Voi että, uskova ystävä joka tuppautuu seuraan :(

Vierailija

Eihän siinä mitään, hän on muutoin oikein mukava ihminen ja olemme ennen olleet läheisempiä, kunnes hän jotenkin tärähti ja nykyään joka toinen sana on Jeesus ja Jumala. Eikä siinäkään mitään pahaa olisi, mutta hän tietää että minä olen ateisti ja silti puhuu srurassani koko ajan Jumalasta. Olenkin yrittänyt nähdä häntä aina silloin tällöin ja kääntää puheet muualle. Mutta nyt hänen täytyy saada nähdä joka viikko, joskus useampi kerta viikossa. Sanon aina että on jotain menoa tms. tai etten ehdi tai jaksa nähdä (kuten en ehdikään). Mutta silloin kun nähdään hän alkaa heti pyytää mukaan tapahtumiin ja suunnitella seuraavaa näkemistä, joskus jopa seuraavalle päivälle jollakin verukkeella. Raskasta sekin on aina hokea että ei käy.

Seuraavaksi pitää kai jotenkin ottaa kovemmat keinot, sanoa että en nyt yksinkertaisesti ehdi näkemään ja sovitaanko että minä ehdotan sitten kun sopii. Tuntuu pahalta kun en halua loukata ja hän on kovin yksinäinen. Lisäksi hän on lapseni kummi, olimme enemmän tekemisissä ennen hänen pimahdusta. Kummius on hänelle tosi tärkeää ja siksikin en halua loukata.

Vielä yksi asia joka tekee tapaamisista stressaavaa on hänen avuttomuutensa. Hän tarvitsee monissa tilanteissa aika paljon apua. Lisäksi hän ei omista ajokorttia ja pyytää minua yleensä aina hakemaan kaikkiin näkemisiin. Yleensä autottomien ystävien kanssa molemmat saavumme paikkaan x, ilman että toisen pitää aina hakea toinen. Monesti aikataulukin menee tiukille kun pitää hakea toiselta puolen kaupunkia. Aina on huonot kengät ettei voi kävellä ja liian vähän rahaa bussiin.

Kummiudesta vielä, en vaadi että hän mitenkään hoitaisi lasta, mutta jo lapsen syliin ottaminen saa hänet pelkäämään ja huutamaan ettei osaa. Silti hän jotenkin pitää kummiutta todella tärkeänä.

Mitä tekisitte tällaisen ystävän kanssa? Ystävä hän minulle on, vaikka välillä raivostuttava onkin. En halua kokonaan välejä poikki, mutta etäisyyttä?

Kommentit (13)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Välit poikki, on sairastunut vakavasti uskovaisuuteen. Seuraavaksi salakastaa lapsenne tai yrittää murhata lapset, tai sinut.

Lapsi on kastettu, kuuluin kirkkoon hänen syntymän aikaan. On siis ihan virallisesti kummi ja siksi kai pitääkin sitä tärkeänä, onhan se kirkollinen tehtävä.. Jos sen niin haluaa ymmärtää. Ap.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Näkisin kerran kuussa ja saisi tulla itse.

No tämä olisikin ihanne. Mutta siihen pyrkiessä pitäisi osata valita sanansa oikein että voisi tosiaan nähdä esim kerran kuussa jossain kahvilla. Ap.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki, on sairastunut vakavasti uskovaisuuteen. Seuraavaksi salakastaa lapsenne tai yrittää murhata lapset, tai sinut.

Lapsi on kastettu, kuuluin kirkkoon hänen syntymän aikaan. On siis ihan virallisesti kummi ja siksi kai pitääkin sitä tärkeänä, onhan se kirkollinen tehtävä.. Jos sen niin haluaa ymmärtää. Ap.

Miksi ihmeessä oot kastanu lapsesi kristinuskoon ja sitten valitat siitä, kun kummi hoitaa hänelle annettua tehtävää?

Printtaa vaikka kirjoittamasi teksti ja anna se ystävällesi, niin hän saa paremman mahdollisuuden punnita ystävyyttänne myös omasta näkökulmastaan...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki, on sairastunut vakavasti uskovaisuuteen. Seuraavaksi salakastaa lapsenne tai yrittää murhata lapset, tai sinut.

Lapsi on kastettu, kuuluin kirkkoon hänen syntymän aikaan. On siis ihan virallisesti kummi ja siksi kai pitääkin sitä tärkeänä, onhan se kirkollinen tehtävä.. Jos sen niin haluaa ymmärtää. Ap.

Miksi ihmeessä oot kastanu lapsesi kristinuskoon ja sitten valitat siitä, kun kummi hoitaa hänelle annettua tehtävää?

Printtaa vaikka kirjoittamasi teksti ja anna se ystävällesi, niin hän saa paremman mahdollisuuden punnita ystävyyttänne myös omasta näkökulmastaan...

Sekö on kummiuden hoitamista ettei uskalla ottaa syliinkään? No joo onhan tuo printtaus yksi vaihtoehto. Jos haluaa olla yhtä karkea kuin sinä. :) Ap.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki, on sairastunut vakavasti uskovaisuuteen. Seuraavaksi salakastaa lapsenne tai yrittää murhata lapset, tai sinut.

Lapsi on kastettu, kuuluin kirkkoon hänen syntymän aikaan. On siis ihan virallisesti kummi ja siksi kai pitääkin sitä tärkeänä, onhan se kirkollinen tehtävä.. Jos sen niin haluaa ymmärtää. Ap.

Miksi ihmeessä oot kastanu lapsesi kristinuskoon ja sitten valitat siitä, kun kummi hoitaa hänelle annettua tehtävää?

Printtaa vaikka kirjoittamasi teksti ja anna se ystävällesi, niin hän saa paremman mahdollisuuden punnita ystävyyttänne myös omasta näkökulmastaan...

Hyi kamala mikä ihminen. Tee palvelus yhteiskunnalle ja tapa itsesi.

Vierailija

Tulin vain haukkumaan Jumalaan uskovia ihmisiä hihhuleiksi, aivopestyiksi, vähä-älyisiksi sekopäiksi jne, enkä erota "uskovaa" uskovasta.

Ap, ystäväsi sotkottaisi sinulle mistä tahansa uudesta asiasta, jonka kokee tärkeäksi, esim. kasvissyönnistä, mahtavasta tv-sarjasta, feminismistä jne. Kyllä se into laantuu siitä ajan mittaan, vaikka provolta tekstisi haiseekin osittain.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tulin vain haukkumaan Jumalaan uskovia ihmisiä hihhuleiksi, aivopestyiksi, vähä-älyisiksi sekopäiksi jne, enkä erota "uskovaa" uskovasta.

Ap, ystäväsi sotkottaisi sinulle mistä tahansa uudesta asiasta, jonka kokee tärkeäksi, esim. kasvissyönnistä, mahtavasta tv-sarjasta, feminismistä jne. Kyllä se into laantuu siitä ajan mittaan, vaikka provolta tekstisi haiseekin osittain.

Ongelmahan ei ole itsessään se USKO jos luet tarkemmin. Ja tätä innostusvaihetta on muuten kestänyt jo vuosi, tuleeko toinen vuosi perään vai..? Joo, kyllä minäkin taatusti puhun suu vaahdossa uudesta asiasta josta olen innostunut. Mutten jaksa vuosikausia vaatia näkemään joka viikko niin että puhun näkemisen aikana vain ja ainoastaan siitä yhdestä asiasta. Sinä muuten haiset myös. Provoamis haluiselle trollille. Ap.

Vierailija

Luin mielenkiinnolla kommenttejanne. Itse olen uskis, kyllä sen lähipiirini tietää ilman että vaahtoan asiasta. Enkä vaahtoa. Uskoni ilmenee tekoina mutta en silti pidä itseäni yhtään parempana ihmisenä. Minulla on ystävinä ateisteja, kristinuskoon kielteisesti suhtautuvia, neutraalisti suhtautuvia...ikinä ei olla oltu törmäyskurssilla.
Terve, tasapainoinen uskis ei saarnaa joka tapaamisella. Itse ainakin puhun asiasta, jos joku haluaa siitä kuulla. Mietin tuota apn ystävää, yksinäinen...seurakunnasta yleensä löytyy samanhenkisiä ihmisiä ja ystäviä.
Itse sanoisin nätisti asioista: en voi aina olla kuskisi tai tavata niin usein. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei loukkaannu. Se että on uskossa ei tee ihmisestä yhtään parempaa, ihmisyyden samat heikkoudet ja virheet ovat edelleen olemassa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat