Pitääkö joulukuusenkin olla tarkkaan harkittu sisustusesine?

Jos itse kuusen hommaisin omaan kotiini, haluaisin sen kyllä olevan kauniisti koristeltu. Itseäni nyt sattuu miellyttämään toisiinsa sointuvat värit pallloissa ja koristeissa. Joku toinen taas tykkää värien sekamelskasta.

Eihän sinne kuuseen herranjestas mikään päiväkoti-ikäisen nyhertämä lankatonttu sovi kun teema on hopea-valkoinen. Pitäähän sitä saada tyylikäs kuva instaan/faceen...

Jokainen kai tekee omanlaisensa.

Mulla oli pitkään vain kahdnvärisiä koristeita. Lapsen tultua siihen ikään, siitä pitää taas tehdä sillisalaatti.

Enkä kyllä haluaisi niitä joulukoristeitakaan lahjaksi, kuten en tuikkukippoja tai muutakaan esinettä. Ellei lahja ole käytetty/kompostoitu tammikuun loppuun mennessä, se vaan on huono lahja.

Minusta kivoin kuusi on sellainen, jossa on paljon erilaisia koristeita mutta jotka kuitenkin sopivat kohtuullisen hyvin yhteen värin, tyylin tai molempien puolesta :)

Mutta tosiaan, tähdennettäköön, että en todellakaan itse suuttuisi lahjaksi saaduista väärän värisistä palloista :D

-1

Meillä lapset saavat  koristella kuusen, se kuusi on kuitenkin heille tärkeämpi kuin meille aikuisille. Itse voisin olla ilmankin.

Vierailija kirjoitti:

Mietin vain kun joku oli "huono lahja" -keskustelussa pahoittanut mielenstä eri paria olevista joulukuusenkoristeista. Onko yleistäkin nykyään että kuusi koristellaan kotiinkin "ostoskeskustyyliin": vain yhdenvärisiä palloja ja siihen tarkkaan sointuva nauha tms? Olenko juntti kun meillä on kuusessa kaikkea mahdollista 30-luvulta nykypäivään, jopa lasten omia askerteluja?

Et, mutta älä loukkaannu jos jonkun toisen tyyli on erilainen. Mulla kuusen koristeet on tarkkaan harkittuja, mutta en kyllä pistä pahakseni jos saan ihan toisen tyylisiä koristeita lahjaksi. Saatan silti laittaa ne jonnekin muualle kuin kuuseen :)

On se nyt totinen asia ja pätemisen paikka, se joulukuusikin!

Jo on ihmiset hulluja joulun päältä

Vierailija kirjoitti:

Jos itse kuusen hommaisin omaan kotiini, haluaisin sen kyllä olevan kauniisti koristeltu. Itseäni nyt sattuu miellyttämään toisiinsa sointuvat värit pallloissa ja koristeissa. Joku toinen taas tykkää värien sekamelskasta.

Minulle taas tärkeää on koristeisiin liittyvät muistot esim. joulukuusi ei ole mitään ilman mummoni pula-ajan materiaaleista askartelemia tonttuja, jotka ovat tuttuja jo lapsuudestani. Kliininen yhden teeman kuusi on itselleni kauhistus, sopii kyllä virastoihin jne, mutta kodikkuus on sellaisesta kaukana.

Viime jouluna lapsen kaveri oli meillä kylässä ja huomasi koulussa askarrellut koristeet kuusessamme ns. parhaalla paikalla. Kaveri totesi ettei äitinsä ollut antanut hänen laittaa omia vastaavia heidän kuuseensa, kun eivät ne kuulemma sopineen väreihin... Hän oli sitten ripustanut ne oman huoneensa pöytälamppuun. Vähän tuli surullinen olo lapsen puolesta. Jos ei lapsen askartelut sovi perheen yhteiseen kuuseen, niin on kyllä vähän outo tärkeysjärjestys äidin arvomaailmassa.