Erityisherkkäkö?

Vierailija kirjoitti:

En ole vaatinut erityiskohtelua

Erityisherkät eivät kyllä koskaan vaadi mitään erityiskohtelua. En ymmärrä, mistä ihmeestä tällainen oletus, johon ennenkin olen törmännyt, kumpuaa?

Itse kun luin ensimmäistä kertaa erityisherkkyydestä tuntui kuin olisin kotiin saapunut :) Olin aivan ällistynyt. Lukuisat palaset loksahtelivat nätisti paikoilleen, sain yhteisen nimittäjän niin monelle asialle, mitä olen elämäni aikana joskus ihmetellyt. Toisaalta tajusin ihan eri valossa sen, että ihmiset eivät todellakaan koe asioita samankaltaisesti mikä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ihan tahtomattamme.

Olen siis erityisherkkä ja sen tiedostaminen on helpottanut elämääni kovasti. Ymmärrän itseäni paremmin. Ymmärrän, miksi säikyn niin helposti, miksi kovat äänet ovat kauhistus, miksi liian paljon aistiärsykkeitä kerralla on kerta kaikkiaan liikaa, miksi tunnen tarvetta vetäytyä omiin oloihin, miksi itken katsellessani kaunista jäätanssia, miksi analysoin ja pohdin niin paljon, jne. En missään tapauksessa vaadi mitään erityiskohtelua, tuollainen ajattelutapa on erityisherkälle ihan vieras.

En minäkään olisi aluksi uskonut ja tajunnut olevani erityisherkkä, mutta kun enemmän luin aiheesta, niin ymmärsin mistä on kysymys. Onneksi otin selvää asiasta. Helpottaa itseäni.

Minäkin todella luulin että kaikki muutkin reagoivat ja prosessoivat ärsykkeitä samalla tavalla. Nyt on aika järkyttävääkin herätä tähän todellisuuteen, kun huomaa että suurin osa ihmisistä ovatkin tavallaan vähemmän reaktiivisia, vähemmän huomaavat ärsykkeitä ja vähemmän prosessoivat niitä syvällisellä tasolla.

Toisaalta oli tosi tarpeellinen informaatio itselleni, että monet ihmiset eivät tajua nyansseja kuten minä itse.

Kyllä erityisherkkyys tulee ottaa huomioon. Esim. Koulussa ja oikeat ystävät huomioivat myös.

Oikeasti erityisherkät ovat käsittääkseni empaattisia, monet kuitenkin diagnosoivat itsensä eh:ksi vaikka sitä empatiaa ei kyllä löydy kuin omaa itseä kohtaan. Tää ei ollut sulle ap kuhan kirjoitin.

Useimpien tavisten ei tarvitse "järjestää arkensa ja tekemisensä niin että jaksaa itsekin tätä elämää"... Vain erityisen herkkien tarvitsee. Olen itsekin erityisherkkä, ja nykyisin kunnioitan tätä ominaisuuttani, koska se antaa myös minulle monia vahvuuksia haittojen lisäksi. Mutta työelämässä on kyllä pelkkä kirous tämä herkkyys, siellä kun suositaan sellaista tunteetonta, kovaa ja kaiken kestävää tyyppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vaatinut erityiskohtelua

Erityisherkät eivät kyllä koskaan vaadi mitään erityiskohtelua. En ymmärrä, mistä ihmeestä tällainen oletus, johon ennenkin olen törmännyt, kumpuaa?

 

Itse kun luin ensimmäistä kertaa erityisherkkyydestä tuntui kuin olisin kotiin saapunut :) Olin aivan ällistynyt. Lukuisat palaset loksahtelivat nätisti paikoilleen, sain yhteisen nimittäjän niin monelle asialle, mitä olen elämäni aikana joskus ihmetellyt. Toisaalta tajusin ihan eri valossa sen, että ihmiset eivät todellakaan koe asioita samankaltaisesti mikä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ihan tahtomattamme.

Olen siis erityisherkkä ja sen tiedostaminen on helpottanut elämääni kovasti. Ymmärrän itseäni paremmin. Ymmärrän, miksi säikyn niin helposti, miksi kovat äänet ovat kauhistus, miksi liian paljon aistiärsykkeitä kerralla on kerta kaikkiaan liikaa, miksi tunnen tarvetta vetäytyä omiin oloihin, miksi itken katsellessani kaunista jäätanssia, miksi analysoin ja pohdin niin paljon, jne. En missään tapauksessa vaadi mitään erityiskohtelua, tuollainen ajattelutapa on erityisherkälle ihan vieras.

Minäpä vaadin. Vai onko se edes vaatimista, jos haluaa työskennellä hiljaisuudessa, eikä ryhmässä. Se ei ole keneltäkään pois jos saan työskennellä omassa rauhassani.

Saako erityisherkät omat paikat junassa tai esim. ruokalassa?

Vierailija kirjoitti:

Saako erityisherkät omat paikat junassa tai esim. ruokalassa?

 

Ei saa. Siksi monet meistä kuljemmekin omalla autolla, ja syömme eväitä työpisteessä, jos ruokala on kovin hälyisä.

Netissä on erittäin hyviä vertaistukiryhmiä erityisherkille. Kannattaa liittyä!

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti erityisherkät ovat käsittääkseni empaattisia, monet kuitenkin diagnosoivat itsensä eh:ksi vaikka sitä empatiaa ei kyllä löydy kuin omaa itseä kohtaan. Tää ei ollut sulle ap kuhan kirjoitin.

Tällä palstalla on erittäin monesti jaksetty kohkata tästä kun joku mulkku on diagnosoinut itsensä herkäksi.

Olisi kiva tietää kuinka helvetin paljon niitä sellaisia ihmisiä sitten on, ja missä he kaikki ovat.

Olisi myös kiva tietää, miksi sitä asiaa pitää hieroa meidän oikeasi empaattisten ja herkkien ihmisten naaman, jatkuvasti.

Mitä hyötyä on ylipäätään tulla millekään palstalle kertomaan että joku asia on nyt muotitermi, ja siten mitätöidä kaikki masentuneet, herkät, narsistien uhrit ja vaikkapa keliaakikot jne. mitä näitä nyt on fibromyalgiaa ja borrelioosia.

Miksi pitää jatkuvasti muistuttaa että kaikilla maailman ihmisillä ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Oletteko koskaan miettineet miltä sellainen tuntuu niistä ketkä oikeasti kärsivät asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Sain testistä 18 plussaa. Yli 12 kuulemma riittää erityisherkäksi.

En ole ikinä kyllä ajatellut olevani erityisherkkä. Olen kuvitellut että kaikki ihmiset ovat suurin piirtein semmoisia kuin minäkin. En ole vaatinut erityiskohtelua, mutta toki elämä on opettanut, että pitää järjestää arkensa ja tekemisensä niin että jaksaa itsekin tätä elämää. Mutta eikö nyt jokainen järkevä ihminen tee samalla tavalla?

Siis joku on sulle kertonut, että olet erityisherkkä?? Muuten et olis asiasta mitään tiennyt?? Hei haloo nyt!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti erityisherkät ovat käsittääkseni empaattisia, monet kuitenkin diagnosoivat itsensä eh:ksi vaikka sitä empatiaa ei kyllä löydy kuin omaa itseä kohtaan. Tää ei ollut sulle ap kuhan kirjoitin.

Tällä palstalla on erittäin monesti jaksetty kohkata tästä kun joku mulkku on diagnosoinut itsensä herkäksi.

Olisi kiva tietää kuinka helvetin paljon niitä sellaisia ihmisiä sitten on, ja missä he kaikki ovat.

Olisi myös kiva tietää, miksi sitä asiaa pitää hieroa meidän oikeasi empaattisten ja herkkien ihmisten naaman, jatkuvasti.

Mitä hyötyä on ylipäätään tulla millekään palstalle kertomaan että joku asia on nyt muotitermi, ja siten mitätöidä kaikki masentuneet, herkät, narsistien uhrit ja vaikkapa keliaakikot jne. mitä näitä nyt on fibromyalgiaa ja borrelioosia.

Miksi pitää jatkuvasti muistuttaa että kaikilla maailman ihmisillä ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Oletteko koskaan miettineet miltä sellainen tuntuu niistä ketkä oikeasti kärsivät asiasta?

-sinäpä sen sanoit....

Vierailija kirjoitti:

Useimpien tavisten ei tarvitse "järjestää arkensa ja tekemisensä niin että jaksaa itsekin tätä elämää"... Vain erityisen herkkien tarvitsee. Olen itsekin erityisherkkä, ja nykyisin kunnioitan tätä ominaisuuttani, koska se antaa myös minulle monia vahvuuksia haittojen lisäksi. Mutta työelämässä on kyllä pelkkä kirous tämä herkkyys, siellä kun suositaan sellaista tunteetonta, kovaa ja kaiken kestävää tyyppiä.

No ehkä tämä tulee suurimpana yllärinä: olen menestynyt työelämässä erinomaisesti. Olen suppean alan erikoislääkäri ja hyvä maineeltani. Arvostan työtäni. Olen toiminut myös ylilääkäritehtävissä, mutta jättänyt ne, koska en kokenut sitä mitenkään "omakseni", enkä ollut välttämättä sen ison palkankaan puutteessa.

Tämä kaikki siis siitä huolimatta, että näköjään testin mukaan olen "erityisherkkä". Olen tosin aina ajatellut että muutkin ovat, joten en ole kohdellut muita muutoin kuin siten miten toivoisin itseänikin kohdeltavan. Ehkä se on sitten auttanut eteenpäin? - Myös uralla.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti erityisherkät ovat käsittääkseni empaattisia, monet kuitenkin diagnosoivat itsensä eh:ksi vaikka sitä empatiaa ei kyllä löydy kuin omaa itseä kohtaan. Tää ei ollut sulle ap kuhan kirjoitin.

Keneltäköhän sitä ei löydy!?

Olet päättänyt, että olen epäkelpo ihminen ja väännät asiat niin, että saat itsesikin uskomaan niin..

Välillä tosin tiedostat itsekin olevasi väärässä, muttet voi sitä itsellesi myöntää.

Sehän olisi "kaiken loppu!"

Pitäähän se joku syntipukki ja vihan kohde aina olla, eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimpien tavisten ei tarvitse "järjestää arkensa ja tekemisensä niin että jaksaa itsekin tätä elämää"... Vain erityisen herkkien tarvitsee. Olen itsekin erityisherkkä, ja nykyisin kunnioitan tätä ominaisuuttani, koska se antaa myös minulle monia vahvuuksia haittojen lisäksi. Mutta työelämässä on kyllä pelkkä kirous tämä herkkyys, siellä kun suositaan sellaista tunteetonta, kovaa ja kaiken kestävää tyyppiä.

No ehkä tämä tulee suurimpana yllärinä: olen menestynyt työelämässä erinomaisesti. Olen suppean alan erikoislääkäri ja hyvä maineeltani. Arvostan työtäni. Olen toiminut myös ylilääkäritehtävissä, mutta jättänyt ne, koska en kokenut sitä mitenkään "omakseni", enkä ollut välttämättä sen ison palkankaan puutteessa.

Tämä kaikki siis siitä huolimatta, että näköjään testin mukaan olen "erityisherkkä". Olen tosin aina ajatellut että muutkin ovat, joten en ole kohdellut muita muutoin kuin siten miten toivoisin itseänikin kohdeltavan. Ehkä se on sitten auttanut eteenpäin? - Myös uralla.

Ehkä sulle sitten vaan on suotu ne kultalusikat suuhun? Älykkyysosamäärä lääkistä varten ja rahakas tausta. Mikäs on järjestellessä. Ei se silti oikeuta väheksymään muiden erityisherkkien tarpeita erityisjärjestelyihin.