Olen kuullut monien sanovan, että kaikista saa tehtyä meikillä kaunottaren. Miksi niin moni kuitenkin edelleen velloo itseinhossa kun ovat mielestään niin rumia?

Joku radikaali muuttumisleikki tai kampaajan tekemä uusi hieno föönikampaus on pitkällä tähtäimellä aika turha, koska heti ekan suihkun jälkeen päässä on sama vanha lättätukka ja meikkaustaidotkaan ei vastaa loistavaan lopputulokseen vaadittua tasoa.

Noh... jos joka päivä meikkaa, niin ei varmaan enää vähän ajan päästä näytä niin ihmeelliseltä ja siinä sitä ollaan taas itkemässä, "ei tällasta naamaa korjata edes TSÄRDÄÄNIN TUOTTEILLAH!! yhyhyy"  

Omassa pääkopassa se rumuus yleensä on... 

Tätä minäkin miettinyt. Siis suurin osa meikkaavista ja laittautumiseen panostavistakin naisista ovat ilman meikkiä...noh ei nyt aina rumia, mutta aivan tavallisia hiirulaisia. Eli selitys "en viitsi meikata, koska joudun pesemään meikit kuitenkin jossain vaiheessa ja heräämään yhtä rumana" on huonoin ikinä. Eli koska näytät yöllä rumalta niin päivälläkin voit näyttää rumalta? Eikä mielestäni sekään selitys ole pätevä, että ei meikkaa koska EI OSAA. Siis ymmärrän, jos sormia puuttuu tai kädet tärisee lääkityksestä tai sairaudesta johtuen, mutta ei nyt niin lapsi voi olla, etteikö ihan perus meikkivoidetta ja ripsaria osaisi laittaa. Kulmat voi värjäyttää ja nypityttää kosmetologilla. Huulivoidetta ehkä vähän ja se on siinä. Ja ajan kanssa harjoittelemalla ja kokeilemalla oppii loput, jos haluaa. Minäkin olen kokenut itseni rumaksi ja koen vielä nykyään silloin tällöin. On hyviä ja huonoja päiviä. Ja sitä suuremmalla syyllä meikkaan! Rumaksi kokeminen ja meikkaamattomuus samaan aikaan on siis vähän sama asia kuin sanoisi, että on jano, mutta en halua juoda.

En jaksa ja mulla on niin herkät silmät että kutisee, punottaa, vuotaa,kirvelee heti jos laittaavaikka mitä allergiatestattuja ja hajustamattomiakin meikkejä.

Kaikista - myös miehistä - saa tehdyksi kaunottaren, kun tekee kasvoille paksun pohjamaalin, laatii sen päälle koko maalauksen kuin tyhjälle kankaalle ja ottaa valokuvia vain yhdestä suunnasta oikeassa valaistuksessa. Muissa tapauksissa piirteitä voi hieman korostaa ja häivyttää, mutta toisennäköiseksi naamaa ei saa.