Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon miehenne ottavat vastuuta arjesta?
23.11.2015 |
Itse olen tällä hetkellä hoitovapaalla kohta vuoden ikäisen lapsen kanssa ja olisi kiva kuulla muiden lapsiperheiden arjen pyörityksestä :) Meillä mies on päivät töissä ja minun vastuulla on sitten kaikki lapseen ja kotiin liittyvät asiat niin arkisin kuin viikonloppuisinkin. Aamuisin noustaankin jo kukonlaulun aikaan ylös, päivän saan pulkkaan kun lapsi menee illalla nukkumaan ;D. En ole tylsistynyt/katkera kotiäiti (kuten täällä yleensä heti sanotaan :D), vaan lähinnä mietin, että osallistuuko muilla mies töiden lisäksi esimerkiksi ruoan valmistukseen, siivoukseen tai meneekö esim viikonloppuisin ulkoilemaan lasten kanssa? Jakaantuuko arjen vastuu 50-50?
Kommentit (30)
Totta kai mieheni osallistuu kaikkeen! En todellakaan olisi synnyttänyt perheeseemme neljää lasta, jos mies olisi laiska. Vauvaikäisiä olen hoitanut enemän kui mieheni, mutta muuteen teemme tasavertaisesti töitä perheen eteen - myös kaikkia kotitöitä siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä miten vielä nykyaikana kaikki lapsiin/kotiin liittyvät asiat sysätään automaattisesti äidille vaikka lapsikin on yhdessä tehty :/
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten vielä nykyaikana kaikki lapsiin/kotiin liittyvät asiat sysätään automaattisesti äidille vaikka lapsikin on yhdessä tehty :/
Ei lapsia kaikille äideille sysätä. Jotkut vain haluavat itse kaikesta huolehtia ja joillekkin tämä on ok
Ap vastaa.. Tulipa hämmentynyt olo kun luin miten paljon vastuu jakaantuu muilla :D valehtelisin, jos väittäisin, että en ikinä miehelleni sano asiasta, mutta eipä se mitään ole auttanut, joten olen nyt vain antanut olla.. Ihana oli lukea myös miehen (nro 6) kommentti, pieni kateus iski ;D
Vierailija kirjoitti:
Meillä vajaa 2v. Minä kotona/opiskelen ja mies töissä. Mies hoitaa yöheräilyt ja viikonloppuisin vuorotellen toinen saa nukkua pidempään. Mies käy ruokakaupassa, mutta minä teen listat. Mies ottaa päävastuun lapsesta tullessaan kotiin töistä. Molemmat harrastamme ja siihen jää molemmilla aikaa. Viikonloppuisin puuhaamme perheenä, joten kumpikaan ei ole sen enempää puikoissa kuin toinenkaan. Minä hoidan pyykit ja laitan useammin ruokaa. Meillä käy ulkopuolinen siivooja.
Mitä alapeukutettavaa tässä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa.. Tulipa hämmentynyt olo kun luin miten paljon vastuu jakaantuu muilla :D valehtelisin, jos väittäisin, että en ikinä miehelleni sano asiasta, mutta eipä se mitään ole auttanut, joten olen nyt vain antanut olla.. Ihana oli lukea myös miehen (nro 6) kommentti, pieni kateus iski ;D
Ei kannata antaa olla. Muuten susta tulee helposti marttyyri. Eipä se välttämättä vielä mitään, kun on yksi pieni lapsi, mutta sitten, jos/kun lapsia tulee lisää ja lapsi ylipäätään tuosta kasvaa... Jos sä teet kaiken, homma ei vain toimi.
-
Mitä miehesi sitten sanoo, kun otat asian puheeksi? Ymmärtääkö hän sinun näkökulmaasi lainkaan? Miehestä tulee tuota vauhtia avuton tumpelo lapsi- ja kotiasioiden suhteen, tuskin hänkään sitä haluaa.
-
Meillä on sikäli helpompaa, että kun mies tosiaan työskentelee kotoa käsin, hän voi päiväsaikaankin tehdä kotijuttuja töiden ohella. Usein hän ulkoilee päivällä lasten kanssa ainakin hetken. Mutta mies on aloittanut lastenhoidon ihan heti, kun vauvat on syntyneet. Esikoisen kohdalla oli pakkokin, koska olin itse niin huonossa kunnossa. Mies opetteli vaipanvaihdon, harsojen taittelemisen ja kaiken muun ihan ilman mun apua.
-
Kotitöistä ollaan kyllä käyty vääntöä. Se alkoi jo aika pian sen jälkeen, kun muutimme yhteen. Mies on aika epäsiisti, häntä ei sotkuisuus haittaa lainkaan. Aluksi hän marttyroi, kun piti osallistua siivoukseen, mutta mä kerroin hänelle, ettei se nyt vain voi mennä niin, että mä siivoan kaiken yksin. Samoin järjestyksenpidosta on käyty aika monia keskusteluja, koko ajan mies on mennyt parempaan suuntaan ja oppinut siivoamaan jälkiään ja panemaan tavaroita paikoilleen.
-
Mä kyllä hoidan siivousta ja ruuanlaittoa tosi paljon, mutta meillä on sellainen talo, jossa on tosi paljon nk. miesten töitä. Ne työt (esim. lämmitys) ovat myös kotitöitä, ja mies taas tykkää tehdä niitä, joten meillä on mielestäni ihan hyvä diili. Kyllä mäkin kannan puita ja teen tulia, mutta enemmän se on miehen hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Jakaantuu noin puolet ja puolet, molemmat ovat olleet töissä koko ajan lapsen (joka on jo aikuinen) vauva-ajan jälkeen. Mitään muuta vaihtoehtoa ei tosin olisikaan.
Lassukat alapeukuttaa kun nainen käy töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vajaa 2v. Minä kotona/opiskelen ja mies töissä. Mies hoitaa yöheräilyt ja viikonloppuisin vuorotellen toinen saa nukkua pidempään. Mies käy ruokakaupassa, mutta minä teen listat. Mies ottaa päävastuun lapsesta tullessaan kotiin töistä. Molemmat harrastamme ja siihen jää molemmilla aikaa. Viikonloppuisin puuhaamme perheenä, joten kumpikaan ei ole sen enempää puikoissa kuin toinenkaan. Minä hoidan pyykit ja laitan useammin ruokaa. Meillä käy ulkopuolinen siivooja.
Mitä alapeukutettavaa tässä on?
Epätasa-arvoinen taakan jakautuminen. Mies joutuu hoitamaan yöherätykset, sen jälkeen tsemppaamaan pitkän päivän töissä ilman lepomahdollisuuksia, viivyttämään kotiin pääsyä ruokakaupoilla ja loppuillan vielä hoitamaan lapsen. Sinä nukut makoisasti koko yön, lepäilet päivän kotosalla ja ehkä selailet vähän tenttikirjaa AV:n lueskelun ohessa ja illan jo rentoudutkin omissa oloissa.
No joo, kyllähän sinä teet kauppalistat. On siinä tekemistä, kun täytyy taas uudestaan lähettää ukolle kännykästä sama lista kuin viime viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vajaa 2v. Minä kotona/opiskelen ja mies töissä. Mies hoitaa yöheräilyt ja viikonloppuisin vuorotellen toinen saa nukkua pidempään. Mies käy ruokakaupassa, mutta minä teen listat. Mies ottaa päävastuun lapsesta tullessaan kotiin töistä. Molemmat harrastamme ja siihen jää molemmilla aikaa. Viikonloppuisin puuhaamme perheenä, joten kumpikaan ei ole sen enempää puikoissa kuin toinenkaan. Minä hoidan pyykit ja laitan useammin ruokaa. Meillä käy ulkopuolinen siivooja.
Mitä alapeukutettavaa tässä on?
Epätasa-arvoinen taakan jakautuminen. Mies joutuu hoitamaan yöherätykset, sen jälkeen tsemppaamaan pitkän päivän töissä ilman lepomahdollisuuksia, viivyttämään kotiin pääsyä ruokakaupoilla ja loppuillan vielä hoitamaan lapsen. Sinä nukut makoisasti koko yön, lepäilet päivän kotosalla ja ehkä selailet vähän tenttikirjaa AV:n lueskelun ohessa ja illan jo rentoudutkin omissa oloissa.
No joo, kyllähän sinä teet kauppalistat. On siinä tekemistä, kun täytyy taas uudestaan lähettää ukolle kännykästä sama lista kuin viime viikolla.
Kylläpä sinua harmittaa, että toisten lapsilla voi olla isä joka haluaa tehdä kaiken yllämainitun ihan oma-aloitteisesti. Mieheni olisi loukkaantunut, jos hän ei saisi viettää iltoja lapsensa kanssa.
Teit kuitenkin kasan oletuksia, jotka eivät pidä paikkansa. Yöherätyksiä on muutamia viikossa ja kestävät max. 5 minuuttia. Mies hoitaa ne, sillä herää niihin herkimmin. Ruokakaupassa käydään kerran viikossa ja se kestää vähemmän aikaa kuin viikon ruokien suunnittelu ja kauppalistan teko. En lepäle päiviä kotosalla, vaan kirjoitan gradua silloin kun lapsi nukkuu. Jatkan illalla. Kuten sanoin, molemmilla on aikaa harrastaa. Lapsi menee nukkumaan klo 19 ja sen jälkeen on aikaa vaikka mihin. Se, että mies ottaa päävastuun tullessaan töistä kotiin ei tarkoita, että olisin omissa oloissani. Olemme yhdessä. Se tarkoittaa sitä, että se joka ei ole päävastuussa, tekee yleensä ruokaa koko porukalle.
Sanoisin siis, että meillä jakautuu homma tasan.
Mun mies tekee pitkää päivää töissä ja hoitaa lisäksi lähes kaiken kotona. Mä lähinnä organisoin, suunnittelen ja "käskytän". Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, enkä pysty sairauteni takia tekemään paljoakaan kotona, ainakaan yksin. Henkilökohtaisen avustajani kanssa teen kotihommia. Siivous on hoidettu ulkopuolisen siivousfirman taholta. Lapset ovat jo koululaisia, joten yöheräilyä ei meillä enää ole, muutakuin poikkeustapauksissa, esim. joku on sairaana. Mieheni on ahkera ja aivan ihana. Olen kiitollinen hänestä.