itse haluaisin panostaa täysillä suhteeseen, mutta tulee päiviä kuten nyt että ei vain jaksa yrittää, kun vaimo ei vain tunnu haluavan panostaa meihin enää.
Olenko liian kiltti, kun hyväksyn tämän vaimon puolelta? Onko järkeä roikkua tälläisessa liitossa jos toinen ei anna kaikkeansa?
Tuntuu, että vaimoa kiinnostaa seksuaalisestikin kuka vain kaksilahkeinen kunhan se en ole minä :(
Petetty olo, vaikka mitään pettämistä ei tietääkseni ole tapahtunutkaan, se nyt olisi varmasti erolle hyvä syy jos tällainen vääryys kävisi.
Sanotaan sivielä, että mielestäni olen ok mies ja isä. Osallistun kotihommiin jne...

Kuulostaa enemmänkin siltä että vaimostasi on mehut lähteny. Eli on todella väsyny. Joko työstä tai sitten työstä ja kotitöistä. Kyllä arki kuluttaa. Sinuna hankkisin teille yhteistä laatuaikaa. Huolehdi että lapset menee hoitoon jonnekkin muutamaksi päiväksi. Järjestäkää jokin ihana lomamatka jonnekkin mistä kumpikin pidätte. Viettäkää siellä yhteistä aikaa. Kerro vimollesi että rakastat häntä ja kaipaat yhteistä aikaa ja hellyyttä.

Mutta ensin ala tehdä niitä kotitöitä ettei vaimo uuvu täysin työtaakan alle. Sillä kyllä halut lähtee jos koko ajan joutuu kokkaamaan, pesemään pyykkiä ja siivoamaan toisten jälkijä. Anna hellyyttä ilman että olet heti seksiä vailla. Se vie myös halut jos kaikki hellyys pitää johtaa seksiin.

En usko yhtään näihin mehut lähteneet sepityksiin. Parisuhteen eteen pitää molempien tehdä töitä. Ei vain miehen. Nainen jota ei nappaa, ei ansaitse parisuhdetta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Osallistun, eli teen kaikkia noita. En nyt yhtä paljon kuin vaimo, mutta tasapuolisesti.

Tässä vain miettii, että olenko tehnyt liikaakin?

Onko peli pelattu, oletteko saaneet vaimonne rakastumaan teihin uudestaan? Tai vastavuoroisesti oletteko löytäneet pitkässä suhteessa rakkauden takaisin mieheenne?

Älä mieti liikaa.

PIkkulapsiaika on parisuhteelle raskasta aikaa, mutta ei se sitä tarkoita että peli olisi menetetty.

Kyllä sen rakkauden vielä voi uudestaan löytää. Minä ainakin löysin :) vaikka välillä tuntui toivottomalle. Tarvittiin vain kahdenkeskistä aikaa, mukavaa yhteistä tekemistä ja vähän romantiikkaa. Nämä toimivat meille, jollekin toiselle saattaa toimia joku muu paremmin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynaiset nyt vaan on tuollaisia. Ei se vaihtamalla parane, mutta helposti on onnellisempi yksin. Tässä puhun ihan  kokemuksella.

Joo olisin varmasti eronnut jo ellei olisi noita lapsia. Mutta kun se rakkaus ja intohimo on itselläni niin voimakas vaimoani kohtaan... Kun vain jotain voisi tehdä että myös saisin vaimoni vielä rakastamaan.

Jos ei tuo onnistu ja hän vain haikailee jotain vierasta niin kenties minunkin tarvisi katsella jotain toista?

Lapset tuossa vain harmittaa, ei haluaisi että joku herra 47, 48, 49.... olisi heitä hoitamassa isäpuolena. Ja kenties vaimo pimittää lapset minulta.

Vaimo jos luet näitä, niin annatko meille vielä mahdollisuuden? Tiedän että ärsytän sua jollain tasolla, mutta ehkä voit vielä löytää minusta sen johon aikanaan rakastuit?

Jaa-a, en tiedä oletko minun mieheni, mutta meillä on juuri samanlainen tilanne. Omalle miehelle sanoisin, että tekis vähän vähemmän töitä, että näkisimme toisiamme muutenkin kuin suurin piirtein kodin eteisessä, kun läpsystä vaihdamme vuoroa kotona. Arki tappoi rakkauden ja intohimon.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat