Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulututkinnolla ei-stressaava työ, onko sellaista?
23.11.2015 |
Pohdin tässä tulevaisuuttani ja mitä haluaisin tehdä työkseni. Lukio on käytynä ja kokeiltu liiketalouden opintoja ammattikorkeakoulussa, mutta ala ei alunperinkään kiinnostanut, joten totesin yrittäväni vielä jotain muuta. Mutta mikähän se olisi? En koe olevani äärettömän kunnianhimoinen tai uraorientoitunut, en siis haikaile tavoitteellisen nousujohteisen uran perään, mihikään suuren vastuun johtotehtäviin tai välttämättä edes haastaviin erityisasiantuntijatehtäviin (toki riippuu tehtävästä ja työnkuvasta). Vuosia on tullut tehtyä "paskaduunia" ja vaikka jokaisella työllä olisi tarkoitus, niin itseäni se ei tyydytä. Ei palkan eikä työn sisällön kannalta. Ammattikoulua en pidä vaihtoehtona, siellä ei yksinkertaisesti ole itselleni sopivaa alaa ja kaipaan kuitenkin vähän enemmän haastetta ja myös ajattelua kehittäviä opintoja.
Otsikko on ehkä huonosti muotoiltu, mutta millaisilla korkeakoulututkinnoilla työllistyisi kohtuupalkkaisiin siisteihin sisätöihin, jossa olisi jonkun verran haastetta, vastuuta ja etenemismahdollisuuksia (jollain tasolla) muttei älyttömiä paineita, jatkuvaa stressiä ja mielettömiä vaatimuksia. Kaupallinen ala ei oikein kiinnosta, vaikka ymmärrän toki, että lähes kaikilla aloilla on hyötyä ymmärtää myös taloudellisen toiminnan periaatteita. Joku ihmisläheisempi sopisi paremmin. Ei sh tai sosionomi. Olen miettinyt aikuiskasvatustiedettä, onko ideaa?
Saa heittää vapaasti ehdotuksia!
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjänä voit määrittää työmääräsi itse. Vaikkapa joku psykologi. Tietääkseni joissain lääkärikeskuksissa on psykologeja jotka toimivat yrittäjinä. Tai sitten joku personal trainer-tyyppinen homma. Hommia on tasan sen verran kuin ottaa, toki sitten palkkakin tulee sen mukaan mitä tekee. Joku ravintoterapeutin homma voisi ehkä olla myös, tai toimintaterapeutti, ne ovat aika lailla 8-16 töitä.
No, en ole varma onko psykologina tyoskentely stressitonta... Ihmisten murheiden ja kovien kohtaloiden kuunteleminen on henkisesti aika rasittavaa hommaa, vaikkakin hyvin mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä farmasia ei kuulosta ollenkaan hyvältä, jos haluaa stressittömän työn jossa voi edetä. Ilmeisesti usein proviisoritkin (ja jopa tohtorit) jumittuvat apteekin asiakaspalvelijoiksi, koska parempia töitä ei riitä läheskään kaikille. Tosin stressaavuus riippuu varmaan suureksi osaksi siitä, pitääkö asiakaspalvelua stressaavana.
ehdotan logopediaa, puheterapeutiksi.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjänä voit määrittää työmääräsi itse. Vaikkapa joku psykologi. Tietääkseni joissain lääkärikeskuksissa on psykologeja jotka toimivat yrittäjinä. Tai sitten joku personal trainer-tyyppinen homma. Hommia on tasan sen verran kuin ottaa, toki sitten palkkakin tulee sen mukaan mitä tekee. Joku ravintoterapeutin homma voisi ehkä olla myös, tai toimintaterapeutti, ne ovat aika lailla 8-16 töitä.
Ravintoterapeutti, toimintaterapeutti, personal trainer...niin, nämähän ovatkin aika yleisiä ammatteja, joihin suorastaan vaaditaan yliopistotutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjänä voit määrittää työmääräsi itse. Vaikkapa joku psykologi. Tietääkseni joissain lääkärikeskuksissa on psykologeja jotka toimivat yrittäjinä. Tai sitten joku personal trainer-tyyppinen homma. Hommia on tasan sen verran kuin ottaa, toki sitten palkkakin tulee sen mukaan mitä tekee. Joku ravintoterapeutin homma voisi ehkä olla myös, tai toimintaterapeutti, ne ovat aika lailla 8-16 töitä.
Ravintoterapeutti, toimintaterapeutti, personal trainer...niin, nämähän ovatkin aika yleisiä ammatteja, joihin suorastaan vaaditaan yliopistotutkinto.
No jep...
Ravitsemustiedettä voi toki mennä lukemaan vaikka Helsingin yliopistoon, mutta ei sieltä mitään valmista terapeuttia tule. Toimintaterapeutti on 3,5-vuotinen AMK-tutkinto. Personal trainer... Noh, sanomattakin selvää, ettei korkeakoulututkinto.
Taitaahan logopediaan tänä päivänä jonkin verran tunkua olla. Itse aloitin opiskelut kymmenisen vuotta sitten. Oma kokemukseni on, että pääsykokeisiin täytyy lukea aika paljon, mutta ihan tehtävissä se on. Opiskelu on aika intensiivistä ja läsnäoloa vaativaa, mutta ei mitenkään kamalan vaikeaa. Se maisterin tutkinto antaa semmosen perusvalmiuden työhön, lisäkoulutuksella sitä ammattitaitoa sitten kerrytetään lisää. Varsinaisia etenemismahdollisuuksia työssä ei kamalasti ole, mutta tuo lisäkoulutus tosiaan tuo kyllä semmoista tyydytystä omaan kunnianhimoon, ja sen avulla pystyy myös suuntautumaan omiin mielenkiinnonkohteisiin.