Asiat, jotka pilaisivat joulusi? Siis oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoita asiota, jotka voisivat pilata joulusi kokonaan. Ei pientä harmitusta, vaan todellakin kokonaan.

Oma listani:

1. Joku kuolisi

2. Kaikki lasten lahjat varastettaisiin

3. Talo syttyisi palamaan, omaisuutemme palaisi ja joutuisimme jonnekin hätämajoitukseen

4. Joku läheinen olisi humalassa

5. Mieheni ilmoittaisi, että haluaisi eron

6. Joku lapsistani olisi sitä mieltä, ettei tunnu joululta

7. Joku sukulaisista pukeutuisi arkivaatteisiin, verkkareihin tms., ei söisi jouluruokia ja lämmittäisi vaikka Saarioisten pizzaa mikrossa - siis joku pitäisi joulua arkisena päivänä

8. Joku riitelisi niin, että kaikilla oli vaivaantunut olo

9. Vaatteeni menisi jostain syystä sotkuun ja joutuisin lainaamaan 2 numeroa pienemmältä kälyltäni vaatteita

10. Jotain äärettömän arvokasta ja korvaamatonta menisi rikki 

 

Muuta en oikein keksi.  

Tuosta listasta olen joutunut kokemaan nämä 1. 4. 7. 8.

Ykkönen oli ylivoimaisesti pahin, pilasi joulut monen vuoden ajalta.

Olet kyllä onnistunut valitsemaan todelliset joulunpilaajat.

Tuohon listaan lisäisin vakavan onnettomuuden tai vaikean sairastumisen. Muuten ihan samoilla linjoilla kuin ap.

Vierailija kirjoitti:

Influenssa. Olin yhtenä jouluna influensassa...kuume 40 astetta, joka ikistä lihastä särki, yrjö lensi ja hädin tuskin jaksoin hengittää :( Makasin vessanlattialla puolikuolleena.

Minulla oli yhtenä jouluna korkeakuumeinen angiina, mutta ei se joulua pilannut: Ikinä ei ole kuuma glögi tuntunut niin ihanalta!

Toisena jouluna nousi korkea kuume aaton vastaisena yönä, vietin aaton ihan sippinä sohvalla kuorsaten. Puolisolla oli hauskaa, sai kerrankin siivota kunnolla. Normaalikunnossani olisin nostanut aika äläkän, jos olisi aattona siivottu, nyt en tajunnut paljon mitään. Jälkeenpäin ajatellen se oli hyvä joulu.

Lapsuuden jouluja pilasi äitini, joka valvoi pari vuorokautta putkeen järjestääkseen täydellisen joulun ja lopulta itki, kun oli vielä suklaakarkit tekemättä, tai jäälyhdyt tai mitä epäolennaista nyt kulloinkin jäi puuttumaan.

Elämäni kamalin joulu oli kun olimme oman perheen kesken kotona ja mies oli hirveän kärttyisellä tuulella.

Minä tein jouluruokia, leivoin, koristelin ja yritin lapsille näytellä hyväntuulista. Mies ei osallistunut mihinkään. Olin ostanut kaikki lahjat lapsille ja miehellekin yhden tarkoin valitun-tosin se jäi lattialle eikä hän edes avannut sitä.

Ruokaillessa mies sanoi että häntä vituttaa kun lapset ei osaa käyttäytyä -siis kiroili ja haukkui lapsiaan joulupöydässä! Toiset tietysti jännittyneitä ja tohkeissaan ja mies olisi halunnut oikein venyttää ruokailua kiusallaan.

Myöhemmin sanoin miehelle että tästä lähtien emme vietä joulua omalla porukalla koska joulumieletön ihminen on jouluna hirveää seuraa. Eikä olla vietettykään. Nyt lapset ovat vihjailleet että haluaisivat olla joulun kotona. Minulla taitaa olla keskusteltavaa miehen kanssa...

Minä en siis vietä joulua, mutta ymmärrän hyvin, miksi jonkun joulu menee pilalle siitä, että muut eivät vietä joulua. Joulun mielihyvä tulee yhteisistä, jaetuista rituaaleista ja fiiliksistä. Jos muut eivät ole ollenkaan samassa, jouluisessa mielentilassa, on vaikea päästä sellaiseen itse. Erityisen tuhoisaa omalle joulukokemukselle on se, jos toinen suhtautuu negatiivisesti koko jouluun. -17

No meille ei kukaan tule päihtyneenä, sitä pelkoa ei ole. Mutta jos naapurit meuhkaisi humalassa kovaäänisesti, niin kyllä se pilais joulutunnelman.

Läheisen kuolema, - vakava sairaus myös. Jokin todella iso katastrofi, kuten tuo tulipalo. Mutta normi sairastuminen ei sitä viesi. Sillä isossa perheessä melkein aina joku on jouluna kipeenä. Se vain tulee ottaa huomioon juhlan vietossa. Lasten lahjojen varastamisestakin selviäisi mielikuvituksella. On selvitty ennenkin. Saivat kirjekuoren jossa oli lahjojen kuvat ja selvitys että Petteri punakuono oli sairastunu ja lahjat tulee myöhemmin. 

Se kun pakotetaan viettämään joulua just niin kuin mamma tahtoo, ettei mamman joulumieli mene pilalle. 

Molempien lasten on osallistuttava jouluun koska eihän mammalle tule joulumieltä jos itsekäs ja häijy tytär viettää joulua oman miehensä kanssa. 

Jouluna pitää puhua Taivaan Isästä. Mamma tivaa että onhan minulla vielä uskonyhteys tallessa. En voi sanoa että ei, koska se pilaisi mamman joulun. 

Ruokaa ei saa tuoda mukaan koska tyttären tuomat ei mahdu joulupöytään. Voin lämmittää omia ruokiani mikrossa, mutta kuten ap, mamma ei tästä tykkää. Joulupöytä koostuu suurimmaksi osaksi ruoista mitä en voi syödä.Viime vuonna sain syötyä uunijuureksia ja ruisleipää ilman levitettä. Mamma paheksuu kun jouluna kuuluisi syödä.

Vierailija kirjoitti:

Se kun pakotetaan viettämään joulua just niin kuin mamma tahtoo, ettei mamman joulumieli mene pilalle. 

 

Molempien lasten on osallistuttava jouluun koska eihän mammalle tule joulumieltä jos itsekäs ja häijy tytär viettää joulua oman miehensä kanssa. 

 

Jouluna pitää puhua Taivaan Isästä. Mamma tivaa että onhan minulla vielä uskonyhteys tallessa. En voi sanoa että ei, koska se pilaisi mamman joulun. 

 

Ruokaa ei saa tuoda mukaan koska tyttären tuomat ei mahdu joulupöytään. Voin lämmittää omia ruokiani mikrossa, mutta kuten ap, mamma ei tästä tykkää. Joulupöytä koostuu suurimmaksi osaksi ruoista mitä en voi syödä.Viime vuonna sain syötyä uunijuureksia ja ruisleipää ilman levitettä. Mamma paheksuu kun jouluna kuuluisi syödä.

Miksi kuitenkin päätät viettää joulua tällä tavalla? -17

Vierailija kirjoitti:

Jos joku läheinen kuolisi, niin ensimmäinen ajatus tuskin olisi "Nyt on joulu pilalla!" Siinä olisi koko elämä pilalla.

Kuolema ja menetys kuuluu ihan jokaisen elämään. Jos koko elämä menee pilalle siitä kun menettää läheisensä, ei kaikki ole ihan kunnossa.

AP:n lista toi mieleen heti miksi inhoan joulua. Joulunatsi ei anna edes tissuttaa, että kestäisi kidutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis sulla menee joulu pilalle, jos joku toinen ei vietä joulua???

Jos joudun viettämään joulua samassa talossa sellaisen henkilön kanssa, joka ei vietä joulua, niin kyllä. 

ap

Älä sitten tee niin.

Ei se välttämättä ole omasta valinnasta kiinni. Olemme molemmat suurperheistä, minä ja puolisoni. Vietämme joulua vuorotellen kummankin perheiden kesken. Tällä hetkellä kaikki sisarusten puolisot ovat täysjärkisiä ja joulua vietetään ihan normaalisti. Mistäs sen tietää, minkälaiset jampat nuorimmat sisarukset itselleen löytävät? Jos ne ovatkin sellaisia, joista jouluni menee pilalle?

Kuinkahan todennäköistä on, että joku tulee syömään ja kylään jonkun oman pitsan kanssa. Mitä vaatteisiin tulee niin mitä vitun väliä, joulu on perhejuhla ei pönötystilaisuus. Ite oon jouluna ihan villasukat jalassa ja villapaita ja farkkulegginsit päällä tukka ponnarilla. *järkytys*

ap

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi sitten sukujoulu oli tarkoitus pitää meillä. 22.12 illalla aloin oksentamaan raivokkaasti. Osa ruokien valmisteluista (ja viimeinen kaupassa käynti!) oli tekemättä.

Ei auttanut muu kuin soitella sukulaisille ja nakittaa heidän hommiin. Olen yh eli ei miestä. Pohdin siskoni kanssa että ei ole mitään järkeä kenenkään ottaa nyt minun lapsiani "kaaranteeniin" luotani etteivät he mahdollisesti tartuta muitakin.

23.12 aloin olemaan ok, lapsilla ei ollut vatsatautia ja pystyimme olemaan meillä joulun suvun voimin! Pelkäsin että joulu on pilalla.

 

Toinen kerta oli tulipalo. Ruokapöydässä oli puinen kynttilän pidike ja kynttilä pääsi palamaan liian loppuun jolloin teline ja vieressä oleva joulukukka syttyivät, palo eteni pöytäliinasta verhoihin. Tämä tapahtui alle minuutissa. Onneksi kynttilä ei ollut vartioimatta ja saatiin sammutettua heittämällä mm. rosollit ja juotavat palon päälle. Ei mennyt joulu pilalle vaikka tästä opittiin.

Mulle ei tulisi mieleenkään pyytää ketään meille viettämään joulua, jos olisin aatonaaton aatoniltana ALKANUT OKSENTAA RAIVOKKAASTI! Voi hyvä luoja, olisin tietenkin perunut koko joulunvieton. Kuinka suuri osa sukulaisistanne oksensi joululomalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun pakotetaan viettämään joulua just niin kuin mamma tahtoo, ettei mamman joulumieli mene pilalle. 

 

Molempien lasten on osallistuttava jouluun koska eihän mammalle tule joulumieltä jos itsekäs ja häijy tytär viettää joulua oman miehensä kanssa. 

 

Jouluna pitää puhua Taivaan Isästä. Mamma tivaa että onhan minulla vielä uskonyhteys tallessa. En voi sanoa että ei, koska se pilaisi mamman joulun. 

 

Ruokaa ei saa tuoda mukaan koska tyttären tuomat ei mahdu joulupöytään. Voin lämmittää omia ruokiani mikrossa, mutta kuten ap, mamma ei tästä tykkää. Joulupöytä koostuu suurimmaksi osaksi ruoista mitä en voi syödä.Viime vuonna sain syötyä uunijuureksia ja ruisleipää ilman levitettä. Mamma paheksuu kun jouluna kuuluisi syödä.

Miksi kuitenkin päätät viettää joulua tällä tavalla? -17

Koska syyllistäminen alkaa jo marraskuussa. "Sinä et tietty halua tulla meille joulua viettämään. Olen kyllä ostanut sinulle ja X:lle aika kalliita lahjoja, mutta pistän ne vaikka postissa tulemaan" on suora lainaus viime vuodelta. Samoin se syyllistäminen siitä että koko perheen joulu on pilalla kun minä "osoitan mieltäni" enkä tule.

Minä olen kasvanut manipuloitavana, syyllistettävänä ja uhkailtavana koko elämäni. Se on helppoa ulkopuoliselle sanoa että älä vain mene, mutta se tarkoittaisi minun tapauksessani välien menemistä koko perheeseen ja osaan sukulaisista. Kun olen tuottanut pettymyksiä äidilleni, minua on lakattu kutsumasta suvun yhteisiin juttuihin. Ainakin kerran äiti on valehdellut kutsujalle että olen sanonut etten halua tulla, vaikka tosiasiassa siis en ollut saanut koko kutsua.

Sisaruksenikaan ei uskaltanut tuohon aikaan soitella minulle. 

Ugh, no mun yksivietettäväksi suunniteltu joulu muuttuisi katastrofiksi, jos yllättäen pitäisikin lähteä sukuloimaan ankealle pikku paikkakunnalle pohjoiseen. Lunta kaksi metriä, pimeää, ei muuta tekemistä kuin syöminen ja makaaminen. Yäks.

Naisest passaa ja leipoo ja siivoaa ja suvun miehet hakee kuusen ja muuten makaavat palveltavina.

Mitään en niin inhoa kuin perinteistä syltty-laatikko-vihreäkuula -sukujoulua, jossa ihmiset nukkuu ties missä lattioilla ja joululaulut moikaa ja raamatusta luetaan evankeliumia.

Tällaisia jouluja vietin 30-vuotiaaksi. Sitten päätin, että ei ikinä enää. Muutama joulu meni vakuutellessa, että en todellakaan ole tulossa kotikonnuille, nyt menee jo luonnikkaasti. Huoh. Olen 43-vuotias lapseton sinkku. Vihaan yhteisöllisiä tapahtumia.

Voi luoja, teitä ideaalin perässä juoksevia. Antakaa ihmisten viettää joulunsa juuri niin kuin he haluavat. Fanny ja Alexander -joulu kauniine kattauksineen ja vaatteineen on vain pintaa, elokuvaa, ei realismia. Olen onnellinen, kun sukujouluista on päästy. Jo lapsen olisin halunnut olla vain kotona ja viettää joulua oman perheen tavalla, mutta eihän se sopinut. Niin kauan kuin isovanhemmat elivät, olimme heidän luonaan joulun. Vasta sitten alettiin viettää joulua oman perheen kesken eno ainoana vieraana.

Nyt olen viettänyt jo lähes kymmenen joulua itsekseni, viime vuodet loma-asunnollani. Käyn viemässä kynttilät sukulaisten ja läheisten haudoille, lämmitän sitten saunan ja nautiskelen aattoillasta juurikin niissä verkkareissa. Puen toki asiallisemmat kamppeet päälleni, jos poikkean kutsuttuna aattoaterialle sukulaisten luo. Siellä me sitten kolme vanhaa varista istumme ja popsimme sikaa ja laatikoita ja hörppäämme päälle torttukahvit. Suunnilleen samanlainen on ohjelma, jos vietän kristikunnan suurinta juhlaa omassa hyvässä seurassani. Stressi ei vaivaa!

Viime joulu meni keuhkokuumeessa, joka kieltämättä latisti omalla kohdallani tunnelmaa. Lapset onneksi pystyivät joulusta nauttimaan.

Tänä jouluna joulun voi mahdollisesti pilata psykoottisen äitini tuleminen meille jouluksi siitäkin huolimatta, että olen käskenyt häntä ottamaan lääkkeensä ettei menisi psykoosiin tai jäämään suosiolla omaan kotiinsa. Tuolla vain on tapana jättää ne lääkkeet ottamatta.

Joku joulun aivan liian vakavasti ottava hölöttäjä-intoilija joka pakottaa syömään perinneruokia ja pukeutumaan jouluteemaisesti ja laulamaan tonttu- ja jeesuslauluja *puistatus*.

Anoppi!

1. Tulisi yllätyskäynnille ja esittäisi kuin ei olisi ikinä puheillaan muita loukannut ja jatkaa ivaavia loukkauksiaan pilaten kaikkien joulutunnelman.

2. Soittaisi taukoamatta, asianaan haukkua miestään ja sukulaisia, kaikkia muita paitsi häntä joka on puhelimen toisessa päässä.

3. Lähettäisi silmiä kirvelevän hilavitkuttimen joululahjaksi, jonka on saanut joskus itse lahjaksi.

4. Kirjoittaisi joulukorttiin taas että tervetuloa käymään tiettynä joulupäivänä. Joka ei koskaan ole sopinut, johtuen että edellisen päivän yövieraat ovat edelleen heillä ja hän kattaa heille jouluateriaa, on kiire.

Minulta on mennyt lapsena vain yksi joulu pilalle. Jostain kumman syystä äitini sai jouluaattona idean mennä laulamaan joululauluja kodittomille. En ymmärrä sitä vieläkään, sillä meillä on aina vietetty sellaisia ydinsukujuhlia, tiukilla perinteillä ja joka vuosi minuutilleen samalla kaavalla. Tuolloin sitten äiti sai koko suvun lähtemään autoilla yhteen keskukseen, jossa oli kodittomien joulu. 

Olin ehkä 7-vuotias. Pelkäsin niitä kodittomia, koska olin kasvanut ylisuojellussa pumpuliperheessä. Kuvittelin, että ne kaikki olivat likaisia huumeidenkäyttäjiä, murhaajia ja inhottavia ihmisiä. Ihmettelin, miksi heille piti mennä toivottamaan hyvää joulua.

Laulettiin jotain puoli tuntia (tuntui koko päivältä) lauluja ja lähdettiin kotiin jatkamaan normaalia jouluaattoa. Tuo tapaus hämmensi niin paljon, että se pilasi jouluni. Olin odottanut joulua hirveän pitkään ja tiesin, mitä minkäkin jälkeen tapahtuu. Ja kun täydelliseen päivään tuli särö, koko päivä meni pieleen.

"Pelkäsin" monta vuotta, että me mennään uudestaan laulamaan kodittomille joululauluja aattona ja piilotin kaikki ulkokenkäni varastoon jouluaattona. Jos olisi tullut käsky lähteä, en olisi voinut ilman kenkiäni.

Nyt aikuisena olen ehkä hieman viisastunut ja ymmärrän, että tuo yksikin kerta oli varmasti kodittomille kiva juttu. Olisi ehkä voinut jäädä jokavuotiseksi perinteeksi.

Se, että riideltäisiin, tulisi joku luonnonkatastrofi, joku kuolisi, saisin lukea pahoja uutisia/läheiselle kävisi jotain pahaa.

Lahjat, ruuat, koristeet toisarvoisia, vaikkakin ihania ja arvostan kovasti . Hyvä ja lämmin tunnelma on kuitenkin arvokkainta joulussa. Rakastan joulua. Kun pari kynttilää ja riisipuuroa ja perheen pöydän ympärille, muuta en toivo. :)

Älkää syökö apta sen takia, että vaatii siistiä pukeutumista. Ihan normaalia kaikkialla maailmassa, että juhlaan pukeudutaan juhlavasti. Turha siitä on suuttua. Itseä ei haittaa, jos joku pukeutuu arkisemmin, mutta monille asiaankuuluva, juhlavampi pukeutuminen nostaa juhlamieltä ja kertoo muiden arvostavan tilaisuutta.

Jos ei olisi lunta

Jos olisi tekojoulukuusi

Jos olisin kipeänä

Jos eräs joulukoriste katoaisi tai menisi rikki

Jos joutuisin viettää joulun muualla kuin kotona