Onko rahattomuus aina ihmisen oma vika?

Vierailija kirjoitti:

Otetaan vaikka 20+ nainen, opiskellut alalle jossa ei ole juuri töitä. Työtön, saa Kelan päivärahaa ja vähän as.tukea. Usein viimeisellä viikolla ennen seuraavan päivärahan tuloa rahat loppuu. Maksaa vuokraa, puhelinlaskun, omat ruoat, lemmikkien ruoat, bussikortin, sähkölaskun jne. normaalit kulut. Missään syömässä tai baarissa ei käy usein. Vaatteet ostaa kirppikseltä. Oma vika vai ei, kun rahat ei riitä?

Tässä tapauksessa on.

On. Itse on valinnut pitää lemmikkejä. Kelan päiväraha pitäisi riittää hyvin. Mihin bussikorttia tarvitsee, jos ei käy töissä tai koulussa? Puhelinlaskussakin todennäköisesti tinkimistä (itselläni noin 5€ kuussa)

Jos on noin nuori, ehtii opiskella jotain muuta jossa työllistyy paremmin. Paljon on myös työpaikkoja, joihin ei vaadita varsinaista koulutusta.

Kaupan myyjät esim pärjää ihan hyvin, ravintola-alalla nykyään arvostetaan enemmän oikeaa typpiä kun perinteistä koulutusta.

Pienellä kylällä ei ehkä ole töitä, ailloin täytyy muuttaa sinne missä niitä on.

Jos tuossa sitten jää työttömäksi eikä tee mitään auttaakseen itseään, silloin se on oma syy. Voi aina syyttää olosuhteita, yhteiskuntaa tai mitä tahansa paitsi itseään. Valintoja.

No lemmikit nyt ainakin vähiten on syynä siihen. Ei koko elämäänsä voi niinkään elää että sitkun.

Riippuu vähän siitä onko ilmoittautunut kaikkiin vuokrafirmoihin ja lupautunut tehdä kaikki työt mitä tarjotaan. Näin tein itse 90 luvun lamassa ja töitä oli kyllä joka viikko.

Jos suostuu tiskaamaan, siivoamaan ja nakkelemaan postipaketteja niin töitä alkaa kummasti löytyä.

Köyhyys kuten varakkuuskin on useinmiten kiinni siitä että minkälaiseen perheeseen sattuu syntymään. Yleensä itsellä ei loppupeleissä ole kovin suurta roolia varallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

No lemmikit nyt ainakin vähiten on syynä siihen. Ei koko elämäänsä voi niinkään elää että sitkun.

 

Elämä eletään sen mukaan mihin on itsellä varaa. Onhan se kurjempaa ilman lemmikkejä, mutta ei veronmaksajien tule niitä kustantaa

Tässä se ongelma on siinä, että on ensin opiskellut riskiammatin ja sit kun on humannut, että riski toteutuu eikä töitä saa, ei opiskele uutta ammattia.

Pitkällä tähtöimellä lemmikki todennäköisesti säästää kuluja, koska lemminkinomistajat pysyvät tilastollisesti terveempinä kuin yksinäiset (mutta perhe menee toki lemminkin ohi terveysetunskin, jos sellainen vaan on tarjolla). Mut toi kouluttautumattomius on ongelma ja oma syy. Paitsi tietty jos ei ihan oikeasti pääse mihinkään koulutukseen - vaikka nämä kyllä on aika harvassa.

Jos on opiskellut alalle, jossa ei ole töitä, niin on se oma vika.  Kenen muun vika se sitten olisi ?