Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

IMF neuvoo Suomen hallitusta korjaamaan talouspolitiikan suuntaa

Vierailija

Suomea patistaa nyt IMF: ensin kasvu, sitten kuri
Sitkeästä talousanemiasta kärsivä Suomi tarvitsee nyt kipeämmin talouskasvua kuin julkisen talouden tasapainoa ja velkasääntöjä. IMF neuvoo hallitusta korjaamaan talouspolitiikan suuntaa.
22.11.2015 05:01
Jan Hurri
Taloussanomat
 

Pitäisikö talouspolitiikan painaa talouden kaasua ja pyrkiä vauhdittamaan kasvua – senkin uhalla, että julkisen talouden alijäämä- ja velkarajat paukkuisivat ja EU-komissio ottaisi nokkiinsa?

Vai onko sittenkin parempi ensin taittaa valtion velkaantuminen ja palauttaa julkinen talous kestävälle tolalle – silläkin uhalla, että samalla kasvu kärsii ja talouden ennestäänkin sitkeä anemia pitkittyy vielä lisää?

Näiden kysymysten parissa pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus parhaillaan tuskailee, tasapainoilee ja empii – edistymättä kunnolla oikeastaan kummassakaan tavoitteessa.

Talous taantuu ja julkisen talouden tasapaino heikkenee, vaikka pitäisi käydä täsmälleen päinvastoin: talouden pitäisi kasvaa ja tasapainon kohentua.

Hallituksen ensisijainen tavoite näyttää olevan valtion velkaantumisen taittaminen ja julkisen talouden tasapainon ja pitkäaikaisen kestävyyden kohentaminen. Niin kuin esimerkiksi Euroopan unionin (EU) komissio, Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) patistavat.

Viimeksi torstaina hallitus sai komission suunnalta tylyjä terveisiä, joiden mukaan enää ei ole aikaa hukattavaksi laahustamiseen vaan sinänsä hyvät suunnitelmat talouden uudistamiseksi pitäisi vihdoin panna myös toteen.

Hallitus onkin periaatteessa päättänyt lukuisista talousuudistuksista ja julkisen talouden tasapainotoimista, joita se on aikonut toteuttaa etupainotteisesti hallituskauden alkupuolella. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden, eläkejärjestelmän sekä työmarkkinoiden suuret remontit.

Hallitus on pyrkinyt edistämään uudistuksiaan hyvällä ja pahalla – mutta komission ja muiden patistelijoiden mielestä kuitenkin liian raukeasti laahustaen. Hallituksen tavoitteita on arvioitu myös turhan vaatimattomiksi.

Aikaa kuluu, tavoitteet karkaavat ja alijäämä kasvaa, varoittavat arvostelijat. Talouskin takkuaa.

Nyt varoituskelloa soittaa myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Mutta sen kellossa soi yllättäen toinen ääni.

Ei etupainoisia säästöjä vaan kasvua

IMF on hiljattain käynyt Suomessa talouden ja talouspolitiikan jokavuotisella katselmuskäynnillä. Se julkaisi katselmuksen havaintoja, johtopäätöksiä ja suosituksia koskevan raportin alkuviikosta.

Raportti käsittelee aiheitaan kohteliain ja kunnioittavin sanakääntein ilman silmiin pistäviä säröjä. Mutta silti raportin riveiltä ja niiden väleistä löytyy myös selvät terveiset hallitukselle. Ne ovat toista maata kuin komission ja keskuspankin patistelut.

Myös IMF patistaa hallitusta, mutta ei julkisen talouden pikaiseen tasapainottamiseen tai talouden rakenteiden uudistamiseen niin kuin useimmat muut tekevät. Sen sijaan IMF patistaa hallitusta säätämään talouspolitiikan viritystä talouskasvua vahvistavaan suuntaan.

IMF varoittaa hallitusta talousuudistusten ja vyönkiristysten hosumisesta eikä suinkaan laahustamisesta.

Varoituksen mukaan julkisen talouden vyönkiristykset ja uudistukset voivat herkästi horjauttaa talouden taas uuteen taantumaan, jos niitä ryhdytään toteuttamaan ennen kuin talous on kunnolla toipunut edellisestä taantumasta.

Sen sijaan IMF suosittelee etupainotteisuutta hallituksen kaavailemille talouskasvua vahvistaville toimille, kuten kasvua voimistaville kärkihankkeille ja julkisille investoinneille.

Toki IMF pitää useita hallituksen uudistushankkeita hyödyllisinä ja kannustaa jatkamaan niitä, kunhan niistä ei vain koidu edes ohimeneväksi uskottua vahinkoa talouskasvulle.

Esimerkiksi työmarkkinoiden uusiminen on sen mukaan paikallaan, jotta työvoimaa olisi nykyistä runsaammin tarjolla ja se olisi nykyistä joustavampaa. Samoin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja eläkejärjestelmän rakenneuudistukset ovat tervetulleita, sillä ne kohentavat julkisen talouden pitkäaikaista kestävyyttä.

Osa niin sanotuista rakenteellisista uudistuksista ja vyönkiristyksistä kuitenkin heikentää kysyntää ja kasvua ensi alkuun enemmän kuin niistä kumpuaa uutta kasvua tai muutakaan iloa. Tällaisia IMF neuvoo nyt välttämään tai ainakin lykkäämään. Rahaston mukaan esimerkiksi työllistämistoimien ja investointimenojen leikkaaminen on nykyisissä talousoloissa vikatikki.

Samoin tutkimus- ja kehitysmenojen leikkaaminen on IMF:n tarkastajien mukaan huono ajatus, joka vahingoittaisi pitkäaikaisia kasvunäkymiä ja koko kansantalouden kilpailukykyä enemmän kuin säästäisi edes tilapäisesti julkisia menoja. Tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitäisi rahaston mielestä ennemmin kasvattaa.

 

Ja tällaisia terveisiä IMF lähettää siitä huolimatta, että sekin kantaa huolta Suomen julkisen talouden velkaantumisesta ja pitkäaikaisesta kestävyydestä. Sen mielestä näitäkin kiireellisempi huoli on kuitenkin talouskasvun puute.

Alijäämä- ja velkarajat ohjeellisia

IMF tuntee EU:n alijäämä- ja velkasäännöt sekä muut euromaiden talouspolitiikkaa ohjaavat sopimukset läpikotaisin ja varmasti ymmärtää niiden Suomellekin asettamat rajoitukset. Silti se näyttää suosittelevan Suomen talouspolitiikkaan päinvastaista tärkeysjärjestystä kuin komissio.

Karkeasti pelkistäen IMF näyttää suosittelevan ensin talouskasvua ja vasta sitten julkisen talouden tasapainottamista, kun taas komissio ja sitä myötäilevät VM ja SP vaativat ensin korjaamaan julkisen talouden tasapainoa ja vasta sen jälkeen huolehtimaan kasvusta.

Kyse on tulkinnoista eikä kummallakaan tulkinnalla ole tukenaan talouden tosiseikkoja tai muitakaan vuorenvarmoja todisteita. Päällisin puolin vastakkaisissa tulkinnoissa on yhteinenkin piirre: kumpikin uskoo sen toisenkin tavoitteen toteutuvan helpommin tai jopa itsestään, kunhan ensin pidetään huoli siitä ensisijaisesta tavoitteesta.

IMF uskoo julkisen talouden tasapainottuvan itsestään tai ainakin helpommin, kunhan ensin talous toipuu taas kunnon kasvuun. Komissio taas uskoo kasvunkin alkavan kuin itsestään, kunhan ensin julkinen talous pannaan alijäämä- ja velkasääntöjen mukaiseen kuosiin ja kilpailukyky kuntoon.

Yhteistä on myös niissä vaaroissa, joita koituu "väärään" tulkintaan uskomisesta. IMF varoittaa julkisen talouden tasapainonkin vaarantuvan, jos talouspolitiikan kiristäminen horjauttaa talouden uuteen taantumaan. Komissio taas varoittaa kasvunkin tärveltyvän, ellei julkisen talouden tasapainoa ensin korjata vaikka vyönkiristyksillä.

Ei IMF sentään kannusta Suomen hallitusta EU:n sääntörikkuriksi eikä se viekoittele Suomea ylivelkaantumaan holtittomasti. Se vain tarkastelee talouden lainalaisuuksia ja talouspolitiikan vaikutuksia eri tavoin kuin komissio.

Ilmeisesti IMF pitää EU:n alijäämä- ja velkarajoja ennemmin viitteellisinä politiikan ohjaajina kuin ehdottomina rajoina.

Rahaston mielestä Suomen on esimerkiksi parasta antaa julkisen talouden automaattisten vakauttajien toimia niin kuin ne toimivat, vaikka tästä koituisi odotettua heikomman kasvun oloissa uutta alijäämää ja velkaa.

Samoin pakolaisvirrasta koituvia kustannuksia ja niistä väistämättä koituvaa alijäämän kasvua on rahaston mielestä turha säikkyä uusilla vyönkiristyksillä.

IMF myöntänyt talouskurin haitat

Tulkintaeroista huolimatta IMF ja komissio ovat toki "samalla puolella" eivätkä suinkaan toistensa vastustajia tai edes vakavia haastajia. Ne ovat kumpikin euroalueen kriisitoimia ja kriisimaiden talousuudistuksia komentavan niin sanotun troikan jäseniä. Troikan kolmas jäsen on EKP.

Tulkintaerot talousuudistusten ja vyönkiristysten vaikutuksista eivät kuitenkaan ole enää troikan kulisseissa käytävää keskustelua.

IMF on julkisesti myöntänyt, että troikan toimista on koitunut kriisimaille vahinkoa. Se on vahvistanut, että tukiluottojen ehtoina kriisimailta vaaditut talouden vyönkiristykset ovat pahentaneet muutoinkin ankaraa talouskriisiä.

Komissio tai EKP eivät ole myöntäneet virheitä.

Ehkä tämä ero selittää, miksi IMF varoittaa Suomea nujertamasta kasvua ennenaikaisilla vyönkiristyksillä ja patistaa edistämään kasvua, kun taas komissio yhä patistaa vyönkiristyksiin ja varoittaa laahustamasta talousuudistuksia.

Ehkä tästä erosta johtuu sekin, että IMF suosittelee Suomelle ensisijaisesti talouskasvua ja uusia työpaikkoja, kun taas komissio suosittelee Suomelle ensisijaisesti alijäämä- ja velkasääntöjen noudattamista.

Kommentit (3)

Vierailija

Suurimmalla osalla ns. tärkeistä Euroopan maista on enemmän valtionvelkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin Suomella.

Meitä on kovasti peloteltu tuolla Euroopan Komission ohjauksella. Ranskahan on ollut ohjauksessa jo vuodesta 2009 (kuinka moni suomalainen tietää) ja nyt, Pariisin tapahtumien jälkeen, viittaa entistä vahvemmin kintaalla tälle ohjaukselle. Ranska on päättänyt panosta Isisin vastaiseen taisteluun, maksaa mitä maksaa.

Miksi meitä on peloteltu tuolla komission ohjauksella näin vahvasti? Ranskalle se ei ole tuonut varsinaisia muutoksia, aina parin vuoden päästä komissio toteaa, että näiden ja näiden syiden takia Ranska ei ole kyennyt tekemään sitä ja tätä.

Työmarkkinoiden suuret remontit - mitä pitää sisällään?

Onko niin, että hallitus aikoo väkisinkin ajaa läpi paikallisen sopimisen? Mitä se tulee tarkoittamaan Suomen palkkatasolle ja entisestään heikolle ostovoimalle?

Vierailija

Hallituksen tavoite on ihan selvä. Lisää rahaa kultapossukerholle työntekijöiden kustannuksella. Pientä huolestumista on herättänyt ettei väliaikaista armahdusta tulekkaan. Kokoomuksesta vakuutetaan että ällös huoli kyllä jokin porsaanreikä löydetään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Hallituksen tavoite on ihan selvä. Lisää rahaa kultapossukerholle työntekijöiden kustannuksella. Pientä huolestumista on herättänyt ettei väliaikaista armahdusta tulekkaan. Kokoomuksesta vakuutetaan että ällös huoli kyllä jokin porsaanreikä löydetään.

Aika outo ja hämmentäviä ajatuksia herättävä juttu tämäkin:

Valtiovarainministeriö ei ole julkaissut vero-osastonsa lausuntoa hallintarekisteristä yhdessä muiden lausuntojen kanssa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. Lausuntoa ei ole hankerekisterissä tai tänään julkaistussa lausuntoyhteenvedossa.

Helsingin Sanomien mukaan vero-osaston lausunto on erittäin kriittinen. Vero-osaston mukaan esitetty hallintarekisteri heikentäisi Verohallinnon tietojensaantimahdollisuuksia eivätkä kansainväliset tietojenvaihtosopimukset korvaa nykyistä suoran omistuksen mallia.

 VM:n hallintarekisterityöryhmän puheenjohtajan, lainsäädäntöneuvos Armi Taipaleen mukaan ministeriö ei julkaise sisäisiä lausuntoja tai muistioita yleensäkään hankesivuille.

Hallintarekisteri on viranomaisten kesken kiistoja herättävä lainsäädäntöhanke. Valtiovarainministeriö on valmistellut lausuntokierroksella käyneen esityksen hallintarekisteristä, jota esimerkiksi poliisi ja verottaja vastustavat.

Onko valtiovarainministeri antanut ohjeen eli käskyn asiasta...?

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat