On-off-tapailua

Tuo pitää jättää off-tilaan. Toisaalta, en tiedä itsekään mitä vastaisin kysymykseen tapailun alkumetreillä. Varmaan jotain tyyliin katsellaan tai näin on mukavaa tai haluan tutustua paremmin.

Ei tuollaista pidä kysyä uudelta tuttavuudelta. 

Parin viikon tapailun jälkeen!

Oisko sen pitäny hehkuttaa et uu aa kui ihanaa. Mä haluun nainisiin ja vauvoja. Oot täydellinen.

No mut. Seuraava huolii.

Mies-parka. Valitsi väärin sanansa. Ei tainnut nainen oikeasti olla kiinnostunut.

Jos minulle esitettäisiin tuollainen kysymys vaikkapa kuukauden seurustelun / tapailun jälkeen, olisin aika sanaton, vaikka muuten puhetta riittääkin. Jos toisen seurassa on hyvä olla ja juttu luistaa ja saa ja voi antaa hyvää seksiä, miksi pohtia jotain muuttoa yhteen tai odottaa kosintaa.

Asuimme tulevan aviomiehen kanssa 400km päässä toisistamme vuoden verran ja tavattiin pari kertaa kuukaudessa. Ei ollut mitään aihetta kysellä, tuleeko meistä mitään tai mitä halutaan. Tuntui aivan selvältä, että kuulumme yhteen.

Aika painostavaa noin nopeasti tuollaisia alkaa kysellä. Eihän sitä toista voi vielä niin paljoa tuntea, että osaisi sanoa odottaako koskaan suhteesta mitään vakavampaa vai ei.

Voi, tilanteitten ja suhteitten pitää antaa rauhassa kehittyä. Kun viihtyy keskenään ja voi puhua avoimesti ja ikävöi erossa ollessa, niin mikäpä on kauniimpi tapa kehitellä suhdetta eteen päin. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt, miksi hukata arvokasta yhteistä aikaa haahuilemalla tulevista asioista liikaa.

Normaali ihminen osaa kertoa tuohon vastaten, että haluaa tutustua enemmän tai mikä nyt onkaan mielessä. Ei siinä tarvitse luvata, että haluaa suhteen joskus tai että sellaista on edes etsimässä jos ei kerta ole.

En minäkään haluaisi jatkaa sellaisen kanssa tapailua, joka ei osaisi vastata siihen peruskysymykseen, että miksi minua edes haluaa nähdä. On siihen aina joku motiivi.

Pidän miehestä, jota olen tavannut muutaman kerran. Hän sanoo samaa minua kohtaan. Kyseli äskettäin, mitä toivon  meistä, niin menin kyllä hiukan hämilleni. Vastasin, että mennään hetki kerrallaan. Olen ollut kahdessa pitkässä parisuhteessa ja kuulostelen aika tarkkaan tunteitani. Mielessäni kyllä toivon, että meistä tulee jotain. Ehkäpä ensi kerralla voin sanoa tuon hänelle.

Tuohan on hyvä keino lopettaa tapailu. Eli ensin kysytään ja vastauksen ollessa ei miellyttävä, vedetään porot sieraimiin.

Aloittaja on siis malliesimerkki prinsessaharhailijasta.

Hyvä että mies pääsi eroon, ehkä aloittajakin kasvaa joku päivä prinsessaleikeistään ihan aikuiseksi asti.

Vierailija kirjoitti:

Normaali ihminen osaa kertoa tuohon vastaten, että haluaa tutustua enemmän tai mikä nyt onkaan mielessä. Ei siinä tarvitse luvata, että haluaa suhteen joskus tai että sellaista on edes etsimässä jos ei kerta ole.

En minäkään haluaisi jatkaa sellaisen kanssa tapailua, joka ei osaisi vastata siihen peruskysymykseen, että miksi minua edes haluaa nähdä. On siihen aina joku motiivi.

Ei kaikki ole niin sanavalmiita, tai edes niin omia tunteitaan miettiviä, että sisälläänkään tietäisivät vielä sitä motiivia. Itse kun olen sulkeutunut introvertti, niin lähinnä tuskanhiki ja vaivautunut "en tiedä" olisi vastaus ap:n kysymykseen noin lyhyen tapailun jälkeen. Pari päivää mietittyäni voisin jo osata muodostaa paremmankin vastauksen, mutta en siinä samassa.

Vastaus oli ilmeisesti hyvin rehellinen. Jos tykkäystä kuitenkin on ilmassa, en olisi huolissani. Tuo kyllä on kurjaa, että  vastaus tulkitaan välittömästi kielteisellä tavalla. Jatkossa kannattaa keskittyä puhumaan mieluummin tyyliin, että kanssasi on hyvä olla ja olisi mukava tavata uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali ihminen osaa kertoa tuohon vastaten, että haluaa tutustua enemmän tai mikä nyt onkaan mielessä. Ei siinä tarvitse luvata, että haluaa suhteen joskus tai että sellaista on edes etsimässä jos ei kerta ole.

En minäkään haluaisi jatkaa sellaisen kanssa tapailua, joka ei osaisi vastata siihen peruskysymykseen, että miksi minua edes haluaa nähdä. On siihen aina joku motiivi.

 

Ei kaikki ole niin sanavalmiita, tai edes niin omia tunteitaan miettiviä, että sisälläänkään tietäisivät vielä sitä motiivia. Itse kun olen sulkeutunut introvertti, niin lähinnä tuskanhiki ja vaivautunut "en tiedä" olisi vastaus ap:n kysymykseen noin lyhyen tapailun jälkeen. Pari päivää mietittyäni voisin jo osata muodostaa paremmankin vastauksen, mutta en siinä samassa.

Se on sitten heidän ongelmansa.Kyllä minä ainakin tiedän itse, että kiinnostaako minua sillä hetkellä hakea suhdetta vaiko seksiä. Aika pihalla saa olla jos ei omia halujaan edes tiedä ja sellainen ihminen ei minulle ole sopiva.

Prinzessin. Minun pitää saada kaikki heti. kun haluan. Ja mieluummin vielä ennakkoon.

Eikö ole sanomattakin selvää, jos tapaa jotain ihmistä uudemman kerran, että hänen kanssaan viihtyy ja haluaa tutustua paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole sanomattakin selvää, jos tapaa jotain ihmistä uudemman kerran, että hänen kanssaan viihtyy ja haluaa tutustua paremmin. 

Ei todellakaan ole, ainakaan miesten taholta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole sanomattakin selvää, jos tapaa jotain ihmistä uudemman kerran, että hänen kanssaan viihtyy ja haluaa tutustua paremmin. 

Ei todellakaan ole, ainakaan miesten taholta.

Aijaa. Miksi tuhlata aikaansa ikävien ihmisten seurassa?

Muutaman tapaamiskerran jälkeen en osaisi ajatella, kestääkö suhde loppuiän.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollaista pidä kysyä uudelta tuttavuudelta. 

Riippuu onko ihastunut vai ei. Jos molemmat ovat ihastuneita, niin miksei voisi kysyä. Oma avomies ehdotteli jo yhteenmuuttoja parin viikon sisällä. Jokainen tyylillään. Jos ei kiinnosta toista, niin sitten ehkä turha kysellä tai voi tulla kylmä suihku niskaan. XD