Voimistelu: Minkä ikäiset tytöt meikataan kisoissa?

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt voimistelua. Hemmetin raakaa touhua minusta, jos aiot menestyä niin pitää olla iältään 14 - 18 vuotias olympialaisissa. Ja vaikka et tähtää huipulle niin voimistelu ura on ohi alle 20 vuotiaana.

Mitä ihmettä tuommoinen harrastus voi antaa ?

Ihan sama asia on baletissa. Kanssallisbaletissa tanssijoiden eläikä on vajaat 35 vuotta. Ei paikat kestä.  Onko nuo mukavia harrastuksia ?

 

 

Baletti, ja olettaisin että myös voimistelu, ovat oikein hyviä harrastuksia kunhan niitä ei ota liian tosissaan. Olen itse tanssinut balettia lapsena ja olen ihan iloinen että lopetin sen ala-asteen loputtua, sillä onhan se maailma raadollinen. Nyt kun olen aikuisena kuitenki jatkanut tätä harrastusta olen huomannut kuinka hyvää ja mukavaa liikuntaa se on.

Ongelma ratkeaisi sillä kun harrastusryhmiä olisi tarjolla. Ihan sama homma kuin jalkapallossa ja jääkiekossakin. Ei kaikki halua tai kestä kilpailla ja tähdätä huipulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisillä harrastajilla alkaa esiintyä ulkonäköpaineita, syömishäiriöitä ja nivelvaurioita?

Kahdeksan vuotiaasta alkaen alkaa olla ulkonäköpaineet. Siitä mukaan syömishäiriöt ja muut sivuvaikutukset.

Seurasin itse sivusta luokkakavereiden voimisteluharrastusta ja just näin se tuntui menevän. Voimistelijatytöt (kaikki olivat tyttöjä) olivat myös niitä, jotka useimmin arvostelivat muiden ulkonäköä koulussa. Se puhe siitä, kuka on laiha ja voi kun mä oon läski ja monta kaloria on purkassa oli ihan jatkuvaa.

Mutta ihan varmasti seuroja on erilaisia ja harrastaa voi varmaan erilaisilla tavoitteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelussa sanottiin meidän vitivalkoiselle jo 7-vuotiaana ekoissa kisoissa, että kannattaa laittaa silmiin ripsiväriä, että vähän erottuu silmät.

Joku pedosetäkö näin sanoi?

 

Joo, just näin.

Tiedätkö, miten armoton areena valkoinen jää on? Ja millainen merkitys taitolajeissa mm. kasvojen ilmeillä on? Juu, ei 7-vuotiaan vielä tarvitse olla dramaattinen jäiden kuningatar, mutta vaikka iloisuus ja hymyily ovat asioita, joita jo ihan pienille opetetaan. Tekemisen ilo saa näkyä ja sen pitäisikin näkyä. Kovin vaalealla ilman mitään korostusta kasvot ovat jäätä vasten kuin vaalea pallukka. Vähän epäreilua, että ilmaiset ja hymyilet ja teet, mutta se ei näy minnekään. Tästä syystä on mm. teatterimaskeeraus ja elokuvien maskeeraus. Asia ei minusta eroa mitenkään tästä. 

Entä pojat lajien parissa? Millaiset maskeeraukset heillä on, vai eikö heidän kasvojen ilmeillä ole merkitystä? Eikö heidän tekemisen ilonsa tarvitse näkyä?

 

Myös pojilla on näissä lajeissa aika usein maski. Baletissa ja teatterissa aina, olen myös nähnyt pienillä pojilla taitoluistelussa rajauksia silmissä. Juuri samasta syystä kuin tytöilläkin.

Harrastin itse joukkuevoimistelua Suomen huipulla, mutta lopetin muutama vuosi takaperin. Seurassamme alettiin meikata voimistelijoita näytöksiä ja asemakilpailuja varten suunnilleen siinä vaiheessa, kun he olivat 7-8 vuoden ikäisiä.

Vahvoja meikkejä ja nuorille tytöille liian paljastavia kilpapukuja näkyy yhä enemmän, valitettavasti. Eräälle huippujoukkueelle, jonka tytöt olivat tuolloin pääosin 11-13v, oli teetetty todella kyseenalainen puku - leopardikuviota ja ihonväristä (tosin suht paksua) kangasta mm. rintojen kohdalla. Kyseisestä puvusta käytiin paljon keskustelua tuolloin, sillä se ei ollut lainkaan sovelias murrosiän kynnyksellä oleville nuorille tytöille. Mestaruustason joukkueet ja menestystä tavoittelevat seurat haluavat panostaa enemmän voimistelijoiden ulkonäöllisiin seikkoihin verrattuna harrasteseuroihin.

Baletissa, kuten voimistelussa on aikuisillekin ryhmiä. Taitaa olla isojen kaupunkien hupia.

Voimistelun puolella kuulee rankkojakin juttuja, miten joissain seuroissa tietyt valmentajat alkavat "pakottamaan" asentoihin ja pakko venytyksiä yms. Myös vaa'alla käyttävät ennen treenejä, jos lukemat ovat liian isot, diettiohjelma lähtee kotiin ja sen mukaan syödään.

Me valittiin seura sen mukaan, että valmentajat ovat kieltäytyneet noista tempuista. Ei ole tarkoituskaan, että muksut halutaan huipulle hinnalla millä hyvänsä. Urheilun ja liikkumisen vuoksi. Tässä lajissa esiintyminen on myös tärkeää, että näyttävyytensä vuoksi vetoaa meillä.

Vaikka noita asentoihin pakottavia valmentajia on, niin ei voimistelu kuitenkaan ole erityisen vammauttava laji.

Liikkuville lapsille tulee myös rasitusvammoja. Kuten yleisesti polviin Osgood-Schlatterin tauti. Tuosta kärsivät niin perheen koripalloilija, skeittari kuin voimistelijakin. Sitten kesken kauden täysi liikuntakielto 1 - 3kk.

Eniten tässä on skeittarin murtumia ja vammoja oltu paikkailemassa kuin myös koripalloilijalla on kummatkin ranteet murtuneet.. voimistelija käytettiin kerran röntgenissä, kun kärrynpyörässä niksahti ranne. Venähdys ja levon jälkeen rannelihaksille omat vahvistavat jumppansa.

Syömishäiriöitä tässä pienessä voimisteluseurassa (7 joukkuetta) on neljän vuoden aikana ollut kaksi. Ne tulee hyvin ilmi kisamatkoilla ja leireillä. Niihin puututaan välittömästi ja perheet saavat ohjattua apua.

Valitettavasti näitä on ja aikuisten pitää olla valppaana oli, mikä laji tahansa. Ilman lajiakin.

Mitä voimistelu antaa? Liikkumisen ilon. Liikkumisen monipuolisuuden, välinetaidot, lihaskunto, kestävyys... voimistelussa oppii ehkäpä parhaan pohjan oman kroppansa tuntemiseen, kantamiseen, hyvä pohja mihin vaan lajiin, mitä sitten myöhemmin haluaakaan, jos voimistelu ei enää nappaa.

Lisäksi liudan hyviä kavereita. Sitä kiittelen myös, ettei tässä seurassa tyttöjä kilpailuteta toisiaan vastaan, vaan ryhmähenki on miellettömän hyvä ja tsemppaava.

Aiemmin sanoin jo, että esiintymiskokemusta ja näytillä oloa. Siitäkin meidän tyttö nauttii.

Miinuksina olkoot ehkä kovat (?riippuen kaudesta, mitä välineitä tarvii ja puvusta) kuukausimaksut, kisakaudella pitkät treenit, että vapaa-aika jää vähiin. Niin kauan, kun lapsi nauttii ja lähtee treeneihin hyvillä mielin, jumpatkoot.

Pojatkin (ainakin vanhemmat) meikataan esim. Baletissa tai teatterissa tai elokuvissa esityksiin. Usein tietty huomaamattomasti, mutta silleen et ei naama kiillä ainakaan ja vähän jotain korostuksia. Sirkuskoulussakin pienemmille pojille tulee kasvomaalaukset (ei niinkään meikki vaan ihan maski) jos muillakin on, pakko toki ei ole. Isommat pojat (ja tytötkin yleensä) päättää ite mitä laittaa naamaansa. Mut just lava valojen takia puuteria suosittelen laittamaan kaikkien ettei kiillä.

Varmaan pojilla taitoluistelussa sama.

Joukkuevoimistelua ja muodostelma luistelua ei pojat voi ainakaan kilpa tasolla harrastaa.

Voimistelulajejakin on erilaisia. Meillä tytöt harrastavat telinevoimistelua ja siellä ei ole ulkonäköpaineita tai syömishäiriöitä siten kuin moni olettaa voimistelusta olevan. Telinevoimistelussa tehdään todella paljon lihasvoimaa ja tarvitaan energiaa. Kisoihin ei ihmeemmin meikata ja hiuksetkin ovat usein vain kietaistu kiinni (turvallisuussyistä oltava pitkät hiukset kiinni) ja kisoissa näkyy polkkatukkaisiakin tyttöjä. Tämä siitä huolimatta vaikka kyse on arvostelulajista ja myös esiintyminen vaikuttaa. Tytöt eivät arvostele toisten painoa ja lihakset muovaavat kroppaa.

Mutta ongelmiakin sitten löytyy. Rankka treenaaminen ja usein aikaisessa vaiheessa voi vaikuttaa ja rasitusvammat ovat yleisiä. Niitä on usein kaikessa kilpaurheilussa, mutta tietyissä lajeissa on omat tyyppiongelmansa. Voimistelulajeissa on usein jaloissa ja erityisesti taivutuksia vaativassa lajissa selässä useammin ongelmia.

Kyllä melko lyhyetkin hiukset saa kiinni, vaikkei kummoista poninhäntää saisi. Nutturoistakin on monenlaista versiota ja kisakampauksiin saa helposti volyymia lisäkkeillä ja nutturavalkeilla yms. Yhtenäisyys on muodostelmalajeissa monesti millintarkkaa.

Täällä on paljon ollut jo juttua maskeerauksesta ja ilmeiden käytöstä, mutta lisään vielä sen verran, että ilman sitä maskia esiintyjä näyttää kirkkaiden valojen alla - no, ei miltään. Ne valot vievät värin kasvoilta pois herkästi. Ei siis ole kyse mistään jenkkilapsimissityylisestä touhusta, jossa lasten täytyisi näyttää aikuisilta punattuine huulineen. Pelkällä meikkipohjalla ja oikeaoppisilla rajauksilla/varjostuksilla ja huulipunalla saa jo paljon aikaan. Valo-ongelman takiahan myös esim tv-esiintyjät ja miespuoliset uutistenlukijatkin meikataan, vaikkei katsoja sitä huomaisi.

Vierailija kirjoitti:

Harrastin itse joukkuevoimistelua Suomen huipulla, mutta lopetin muutama vuosi takaperin. Seurassamme alettiin meikata voimistelijoita näytöksiä ja asemakilpailuja varten suunnilleen siinä vaiheessa, kun he olivat 7-8 vuoden ikäisiä.

Vahvoja meikkejä ja nuorille tytöille liian paljastavia kilpapukuja näkyy yhä enemmän, valitettavasti. Eräälle huippujoukkueelle, jonka tytöt olivat tuolloin pääosin 11-13v, oli teetetty todella kyseenalainen puku - leopardikuviota ja ihonväristä (tosin suht paksua) kangasta mm. rintojen kohdalla. Kyseisestä puvusta käytiin paljon keskustelua tuolloin, sillä se ei ollut lainkaan sovelias murrosiän kynnyksellä oleville nuorille tytöille. Mestaruustason joukkueet ja menestystä tavoittelevat seurat haluavat panostaa enemmän voimistelijoiden ulkonäöllisiin seikkoihin verrattuna harrasteseuroihin.

 

Ihan mielenkiinnosta, onko kansallisissa kisoissa minkäänlaisia suoria ohjeita asuihin? Itse olen ollut harrastanut tanssia muodostelmissa ja ainakin meillä on liiton säännöissä tarkat ohjeet siitä, mitä kisa-asussa sallitaan. Mm. pakarat eivät saa näkyä (vähintään peittävät mikrot oltava) ja intiimipaikat peitettävä, ei siis saa antaa mielikuvaa alastomuudesta, joten ne ihonväriset jumpsuitit todellakin kiellettyjä. Kansainvälisissä kisoissa olemme sitten kauhistelleet muiden asuja, kun siellä ei vastaavia kieltoja juurikaan ole ja pakarat vilkkuu.

Vierailija kirjoitti:

Noin 10-vuotiaasta ylöspäin meikataan ja vain kisoihin. Lyhyetkin hiukset pitää olla kiinni.

Itse harrastan joukkuevoimistelua järvenpään seurassa ja ainakin tässä seurassa meikataan vissiin vasta 12-14 tai 14-16 vuotiaiden sarjassa...