Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaunista ihmistä voi sorsia...?
Ruma ankanpoikanen
12.11.2015 |
Täällä tuntuu mikä tahansa keskustelu menevän ennen pitkää reisille, mutta kokeilen silti saisinko joitain hyviä ajatuksia ja vastauksia.
Monesti tuntuu olevan ajatus se, että kauniit/laittautuvat ihmiset ovat itsekeskeisiä, pinnallisia ja muita arvostelevia. Näin päälle kolmekymppisenä on tullut usean vuoden ajan todettua asian olevan toisinpäin. Ne tavallisemman näköiset ihmiset niitä arvostelevia vasta ovatkin.
Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus olla hyökkäävä tai trollaus, vaan kirjoitan tätä oikeastaan aika surullisena viime aikojen tapahtumien jälkeen.
Olen mielestäni suht keskiverto ulkonäöltäni, tykkään laittautua kyllä, meikata ja hiukset kivasti ja kynnet nätit jne. Liikun paljon ja kroppa on kunnossa. Olen kuitenkin saanut niin kauan kuin muistan, paljon palautetta ulkonäöstäni. Milloin olen kaunis ja milloin upea, joskus kuulen kehuja esim kaverin kautta, kun joku on sanonut että olen kaunis (noloa kirjoitella näin...). Leikitäänpä siis hetken, että olen sitä mitä muut sanovat, sen verran kaunis, että se laitetaan merkille joka paikassa.
Kauneusasia hetkeksi syrjään ja lyhyesti siitä millainen olen. Olen vähän sivustaseuraaja, kuuntelen mielummin kuin puhun, mutta puhun kyllä avoimesti ja olen rehellinen. Ja osallistun kyllä keskusteluihin ja annan vastakaikua kun ihmiset juttelevat! En ole tuppisuu. Olen ystävällinen, enkä ole juoruakka. En myöskään ole hienostelija, vaikka itseni tykkään kauniina pitää. Jos pitää valita menenkö akkalaumassa ryysykauppaan vai alanko kaivamaan ojaa pihalla, kaivan mielummin ja teen miesten hommia. En viihdy pinnallisten asioiden parissa vaan teen mielelläni elämässäni ylipäätään asioita joilla on enemmän merkitystä. Ystävystyn helposti miesten kanssa, mutta en juurikaan naisten.
En ole mikään tyrkky, en pukeudu paljastavasti tai mitään sellaista, jos joku sitä miettii.
Tutustun hirveän huonosti ihmisiin. Minulla ei ole jäänyt opiskelupaikoista kavereita, eikä työpaikoistakaan juuri. Jotain puolituttuja kyllä.
Kaikkialla missä olen, ihmiset suhtautuvat minuun hyvin arvostelevasti, vaikken olisi ehtinyt mitään sanomaankaan. Ennakkoluuloja riittää. Tämä ei ole kuvitelmaa, olen saanut mm ystävältäni neuvoja toimia jonkun asian kanssa tietyllä tavalla, koska jotkut ihmiset ovat minusta jotain mieltä.
Olen käytökseltäni hyvätapainen ja ystävällinen, huomioin kaikki ja isommassa joukossa tervehdin kaikkia. Välitän ihmisistä paljon.
Nyt on viime aikoina alkanut tulla todella surullinen ja yksinäinen olo (olen kyllä parisuhteessa ja elämä muuten hyvin), kun tuntuu siltä, ettei kelpaa mihinkään. Joka paikassa on kuin joku "hylkiö", jota arvostellaan ja johon suhtaudutaan epäillen.
Tuntuu todella pahalta. Olen lueskellut vanhoja keskusteluja samantyyppisistä murheista, ja joku ehdotti, että viestii jotain mitä itse ei huomaa. En tiedä mitä sitten viestin, jos siitä kyse, kun todellakin ihan reippaasti, avoimesti ja hymyillen otan kontaktia ihmisiin, ihan samalla tavalla kuin muutkin. Viime aikoina kontaktin otto on jäänyt ehkä vähemmälle, seuraan vaan sivusta hymyillen, kun muut halailevat toisiaan ja ovat kavereita keskenään. Joskus olisi kiva olla itsekin yksi heistä, joita halataan ja jonka läsnäolo on odotettu ja toivottu.
Ei jää oikein muuta vaihtoehtoa, kuin että ennakkoluulot liittyvät jotenkin ulkoiseen olemukseen. Kyllähän minä monissa paikoissa olen laittautuneempi kuin muut, mutta en ajatellut sitä mitenkään muuttaa, koska viihdyn tällaisena kuin olen. Minä olen tällainen kuin olen. En pukeudu erikoisesti, ihan tavallisiin vaatteisiin, farkut, neule, jne. Hiukset, kasvot ja kädet ovat ne laitetut osuudet.
Haluaisin kuulla asiallisia kommentteja sekä samassa tilanteessa olevilta, että niiltä jotka mahdollisesti itse arvostelevat ihmisiä nopeasti ulkonäön takia. Ei ole tarkoitus hyökätä kenenkään kimppuun, haluaisin vain ymmärtää erilaisia ajatuksia, jotta ymmärtäisin paremmin omaa tilannettani.
Tänään satuin törmäämään tällaiseen ja se herätti ajatuksia http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014091118652319_iq.shtml
Kommentit (51)
Vaikka sellainen tutkimus olisikin totta, eihän tutkimukset ole mitään 100% totuuksia jotka koskevat kaikkia ihmisiä. On paljon ihmisiä ja tilanteita myös sen ulkopuolella.
Sellaista tutkimusta ei ole olemassakaan joka pystyisi tuloksellaan yleistämään asian olemaan juuri niin kaikkien vastaavassa tilanteessa olevien ihmisten kohdalla.
Onhan täälläkin ollut esimerkkejä jo, kuten tuo, että kaunis nainen otettiin työpaikalla sylkykupiksi ilman syytä, vaikka oikeasti oli mukava ja ystävällinen. Mitäs huonoa itsetuntoa se on? Ei mitään, vaan muiden ihmisten kusipäisyyttä. Ehkä HEIDÄN huonoa itsetuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te jaksatte aina vatvoa mitä mieltä muut ovat teistä ja teidän ulkonäöstänne? Sori, varmaan ongelma teille, mutta mun mielestä kaikki tuollainen on vaan niin turhaa ja tyhjänpäiväistä, kun tässä maailmassa on oikeita ongelmia läjäpäin. Mitäpä jos unohtaisitte mitä muut ihmiset teistä ajattelee tai miten he teitä kohtelevat ja alkaisitte tekemään jotain hyödyllistä? Plääh, en osaa oikein ilmaista itseäni, oon vaan ihan hemmetin kyllästynyt ihmisten turhamaisuuteen ja minimaalisissa ongelmissa rypemisiin samaan aikaan kun miljoonat ihmiset kuolee nälkään, kärsivät seksiorjuudessa, lapsisotilaina ymsyms.
Yleensä en välitäkään ja laittaudun muiden mielipiteistä huolimatta ihan niin paljon kuin huvittaa. Eli en lopeta hiusten kihartamista tai meikkaamista muiden mielipiteiden takia. Mutta esimerkiksi työpaikalla ongelmaa ei voi mitenkään vain lakaista maton alle. Suoranainen kiusaaminen tai syrjiminen ulkonäön takia nyt vaan on väärin, oli kiusaamisen syynä mikä tahansa.
Ja tuo Afrikan lapset - kortti alkaa olla aika käytetty, eikö? -6
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonon itsetunnon projisoituma koko kuviteltu sorsiminen. Tutkittu juttu!
Ne mammat, jotka alapeukuttavat, voivat etsiä kyseisiä tutkimuksia. Kommentin kirjoittaja puhuu totta.
Mielestäni täällä kerrottujen tapausten taustalla on nimenomaan sorsijoiden huono itsetunto. Miksi kauniille naiselle pitää olla automaattisesti ilkeä jo ennen tutustumista? En keksi syyksi muuta kuin kiusaajan omat kompleksit, alemmuudentunteen ja kauniin henkilön kokemisen uhkana.
Voi yhdelle sadasta olla ongelma, mutta silloinkin aivan jostain muusta syystä kuin että on kaunis; muutoin tämä on niin tekemällä tehtyä ongelmaa että oksettaa. Rumia kiusataan kyllä ihan oikeasti, mutta ei kauniita (ellei monenlaista ihailua sitten koe sellaiseksi).
Terveisiä äitimaailmasta. Minulle sanottiin viime viikolla suoraan, että oli yllättävää nähdä minun imettävän yli puolivuotiasta vauvaa ja tekevän soseet itse.
"Kun et sä näytä yhtään siltä".
Yllättävää on ollut myös, että n. 80% meidän lasten vaatteista ja tarvikkeista on ostettu käytettynä. Jopa nuo Stokken vaunut ja Popin ja Molon ulkovaatteet.
Yllättävää on ollut myös se, että meillä lajitellaan jätteet ja ajatellaan ympäristöä.
*
Aika turhauttavaa joskus. (Ja eniten minua ihmetyttää se, miten helposti ihmiset kommentoivat ihmetyksiään ääneen). Että jos on huoliteltu - tosin aika luonnollisesti - ja kaunis, ei voi ymmärtää mistään mitään.
"Ai sä tiedät tästä jotain?!"
Huokaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä äitimaailmasta. Minulle sanottiin viime viikolla suoraan, että oli yllättävää nähdä minun imettävän yli puolivuotiasta vauvaa ja tekevän soseet itse.
"Kun et sä näytä yhtään siltä".
Yllättävää on ollut myös, että n. 80% meidän lasten vaatteista ja tarvikkeista on ostettu käytettynä. Jopa nuo Stokken vaunut ja Popin ja Molon ulkovaatteet.
Yllättävää on ollut myös se, että meillä lajitellaan jätteet ja ajatellaan ympäristöä.
*
Aika turhauttavaa joskus. (Ja eniten minua ihmetyttää se, miten helposti ihmiset kommentoivat ihmetyksiään ääneen). Että jos on huoliteltu - tosin aika luonnollisesti - ja kaunis, ei voi ymmärtää mistään mitään.
"Ai sä tiedät tästä jotain?!"
Huokaus.
Kyllä on joillakin kiusaamisen raja ja sietokyky todella matala, ei voi muuta sanoa.
Voi ap, ollaankohan siskokset :D Kuin minun kynästä joka sana. Olen ujo, herttainen ja kiltti ihan kaikille. Siitä huolimatta olen joutunut jokaisessa työpaikassani juorujen kohteeksi. Ja ennen kuin joku ehtii katsomaan peiliin, olen kaikkein tunnollisin ollut jokaisessa työpaikassa. En voi kuin ihmetellä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä äitimaailmasta. Minulle sanottiin viime viikolla suoraan, että oli yllättävää nähdä minun imettävän yli puolivuotiasta vauvaa ja tekevän soseet itse.
"Kun et sä näytä yhtään siltä".
Yllättävää on ollut myös, että n. 80% meidän lasten vaatteista ja tarvikkeista on ostettu käytettynä. Jopa nuo Stokken vaunut ja Popin ja Molon ulkovaatteet.
Yllättävää on ollut myös se, että meillä lajitellaan jätteet ja ajatellaan ympäristöä.
*
Aika turhauttavaa joskus. (Ja eniten minua ihmetyttää se, miten helposti ihmiset kommentoivat ihmetyksiään ääneen). Että jos on huoliteltu - tosin aika luonnollisesti - ja kaunis, ei voi ymmärtää mistään mitään.
"Ai sä tiedät tästä jotain?!"
Huokaus.Kyllä on joillakin kiusaamisen raja ja sietokyky todella matala, ei voi muuta sanoa.
En koe sitä kiusaamisena. Se on ainoastaan turhauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi yhdelle sadasta olla ongelma, mutta silloinkin aivan jostain muusta syystä kuin että on kaunis; muutoin tämä on niin tekemällä tehtyä ongelmaa että oksettaa. Rumia kiusataan kyllä ihan oikeasti, mutta ei kauniita (ellei monenlaista ihailua sitten koe sellaiseksi).
Olet varmaan myös sitä mieltä että vain lihavia ihmisiä kiusataan oikeasti, laihoille taas voi vitsillä huudella tikkua ja kukkakeppiä sekä "söisit jotain :)))".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua vähätellä kenenkään kokemuksia taikka kyseenalaistaa niiden aitoutta, mutta missä te asutte, jotka koette että Suomessa ei siedetä laittautumista ja huoliteltua ulkonäköä? Itse asun pääkaupunkiseudulla ja tällä ainakin valtaosa alle nelikymppisistä naisista meikkaa, laittaa hiuksiaan ja huoltavat kynsiään joka päivä. Minä joka en arkena meikkaa, olen poikkeus.
Olen tehnyt paljon töitä sijaisvälityksessä ja kohdannut työn kautta varmaan tuhansia 20-40 vuotiaita naisia, ja yleensä noissa paikoissa minä olen ollut ainoa laittautumaton. Kaikilla muilla on ainakin suht kevyt meikki, hiukset kauniisti laitetut ja kynnet huolletut. Yllättävän monilla on nykyään rakennekynnet ja irtoripset tai mitkä lie pidennykset ne on.
Hyvin hämmästynyt olen joka kerta kun luen näistä kokemuksista, että täällä pitäisi olla harmaavarpunen ja laittautumista katsottaisiin pitkin nenän vartta. Vai onko tässä sitten niin isoja alueellisia eroja, että pääkaupunkiseudulla on ulkonäköönsä panostaminen ratkaisevasti muuta Suomea yleisempää?
Mä en ole montaakaan kertaa kuullut kysyttävän, että miksi joku meikkaa, sen sijaan sitä miksi ei meikkaa, on ihmetelty paljon. Itselläni kyseessä on terveydelliset syyt ja laittautuisin mielelläni enemmän jos voisin. Moni sellainen joka ei tiedä tätä syytä, on sitten tehnyt meikkaamattomuudestani omat johtopäätöksensä.
Jotkut ajattelevat että kyse on laiskuudesta. Useammat pitävät minua jonain ituhippinä ja vielä useammat vakaumuksellisena uskovaisena. Ja valitettavan moni luulee minun paheksuvan laittautuvia naisia.
Defenssi. Kuviteltu syy itsen ulkopuolelta. Samalla itseä nostaen. Kun ei kestä miettiä miksi ei OSAA olla toisten kanssa
Usein kauneudkin on vaan oman mielen kekdintö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä ainakaan jaksa tutustua tarkemmin ihmiseen joka on vaan laittautunut ja mukava. Ihmisessä pitää olla jotain muutakin kiinnostavaa kuin ulkonäkö ja kohtelias hymy.
Enkä mä myöskään ole samaa mieltä, että laittautunut = kaunis. Kauneus on jotain muuta kuin kiharrertuja hiuksia, laitettuja kynsiä tai uusia vaatteita. Esimerkiksi mun kaveripiirin kuuluu paljon kauniita ihmisiä, kuten myös vähemmän kauniita ihmisiä, mutta ei kovin paljon laittautuvia. Ulkonäköön panostaminen on nimittäin pelkkiä valintoja ja monet noista valinnoista ei vaan sovi yhteen mun arvomaailman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan jaksa tutustua tarkemmin ihmiseen joka on vaan laittautunut ja mukava. Ihmisessä pitää olla jotain muutakin kiinnostavaa kuin ulkonäkö ja kohtelias hymy.
Enkä mä myöskään ole samaa mieltä, että laittautunut = kaunis. Kauneus on jotain muuta kuin kiharrertuja hiuksia, laitettuja kynsiä tai uusia vaatteita. Esimerkiksi mun kaveripiirin kuuluu paljon kauniita ihmisiä, kuten myös vähemmän kauniita ihmisiä, mutta ei kovin paljon laittautuvia. Ulkonäköön panostaminen on nimittäin pelkkiä valintoja ja monet noista valinnoista ei vaan sovi yhteen mun arvomaailman kanssa.
Sun arvomaailmaan kuului ihmisten luokittelu pelkän ulkonäön perusteella?
Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suvi Pitkänen, Sara Chafak jne. ovat valitelleet joutuneensa sorsituksi kauneutensa tähden. Onko teistä kyse ollut heidän kauneudestaan vai jostakin muusta? Minusta syy on muualla.
Mä kyllä jaksan tutustua ihmiseen, joka on "vain " kaunis ja mukava. Ne kiinnostavat asiat paljastuu sitten kun tutustuu, ja sitten jos yhteistä ei löydy niin sit ei. Pidän ihmisistä, jotka ei pidä kovaa melua itsestään ja olen itsekin vähän hidas tutustuttava , joten ymmärrän samanlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan jaksa tutustua tarkemmin ihmiseen joka on vaan laittautunut ja mukava. Ihmisessä pitää olla jotain muutakin kiinnostavaa kuin ulkonäkö ja kohtelias hymy.
Enkä mä myöskään ole samaa mieltä, että laittautunut = kaunis. Kauneus on jotain muuta kuin kiharrertuja hiuksia, laitettuja kynsiä tai uusia vaatteita. Esimerkiksi mun kaveripiirin kuuluu paljon kauniita ihmisiä, kuten myös vähemmän kauniita ihmisiä, mutta ei kovin paljon laittautuvia. Ulkonäköön panostaminen on nimittäin pelkkiä valintoja ja monet noista valinnoista ei vaan sovi yhteen mun arvomaailman kanssa.
Sun arvomaailmaan kuului ihmisten luokittelu pelkän ulkonäön perusteella?
Ok.
Joo niinhän mä tosiaan sanoin. Mun arvomaailmaan kuuluu sellaiset arvot kuin ekologisuus, eettisyys, ihmisarvo ja tasa-arvo. Mä en luokittele ihmisiä ulkonäön perusteella vaan niiden valintojen perusteella. Värjätyt, kiharrertuja hiukset, lisäkkeet ja raskas kosmetiikan käyttö ei ole mitään synnynnäisiä ulkonäköominaisuuksia. Ne on valintoja kuluttaa ja saastuttaa luontoa, valintoja tuottaa sellaista ihmiskuvaa, että ihminen ei ole riittävä luonnolisuudessaan sekä valintoja arvottaa itseään ja muita ulkonäön perusteella. Liiallinen kemikaalien käyttö saastuttaa vesistöjä ja vahingoittaa luontoa. Uusien vaatteiden ostaminen on valinta osallistua teollisuusmaiden työntekijöiden sortamiseen ja teollisuuden saastuttamiseen. Mä uskon että länsimaisten ihmisten tulee olla vastuussa ja tietoisia valinnoistaan, enkä mä siksi halua olla ystäviä ihmisten kanssa, jotka tekee tuollaisia valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Mulla samoja ongelmia. Illanistujaisiin kun pyydetään, tuntuu kuitenkin, että naiset, kaverini, katsovat pahasti. Koska minulla on kivemmat kuteet, kalliimmat korut (tuhansia euroja) ja olen hoikempi kuin muut. Ja osaan meikata paremmin kuin muut. Eikä minulla todellakaan ole mitään viivakulmakarvoja.
Tuntuu,,että jotta tulisi hyväksytyksi, pitäisi olla täysin average. Jos olet jotain poikkeavaa, suuntaan tai toiseen, joudut olemaan erityisen mukava ihminen, jotta sinut hyväksyttäisiin....
Tuota, en minä yhtään ihmettele, että sinua vieroksutaan. Koetas, jos ihan oikeasti osaisit olla se erityisen mukava ihminen - mutta tekstisi perusteella en usko, että se koskaan toteutuu. Et tule koskaan hyväksytyksi. Sorry.
Vierailija kirjoitti:
En halua vähätellä kenenkään kokemuksia taikka kyseenalaistaa niiden aitoutta, mutta missä te asutte, jotka koette että Suomessa ei siedetä laittautumista ja huoliteltua ulkonäköä? Itse asun pääkaupunkiseudulla ja tällä ainakin valtaosa alle nelikymppisistä naisista meikkaa, laittaa hiuksiaan ja huoltavat kynsiään joka päivä. Minä joka en arkena meikkaa, olen poikkeus.
Olen tehnyt paljon töitä sijaisvälityksessä ja kohdannut työn kautta varmaan tuhansia 20-40 vuotiaita naisia, ja yleensä noissa paikoissa minä olen ollut ainoa laittautumaton. Kaikilla muilla on ainakin suht kevyt meikki, hiukset kauniisti laitetut ja kynnet huolletut. Yllättävän monilla on nykyään rakennekynnet ja irtoripset tai mitkä lie pidennykset ne on.
Hyvin hämmästynyt olen joka kerta kun luen näistä kokemuksista, että täällä pitäisi olla harmaavarpunen ja laittautumista katsottaisiin pitkin nenän vartta. Vai onko tässä sitten niin isoja alueellisia eroja, että pääkaupunkiseudulla on ulkonäköönsä panostaminen ratkaisevasti muuta Suomea yleisempää?
Mä en ole montaakaan kertaa kuullut kysyttävän, että miksi joku meikkaa, sen sijaan sitä miksi ei meikkaa, on ihmetelty paljon. Itselläni kyseessä on terveydelliset syyt ja laittautuisin mielelläni enemmän jos voisin. Moni sellainen joka ei tiedä tätä syytä, on sitten tehnyt meikkaamattomuudestani omat johtopäätöksensä.
Jotkut ajattelevat että kyse on laiskuudesta. Useammat pitävät minua jonain ituhippinä ja vielä useammat vakaumuksellisena uskovaisena. Ja valitettavan moni luulee minun paheksuvan laittautuvia naisia.
Olen samaa mieltä kanssasi. En tiedä missä muut kirjoittelijat asuvat, mutta ainakin Turussa törmää enemmän ns. hyvin pukeutuneisiin ja itsestään huolta pitäviin naisiin. Eikä aina tarvitse olla iso määrä meikkiä näyttääkseen hyvältä. Vaikka minua on kehuttu kauniiksi, niin en koe tulleeni sorsituksi sen takia, joskus koulussa kyllä kiusattiin koska olin pitkä. En myöskään ole ikinä sorsinut ketään kauniin ulkonäön takia, en ole itseasiassa törmännyt koko ilmiöön. Valitettavasti kyllä muistan, että koulussa kiusattiin eniten niitä " rumia" ja hiljaisia. Ehkä sitten elän Kososen sanoin jossakin kuplassa.
Harhaisten mammojen tarinoita taas (tyyliin humble brag; mä oo liian kaunis ja kiva, musta ei sen takia tykätä vaan ollaan kateellisia).
JUST joo.
Katsokaa vähän syvemmälle kuin siihen kuuluisaan peiliin. Jos joka paikassa joudutte kiusatuiksi tai mitätöidyiksi, eiköhän se kerro selkeästi missä se vika on.
Nämä aloitukset on raivostuttavia. Ei ketään kiinnosta teidän upea ulkonäkö niin paljoa, että sen kommentointiin tai väheksyntään jaksaisi rajallista energiaa haaskata.
Ja jännästi teillä kaunottarilla on aina se sama juttu, että "oon aina tullut miesten kanssa paremmin toimeen ja en tykkää pinnallisista ja naisellisista asioista." Tajuatteko, että oma asenteenne on totaalisen perseestä? Tehän tässä niitä kiusaajia ja väheksyjiä olette...
Samaa sakkia kuin nämä palstan kuuluisat erakkoluonteet, joilla yllättäen kuitenkin omat perheet ja työpaikka ja ystäviä. Mutta kun, se oma erikoislaatuisuus on haettava vaikka mistä.
Alue: Aihe vapaa
Tuohan on kotimaista small talkia, eräs tapa identifioida tietynnäköiset tyypit, ei mitään sorsimista. Nirppanokkailu on taas asia erikseen.