Millainen on sun äitilook?

Ekat pari kk synnytyksen jälkeen olin mega rupsahtanut! Metrin pitkä juurikasvu, ylipitkä otsatukka, 15kg ylimäärästä, lökähousut, väljä paita (mikään ei mahtunu päälle)... nyt on (5kk) vähän eri kun on päässyt lähes omiin mittoihin ja saanu aikaseks käytyä jopa parturissa ja pitkä tukka muuttui lyhyeen.

Mä oon sellanen hot momma. Harmaat kolidzit, uggit, huppari (pinkki/valkoinen), toppaliivi (musta) ja iso kaulahuivi. Rentoa ja sexsyä ;)

Yleensä farkut, yläosana tykkään eniten neuleista. Jalassa sitten converset. Meikkaamiseen ei tarvitse käyttää aikaa juuri, sillä ripsienpidennykset, kulmiin nyt menee se pari min. Tukka sitten yleensä näyttääkin aika kamalalta - sotkunuttura on se peruskampaus. 

Olen tyylitajuinen ja nuorekas (siis nuori). 165cm/57kg, pukeudun kauniisti. Meikkaan.

Joku ei dikkaile tästä ketjusta näköjään, anna tähänkin alanuoli, jooko?:D

Puhtaat ja siistit arkivaatteet yleensä päällä, kuten farkut, imetykseen sopiva toppi ja joku perusneule. Arkisia koruja, perusmeikki. Hiukset ovat usein suttunutturalla, mutta välillä jaksan panostaa niihinkin.

Olen yhtä ruma ja tyylitön kuin aina ennenkin.

Äitiys ei ole muuttunut minun tyyliä. Olen edelleen se sama nainen kuin ennen raskauksia. Olen ollut onnekas kun minulle ei ole tullut raskausarpia ollenkaan ja raskauskiloja tuli 8-10 kg. Kilot jäivät synnytyssairaalaan.

Pidän huolta itsestäni, pidän itseni puhtaana, värjäytän hiukset, käyn säännöllisesti kulmien muotoilussa ja värjäyksessä. Minulla on myös ne paljon parjatut ripsipidennykset. Käytän hyvin istuvia vaatteita. Kotonakin voi olla tyylikäs eikä se tarkoita sitä, että on tyyliin jakkupuku päällä...

En ymmärrä homssuisia vaatteita sitten yhtään. Ihan samassa ajassahan voi pukea päälleen nätitkin vaatteet ja laittaa vaikka pari korua. No ehkä pienen syliin puklailevan vauvan kanssa tulee säästeltyä niitä kaikkein hienoimpia asuja, mutta muuten tuo pieruverkkari-lököhupparimeininki tuntuu joltain kurjuuden maksimoimiselta.

Vauva 10 kk. Vartalo muuttui hämmästyttävän vähän raskaudesta, pelkäsin ihan turhaan. Rinnat on vähän laskeutuneet mutta muuta eroa en näe. Paitsi vatsalihasten välissä on edelleen pieni väli. Painokin kilon vähemmän kuin ennen raskautta.

Silmäpussit kyllä on, huonosti nukuttu yöt näkyy siinä. Imetän edelleen.

Meikkaan kevyesti päivittäin kuten ennenkin ja puen puhtaat, siistit vaatteet päälle. Kotona pidän kyllä käytännöllisempää kuin ennen. Mm. Imetyspaitoja.

Lapseni on nyt 10kk. Aloin treenaamaan uudestaan kun lapsi oli noin puolivuotias. Raskauden aikana se treenaus kun vähän jäi ja painoa oli kertynyt la:han mennessä huimat 84 kiloa (olen 180cm pitkä). Nyt painan 62 ja mulla on timmi kroppa taas. Muuten ulkonäköni ei ole muuttunut mihinkään suuntaan, meikkaan ja pukeudun samanlailla kuin ennen lasta. Itsevarmuutta on kyllä tullut lapsen myötä paljonkin.

Mä yritän olla tyylikäs, mutta raskaus toi mulle juurikin nuo etureput ja patalaput, joten ne vähän rajoittavat vaatevalintoja. Etenkin tuo maha. 

Vauva nyt 4kk (2 muutakin lasta kotihoidossa). Tosi usein tuulihousut ja kuoritakki, pipo kans jos tukka likanen/ on kylmä ilma. Sitten kun vähän siistiydyn niin farkut ja neule. Ristiäisten aikaan viimeksi kävin kampaajalla ja ripsihuollossa, nyt en ole ehtinyt kumpaankaan joten olo on aika rähjäinen.. Ehkä jouluksi ehtisin!

Mä en tajua miten niin moni lopettaa itsestään huolehtimisen saatuaan lapset. Siis kamoon. Mitä mies siihen sanoo?

Minä kyllä tykkään laittautua joka päivä, vaunulenkeillä toki pidän lenkkareita tai muita matalia kenkiä mutta muuten aina korkkarit. Meikkaan ja laitan tukan joka päivä. On kyllä välillä kaupoillakin karseeta katsoa kun ei jotkut ole ollenkaan peiliin katsonu kun ovat lähteneet.

Tällä hetkellä kotiasuuni kuuluu löysä t-paita, verkkarit ja iso aamutakki. Olen viimeisilläni raskaana ja kaikkien näiden vaivojen ja huonosti nukuttujen öiden jälkeen ei juurikaan jaksa kotona mietttiä pukeutumista.

Tykkään kuitenkin, että hiukset on puhtaat ja kulmakarvat ojennuksessa. Jo sillä vaivalla näytän ihmiseltä.

Kauppaan tai muualle ihmisten ilmoille mennessäni, pukeudun niin kuin ennenkin (siistit farkut, kiva takki ja niihin sopivat kengät) ja katson, etten näytä ihan haudasta nousseelta.

Esikoinen on 2-vuotias enkä siinä raskaudessa juurikaan ryysyillyt edes kotona kun mitään vaivoja ei ollut :D

Miksi ihmeessä pitäisi pukeutua nätisti kun ei ole yhtään rahaa ja saati mitään annettavaa kenellekään? 

Kyllä munkin täytyy myöntää, että kotiäitinäkin meikkasin, pesin ja föönasin hiukset joka päivä ja laitatin kynnet ja hiukset ihan säännöllisesti. Yleensä joka päivä lähdin jonnekin ihmisten ilmoille ja tykkään näyttää freesiltä. itsekin tuntee itsensä freesimmäksi, kun vähän tällää. Vaatetus oli luonnollisesti leikkipuistossa vähän rennompi, kun nyt työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä homssuisia vaatteita sitten yhtään. Ihan samassa ajassahan voi pukea päälleen nätitkin vaatteet ja laittaa vaikka pari korua. No ehkä pienen syliin puklailevan vauvan kanssa tulee säästeltyä niitä kaikkein hienoimpia asuja, mutta muuten tuo pieruverkkari-lököhupparimeininki tuntuu joltain kurjuuden maksimoimiselta.

Totta puhut! Tuo kurjuuden maksimointi on kyllä merkillinen kansanhuvi!

Yleensä vaan perusmeikki eli ripsari vähän meikkivoidetta ja vähän aurinkopuuteria kulmat on värjätty joten niitä en kauheasti piirtele.. Millon mitäkin vaatteita aika usein farkut tai legginssit ja joku neule/villapaita/pitkä paita nyt kun raskaana taas. Tulee kyllä välillä lökäreitäkin pidettyä .. Yleensä vaan suoristan hiuksia nopeesti joskus kihartelen mutta muuten en oikein hiuksiani laita paitsi tietenkin kampaajalla värjäämässä ja leikkaamassa. Aika perus juttuja ei mitään ihmeellistä.