Lue keskustelun säännöt.
G:Mitä onnellisia lapsuusmuistoja uskot/toivot tarjonneesi MUILLE kuin omille lapsillesi?
27.06.2008 |
Yhtä lasta olen "joutunut" kehumaan vuolaasti hänen vanhemmilleen kun pelasti meidän yksivuotiaan hengen. Lapsi ainakin näytti halkeavan ylpeydestä ja ajattelin että toivottavasti se teki lapsen itsetunnolle hyvää. Käsittääkseni lapsi oli aika vaativa, jota joutuu paljon "komentamaan".
Kommentit (5)
ilmapallolähetyksen kotiovelle, yllätyksenä. Se oli kuulemma ollut häkellyttävä elämys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Pyrin leipomaan lähes aina, kun miehen lapset ovat meillä. Minusta olisi ihanaa, jos he muistaisivat meidän kodin pullatuoksuisena kotina. Lapset haluavat välillä osallistua leipomiseen, toivottavasti siitäkin jää heille mukavia muistoja. Toinen varsinkin on innoissaan leipomisesta ja se on meidän yhteinen juttu.
- Rakastin pienenä silityksen tuoksua ja tunnelmaa, siksipä säästän silitettävät vaatepinot aina miehen lasten meilläolon ajaksi... :)
- Pyrimme aina järjestämään pääsiäisen, joulun ja syntymäpäivät lapsille mahdollisimman kivoiksi.
- Laulan miehen nuoremmalle lapselle usein iltalaulun. Olemme silloin kaksin. Aika usein saatan lausua hänelle lyhyen iltarunonkin. Isompi lapsi (teini) haluaa kuulla sen myös. Olisi kiva, jos siitä jäisi heille mukava muisto.
- Höpsöttelen ja hassuttelen usein miehen lasten kanssa. Koetan myös olla ehdottoman reilu heitä kohtaan. Toivon, että se jää heille mieleen.
- Näytämme mieheni kanssa, että rakastamme toisiamme. Toivon, että siitäkin jää miehen lapsille mukava muisto.
- Kummilastani olen vienyt retkelle. Kuulemma puhuu siitä vielä 2v myöhemmin.
- Siskon tyttöä olen pienenä hoitanut tosi paljon ja pitänyt kuin omaani. Vienyt retkille joka apikkaan ym. Toivon, että hänelle jää paljon kivoja muistoja.
Jos on paljon sakkia, paistan lettuja tai pizzaa ja sitten herkutellaan yhdessä. Jätskiä meillä myös saa pahemmin mankumatta :)
Yökylään saa tulla usein ja silloin jotain pientä extraa, leffailta tai lautapeli, mutta mikään viihdeautomaatti en muuten ole. Kunhan ollaan ja jutellaan ja eletään yhdessä arkea, olipa ne sitten omia tai naapureiden lapsia.
Kummilasten kanssa on tehty pieniä reissuja, toivottavasti jäävät mieleen. Itselle oli tärkeitä kummien kortit ja kirjeet, niinpä laittelen kummilapsille postia silloin tällöin. Myös lahjat yritän valita silleen, että ne ilahduttais vähän enemmän kuin ihan peruspikkuauto.
miehen lasten meillä ollessa olemme todellakin heidän kanssaan. Kotityöt ym tehdään yhdessä tai pikaisesti. Käymme paljon kävelyillä yhdessä koko perheenä, metsäretkillä, meren rannalla ym. Pienempi totesi kerran ihan tavallisena koti-iltana tyytyväisenä: "Kaikilla on jotain omaa työtä". Hän nautti kodin tunnelmasta :) .
Olen ollut vuoden pph:na mutta tuskin sille lapselle paljon muistoja jäi, oli niin pieni. Lasten kavereilla on ollut ihan kivaa meillä ja sukulaislapsiakin tietysti on, mutta en ole mitenkään keskipisteessä niissä tapaamisissa.