klo 15:40 | 25.11.2015
Oletko miettinyt, miksi juuri sinä jouduit työttömäksi? Oletko hankala työntekijä tai olit toistaitoinen? Sinusta yksinkertaisesti haluttiin eroon? Joka tapauksessa valinta osui sinuun eikä kollegaan, joka sai jäädä. Miksi? Ole rehellinen. Löytyykö syy peilin edestä?
Olet kysynyt tätä aiemminkin.
Ei löydy. Tai no, miten sen nyt ottaa. Meiltä sai fudut kaikki, jotka eivät suostuneet muuttamaan satojen kilometrien päähän pienemmällä palkalla. Ei kyllä kaduta siinä mielessä pätkääkään.
Työnantaja meni konkkaan. Valinta osui myös kollegaan (kaikkiin heistä).
Jäin itse pois töistä. Minulla on tutkinto, jolla saa helposti hyväpalkkaisia töitä mutta tietäen Suomen verotuksen ja koulutettujen heikot palkat, laskeskelin että olen onnellisempi kun en käy töissä.
Nyt viiden vuoden jälkeen voin todeta olleeni oikeassa. Tälläkin hetkellä olen matkustamassa lämpimässä maassa siinä missä sinä ja muut työn orjat heräätte joka arkipäivä klo 7 ja ajatte ruuhkassa töihin. Elän todella onnellista ja vapaata elämää! Kun tätä kerran on maistanut, on lähes mahdotonta enää alkaa työnantajan orjaksi. Kokeile niin yllätyt!
Mä jäin itse työttömäksi, kukaan ei potkinut mua pellolle.
Halusin alkaa kotiäidiksi enkä ole sitä ratkaisua katunut.
Mä löydän syytä itsessäni. En osaa kauhean hyvin olla nöyrä ja perhe on mennyt työn edelle. Ja se on näkynyt...
Siksi, että olen tahallaan työtön. En vaan halua mennä töihin.
Ei, oma valinta keskittyä perheeseen. Yhteiskunnassa on tietyt pelisäännöt ja jokaisella on oikeus perhevapaisiin. Työmarkkinoilla sitä ei valitettavasti aina ymmärretä.
Ei yhtään työkokemusta (paitsi harjoittelut koulun kautta), ei oman alan töitä lähimaillakaan, en halua puhelinmyyjäksi, siivoojaksi yms, olen semisti epäsosiaalinen, en jaksa hakea perinpohjaisesti (n.3-5 hakemusta laitan kuukaudessa)