Sinä joka sanot että "olen parempi äiti kun pääsen bilettämään/saan omaa aikaa"

Hermot kireellä,masennusta. En jaksa leikkiä lasten kanssa. Ikään kuin robootti. Miksi kysyit?

Vierailija kirjoitti:

Hermot kireellä,masennusta. En jaksa leikkiä lasten kanssa. Ikään kuin robootti. Miksi kysyit?

Mietin että mitä käytöstä ehkäistään / millaiselle hyvä-äiti -tasolle tällä pyritään.

Kaikki tarvii omaa aikaa. Se joka muuta väittää valehtelee tai ei älyä että saa sitä huomaamattaan esim. käymällä lenkillä yksin. Minulla ei ole ikinä tarvetta päästä bilettämään, mutta tarvin todellakin sen hetken itekseni.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tarvii omaa aikaa. Se joka muuta väittää valehtelee tai ei älyä että saa sitä huomaamattaan esim. käymällä lenkillä yksin. Minulla ei ole ikinä tarvetta päästä bilettämään, mutta tarvin todellakin sen hetken itekseni.

Olen miettinyt tätä paljon. Ensin mennään parisuhteeseen ja sitten sanotaan, että haluan omaa aikaa, suorastaan tarvitsen sitä. Eikö olisi järkevämpää elää löyhemmässä parisuhteessa, jolloin oma aika olisi aidosti omissa päätöksissä eikä loukkaisi ketään?

ei olis tarvetta päästä bilettämään mutta semmoinen 78h vapaata vois olla kiva, voisin nukkua melkein koko ajan ja saada vähän univelkoja pois

Miksi parisuhteessakaan pitäisi nyhjätä toisen kanssa 24/7?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tarvii omaa aikaa. Se joka muuta väittää valehtelee tai ei älyä että saa sitä huomaamattaan esim. käymällä lenkillä yksin. Minulla ei ole ikinä tarvetta päästä bilettämään, mutta tarvin todellakin sen hetken itekseni.

Olen miettinyt tätä paljon. Ensin mennään parisuhteeseen ja sitten sanotaan, että haluan omaa aikaa, suorastaan tarvitsen sitä. Eikö olisi järkevämpää elää löyhemmässä parisuhteessa, jolloin oma aika olisi aidosti omissa päätöksissä eikä loukkaisi ketään?

Siis häh?

Ei kai se parisuhde tarkoita, että pitää olla 24/7 toisen kanssa. Vai onko sulla kokemusta vain jotenkin tosi lyhyistä parisuhteista tai oletko äärettömän mustasukkainen?

Me olemme olleet naimissa kohta 20 vuotta ja ihan alusta asti kummallakin on ollut ihan omia menoja ja kavereita ja harrastuksia. En kyllä keksi mitään, mikä tässä suhteessa olisi paremmin jos olisimme kaikki nämä vuodet eläneet jotenkin "löyhemmässä parisuhteessa" vain siksi, että kumpikin meistä tarvitsee välillä omaa aikaa?