Mitä ihmettä?? Pikkupoika ei pääse ajoissa mihinkään, kun vanhemmat nukkuu??

Vierailija

Pikkupoika oli taas kerran poissa muskarin syysjuhlasta, jossa oli ohjelmaa ja lopuksi jaettiin pienet lahjat. Hän tuli hoitopaikkaan sitten myöhemmin. Äiti nauresekelee, että kun tuli luettua fantasiakirjaa niin myöhään. Ja iskä valvoo kait koneen ääressä.
Lapsi itkee ja jännittää jo nyt joulujuhlaa. Kyselee, että mitä siellä on ja mennäänkö me kaikki sinne ja milloin se on.
Hipsterivanhemmat tai mitä ne nyt sitten onkaan, jotain fiilistelijöitä, vaan naureskelee, että voi voi mitenkähän me herätään kouluun ollenkaan.

No, kuulkaapas fantasiakirjailijat ja koneella koomaajat: kun teette sen lapsen, niin siinä täytyy sitten jossain vaiheessa varmaan alkaa heräilemään ehkä jopa aamulla semmoiseen aikaa että lapsikin ehtii vaikkapa kouluun!
Että ottaa päähän vanhempien itsekkyys. Rahaa on saatu jostain nookian ulosmaksuista ja nyt sitten chillaillaan kun on niin kiva katella että mitähän tässä vielä alkais tekemään.

Newsflash: vielä ei ole maailman työjärjestys muuttunut teidän mukaisesti niin, että työt ja koulut alkaisi puoliltapäivin ja sitten haahuiltaisiin yöhön saakka sitä-sun-tätä.

Lapsi jää paljosta paitsi tässä vaiheessa, kun opetellaan ryhmissä olemista ja yhdessä tekemistä. Siinä muuten samalla opetellaan sitä ajanhallintaa että lähdetään jonnekin ajoissa ja ollaan ajoissa paikalla.

Vatun fantasiakirjallisuusfriikit.Luulee olevansa joku keijukaishahmo ja leijuu omissa maailmoissaan. Kaikki arkinen on vaan heh-heh ja voi kun meitä niin hymyilyttää. Mua ei niinkään.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Näin päiväkodin tätinä, jo vanhempaa sukupolvea olevana ei oikein jaksa ymärrys riittää näille. Mutsi elää jotain keijukaisvaihetta ja isä, jos sitä joskus näkyy, on joku pujoparta-polkkatukka villapaita-tyyppi. En tunne tarkemmin.

Lapsi elää kuin pellossa. Ei rytmiä, ei kunnollisia vaatteita ilmojen mukaan koskaan. En tiedä ruokitaanko sitä lihalla, vai jollain iturouheilla mutta kaikki ruoka kyllä maistuu hoidossa niinkuin ei olisi ruokaa nähnytkään. 

Lasta yritetään ohjata ja lapsi haluaakin oppia, on tosiaan kiinnostunut ja haluaisi osata ryhmässä oloa ja yhteistä tekemistä. En tiedä mitä kotona puuhastellaan yhdessä, kun en oikein vanhempiin mitään otetta saa. Perheen iskä ainakin on koneella paaaaaljon. En tiedä tarkemmin kun en oikein ehdi tutustumaan.

Mielestäni ne tarttis arjen ohjausta mutta enää ei semmoisia palveluja ole olemassakaan.  Vanhann liiton kodinhoitajien kotikäynnit olis hyväksi monelle nuorelle perheelle, yh:sta puhumattakaan.

Vierailija

Koululainen huolehtii ihan itse koulun käynnistään, esim. että on koulussa ajoissa. Vai pitääkö minun vanhempana olla pitämässä kädestä kiinni?!

Vierailija

Ap, kyllä minulla nimenomaan alkaa se työ vasta iltapäivällä. Yleisin työvuoro klo 13/14-21/22. Ihan vaan sinun takiasi en ala muuttaa hyvin toimivaa elämänrytmiäni varhaiseen aamuun painottuvaksi. Joskus on nukuttavakin.
Onneksi meidän tarhassamme pidettiin ok:na sitä, että toin lapset hoitoon vasta puolilta päivin, ruokailuun. Päivähoito kun on olemassa perheitä varten, ei päinvastoin.
Nyt kun lapset ovat koulussa, herään laittamaan lapset koulutielle ja menen takaisin nukkumaan. Sinusta varmaan kauhistus, mutta meillä toimii hyvin. Illalla mies hoitaa läksyt ja iltahommat.

Kirjoituksestasi kuultaa lävitse ihan helvetinmoinen perssilmäisyys. Sinusta on kauheaa, että joku elää eri tavalla kuin sinä, ja jösses, vieläpä näyttää ulkonäöltään erilaiselta kuin sinä.
Suosittelen vakavasti alan vaihtoa, jos et tuota enempää osaa kunnioittaa vanhempien erilaisia elämäntyylejä. Noin leipiintynyt ei saisi asiakastyössä olla.
Ps. Mistä lähtien muskarien syysjuhlat on pidetty päiväkodissa ja varsinkaan aamuisin?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Näin päiväkodin tätinä, jo vanhempaa sukupolvea olevana ei oikein jaksa ymärrys riittää näille. Mutsi elää jotain keijukaisvaihetta ja isä, jos sitä joskus näkyy, on joku pujoparta-polkkatukka villapaita-tyyppi. En tunne tarkemmin.

Lapsi elää kuin pellossa. Ei rytmiä, ei kunnollisia vaatteita ilmojen mukaan koskaan. En tiedä ruokitaanko sitä lihalla, vai jollain iturouheilla mutta kaikki ruoka kyllä maistuu hoidossa niinkuin ei olisi ruokaa nähnytkään. 

Lasta yritetään ohjata ja lapsi haluaakin oppia, on tosiaan kiinnostunut ja haluaisi osata ryhmässä oloa ja yhteistä tekemistä. En tiedä mitä kotona puuhastellaan yhdessä, kun en oikein vanhempiin mitään otetta saa. Perheen iskä ainakin on koneella paaaaaljon. En tiedä tarkemmin kun en oikein ehdi tutustumaan.

Mielestäni ne tarttis arjen ohjausta mutta enää ei semmoisia palveluja ole olemassakaan.  Vanhann liiton kodinhoitajien kotikäynnit olis hyväksi monelle nuorelle perheelle, yh:sta puhumattakaan.

Jaa yh:sta puhumattakaan? Aloitit koko ketjun jotta pääset taas haukkumaan yksinhuoltajia ja heidän kuviteltuja arjen hallinnan ongelmia. LOL.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Näin päiväkodin tätinä, jo vanhempaa sukupolvea olevana ei oikein jaksa ymärrys riittää näille. Mutsi elää jotain keijukaisvaihetta ja isä, jos sitä joskus näkyy, on joku pujoparta-polkkatukka villapaita-tyyppi. En tunne tarkemmin.

Lapsi elää kuin pellossa. Ei rytmiä, ei kunnollisia vaatteita ilmojen mukaan koskaan. En tiedä ruokitaanko sitä lihalla, vai jollain iturouheilla mutta kaikki ruoka kyllä maistuu hoidossa niinkuin ei olisi ruokaa nähnytkään. 

Lasta yritetään ohjata ja lapsi haluaakin oppia, on tosiaan kiinnostunut ja haluaisi osata ryhmässä oloa ja yhteistä tekemistä. En tiedä mitä kotona puuhastellaan yhdessä, kun en oikein vanhempiin mitään otetta saa. Perheen iskä ainakin on koneella paaaaaljon. En tiedä tarkemmin kun en oikein ehdi tutustumaan.

Mielestäni ne tarttis arjen ohjausta mutta enää ei semmoisia palveluja ole olemassakaan.  Vanhann liiton kodinhoitajien kotikäynnit olis hyväksi monelle nuorelle perheelle, yh:sta puhumattakaan.

HV! 

Vierailija

Onpas aloittaja vastenmielinen varhaiskasvattaja (?), onneksi omat lapseni ovat hieman paremmissa käsissä. Vuoropäiväkodissa kaikki ymmärtävät, että töitä on erilaisia ja vuorokausirytmejä on erilaisia, eikä se ole mikään itseisarvo olla joka ainoa päivä 7.00 puurokattilan äärellä. 

Vierailija

Newsflash...on tavaton määrä työpaikkoja, joissa työajat sijoittuu iltaan ja jopa yöhön. :D

Koulut toki alkavat edelleen aikaisin, mutta kouluiässä opetellaan jo sitä itsenäisyyttä. Eikä se vanhempi sinne jälki-istuntoon joudu, jos lapsi on myöhässä vaan koululainen kärsii ihan itse siitä seuraukset.

Vierailija

Voi luoja, mulla oli aikataulujen suhteen tuollaiset vanhemmat. Äiti ei ottanut selvää mistään ja aina aikatauluista joko myöhässä tai väärään aikaan paikalla. Koskaan ei mitän kerhojen matkoja voinut soitella ja varmistaa, pitääkö sinne varata paikka kimppakyytiin. Sama juttu hammaslääkäreissä ja muissa, ja lapsena opin olemaan luottamatta enää mihinkään tai kehenkään. Kerrankin joku jouluparaati jäi väliin, koska äiti ei ollut saanut viestiä sen peruuntumisesta (ei ottanut selvää sen verran) 

Vanhempainilloissa tai tapaamisvarteissa käytiin sen verran, että äiti tuli paikalle odottamaan ennen kuin tajusi olevansa väärään aikaan liikkeellä. 

Kun täytin seitsemän, kukaan ei muistanut synttäreitäni ja äiti sanoi kirjansa takaa "joo, tänään ne olisi. ei niitä voi juhlia enää toiste" ja itkin koko illan ilman että se muija olisi ottanut syliin ja lohduttanut. "En mä ole ehtinyt, ollut töissä koko ajan." Paskanmarjat mikä selitys, ja mulle tuli lapsena sellainen olo että mä olisin ollut vastuussa noitten juhlien järjestämisestä.

Kun olimme hieman isompia, äitini sanoi uudelle miehelleen että moni asia olisi toisin jollei meitä kolmea lasta olisi.  "En asuisi näin jos näitä ei olisi.." Joo, kiitos ettei sitä suutaan voi siivota yhtään lasten kuullen. 

Vituttaa muuten vieläkin. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Koululainen huolehtii ihan itse koulun käynnistään, esim. että on koulussa ajoissa. Vai pitääkö minun vanhempana olla pitämässä kädestä kiinni?!

Kyllä sun pitää sen verran pitää kädestä kiinni, että opetat lapselle kellon lukemisen, kengännauhojen sitomisen, ajoissa nukkumaan menemisen, omista tavaroista huolehtimisen ja muut arjen rutiinit, joita ei mitenkään maagisesti sisäistä seitsemän vuotta täyttäessään. Koululainen osaa kyllä mennä kouluun ja tehdä vaikka mitä, mutta jonkun pitää ne asiat opettaa ja näyttää mallia.

Minulle ei koskaan kotona opetettu, että on ihan järkevää tsekata edellisenä seuraavan päivän menot ja varata riittävästi aikaa kamojen keräilyyn ja kulkemiseen. Eikä myöskään kannustettu minkäänlaisten rutiinien luomiseen, esim. läksyt olivat minulta usein tekemättä, olin ihan kujalla siitä milloin on kokeita ja vielä pahemmin kujalla kokeisiin lukemisen suhteen. Harrastukset jouduin hankkimaan itse ja huolehtimaan kaikesta niihin liittyvästä itse. Oli aika rankkaa sitten omille muutettuaan yrittää opetella arkeen kiinni, kun koko lapsuus ja nuoruus oli ollut epämääräistä päivä kerrallaan räpeltämistä, eikä omista yrityksistä koskaan saanut palautetta suuntaan taikka toiseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululainen huolehtii ihan itse koulun käynnistään, esim. että on koulussa ajoissa. Vai pitääkö minun vanhempana olla pitämässä kädestä kiinni?!

Kyllä sun pitää sen verran pitää kädestä kiinni, että opetat lapselle kellon lukemisen, kengännauhojen sitomisen, ajoissa nukkumaan menemisen, omista tavaroista huolehtimisen ja muut arjen rutiinit, joita ei mitenkään maagisesti sisäistä seitsemän vuotta täyttäessään. Koululainen osaa kyllä mennä kouluun ja tehdä vaikka mitä, mutta jonkun pitää ne asiat opettaa ja näyttää mallia.

Minulle ei koskaan kotona opetettu, että on ihan järkevää tsekata edellisenä seuraavan päivän menot ja varata riittävästi aikaa kamojen keräilyyn ja kulkemiseen. Eikä myöskään kannustettu minkäänlaisten rutiinien luomiseen, esim. läksyt olivat minulta usein tekemättä, olin ihan kujalla siitä milloin on kokeita ja vielä pahemmin kujalla kokeisiin lukemisen suhteen. Harrastukset jouduin hankkimaan itse ja huolehtimaan kaikesta niihin liittyvästä itse. Oli aika rankkaa sitten omille muutettuaan yrittää opetella arkeen kiinni, kun koko lapsuus ja nuoruus oli ollut epämääräistä päivä kerrallaan räpeltämistä, eikä omista yrityksistä koskaan saanut palautetta suuntaan taikka toiseen.

Oi, samaistuminen! Mitä ikäluokkaa olet? - tuon edellisen avautumisen kirjottelija

Vierailija

Mielestäni kaikkien ei tarvitse elää 8-16 -rytmissä, mutta lapselle voi oikeasti olla tärkeää olla mukana tuollaisissa juhlissa. Olen itse aamuntorkku ja mulla on vapaat työajat, mutta todellakin hoidin lapsen ajoissa pk:n tapahtumiin, vaikka se ei ollut aina helppoa kun oli tottunut määräämään omat aikataulunsa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ap, kyllä minulla nimenomaan alkaa se työ vasta iltapäivällä. Yleisin työvuoro klo 13/14-21/22. Ihan vaan sinun takiasi en ala muuttaa hyvin toimivaa elämänrytmiäni varhaiseen aamuun painottuvaksi. Joskus on nukuttavakin.
Onneksi meidän tarhassamme pidettiin ok:na sitä, että toin lapset hoitoon vasta puolilta päivin, ruokailuun. Päivähoito kun on olemassa perheitä varten, ei päinvastoin.
Nyt kun lapset ovat koulussa, herään laittamaan lapset koulutielle ja menen takaisin nukkumaan. Sinusta varmaan kauhistus, mutta meillä toimii hyvin. Illalla mies hoitaa läksyt ja iltahommat.

Kirjoituksestasi kuultaa lävitse ihan helvetinmoinen perssilmäisyys. Sinusta on kauheaa, että joku elää eri tavalla kuin sinä, ja jösses, vieläpä näyttää ulkonäöltään erilaiselta kuin sinä.
Suosittelen vakavasti alan vaihtoa, jos et tuota enempää osaa kunnioittaa vanhempien erilaisia elämäntyylejä. Noin leipiintynyt ei saisi asiakastyössä olla.
Ps. Mistä lähtien muskarien syysjuhlat on pidetty päiväkodissa ja varsinkaan aamuisin?

Paljon yläpeukkuja tälle kommentille, joka ei liity aloittajan asiaan millään tavalla? Ei aloittaja kritisoinut vuorotyön tekijöitä, vaan sitä, että ei kyetä elämään siinä rytmissä, mikä on selvästi valittu lapsen hoitopaikkaa valitessa. Et sinäkään valinnut 7-17 hoitoaikaa lapsellesi, koska et sitä tarvinnut. Miksi toiset valitsevat aamulla alkavat toiminnat vain jäädäkseen niistä pois, koska eivät onnistu siinä rytmissä pysymään. Olisi lapsellekin helpompaa, jos hän olisi siellä missä on tarkoitus olla, silloin kun pitää eikä muutamaa tuntia myöhemmin. Ihan sama onko se aika klo 8 vai klo 12.

Vierailija

Muistan itsekin lapsena, kuinka ensin harmitti ja myöhemmin hävetti, että me oltiin aina myöhässä kaikesta. Eskarissa jäin asioista paitsi, kun äiti ei muistanut ottaa minulle mukaan milloin suksia, milloin uintitarvikkeita. Oli myös todella stressaavaa jo lapsena miettiä, että onkohan äiti tänään unohtanut jotain tärkeää, itse kun en osannut vielä tiedotteita lukea.

Vierailija

Meillä eletään kuten ap:n pilkkaaama perhe. Ollaan kaikki yökyöpeleitä, myös lapset. Ja ihan sama jos jotkut muut pitävät sitä pahana, me eletään kuten itse tahdotaan. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä eletään kuten ap:n pilkkaaama perhe. Ollaan kaikki yökyöpeleitä, myös lapset. Ja ihan sama jos jotkut muut pitävät sitä pahana, me eletään kuten itse tahdotaan. 

Oletteko miettineet asiaa lasten kannalta? Elättekö todellakin niin kuin te koko perhe tahdotte, vai niin kuin te vanhemmat tahdotte? Miltä tuntui lukea tuosta yläpuolelta meidän aikuisiksi kasvaneiden kokemuksia tuollaisesta lapsuudesta ja arjen hallinnasta? Miten ehkäisette tuollaisen kokemuksen syntymistä?

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat