Kilpirauhassairaat!
Olisi mukava kuulla tarinoitanne. Miten diagnoosi löyty, mitä oireita oli yms.
Kommentit (21)
Olin jotain 10v., vanhemmat panivat merkille päiväunien tarpeen ja kesälläkin pitkähihaisissa liikkumisen, verikoe kertoi loput.
Kilpirauhaseni tulehtui, oireena oli kurkun turpoaminen ja kipeys. Lisäksi olin väsynyt, urheilu ei onnistunut kun ei jaksanut yhtäkkiä mitään. Osasin epäillä kilpirauhasta itse kun suvussa taipumusta on.
Verikokeissa ths oli 49 ja lääkkeet aloitettiin välittömästi. Tästä on nyt 8 vuotta aikaa.
Lukioiässä nukuin aina kun vaan pystyin: piti olla päiväunet, yöunta min 10h, mukahtelin silti linja-autoon, tunnille...
Tilanne lähti purkautumaan, kun taas kerran kompuroin omin jalkoihini koulussa ja menin paikuuttamaan otsaani terkkarille. Kerroin että olo on typerän kömpelö ja väsynyt aina, ja nukahtelen. Terkkari laittoi verikokeisiin, ja tulos kertoi vakavasta vajaatoiminnasta. Itse en ollut siihen asti koskaan kuullutkaan koko sairaudesta, joten itse en olisi sitä osannut lähteä epäilemään. Aika hiipien se tulikin ja oireita tuli pikkuhiljaa, joten niihin ehti tottuakin.
Syntymän jälkeen menin huonoon kuntoon, syke laski, kroppa ei meinannut toimia. Lääkärit olivat sitä mieltä että kuolen, mutta sitten onneksi yksi lääkäri löysi syyn ja sain lääkityksen.
Hiukset alkoivat lähtemään järkyttävässä määrin, en hikoillut melkein lainkaan, saunassa huimasi aina, paino nousi puolessa vuodessa 13 kiloa, käsien ja jalkojen nivelet särkivät, sydän "muljahteli". Vajaatoiminta löytyi, 10 vuotta olen taistellut lääkityksen kanssa ja ei vieläkään ole tasapainossa, liian vähällä tyroksiinilla sydän lyö alle 40 ja niveloireet palaavat, jos nostetaan määrää loputkin hiukset tippuu päästä. Olen niin kypsä tätä sairautta.
Vierailija kirjoitti:
Lukioiässä nukuin aina kun vaan pystyin: piti olla päiväunet, yöunta min 10h, mukahtelin silti linja-autoon, tunnille...
Tilanne lähti purkautumaan, kun taas kerran kompuroin omin jalkoihini koulussa ja menin paikuuttamaan otsaani terkkarille. Kerroin että olo on typerän kömpelö ja väsynyt aina, ja nukahtelen. Terkkari laittoi verikokeisiin, ja tulos kertoi vakavasta vajaatoiminnasta. Itse en ollut siihen asti koskaan kuullutkaan koko sairaudesta, joten itse en olisi sitä osannut lähteä epäilemään. Aika hiipien se tulikin ja oireita tuli pikkuhiljaa, joten niihin ehti tottuakin.
Hurjan kuulosta. Millaset arvot sulla oli? :o
Suurin osa kilpirauhasvaivoistakin hoidetaan mielialalääkkeillä...
Minulla epäillään kilpirauhasen liikatoimintaa, arvo oli 0,2. Hiuksia lähtee, sydämentykytystä, univaikeuksia, uupumusta, fyysisen suorituskyvyn laskua, syke koholla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioiässä nukuin aina kun vaan pystyin: piti olla päiväunet, yöunta min 10h, mukahtelin silti linja-autoon, tunnille...
Tilanne lähti purkautumaan, kun taas kerran kompuroin omin jalkoihini koulussa ja menin paikuuttamaan otsaani terkkarille. Kerroin että olo on typerän kömpelö ja väsynyt aina, ja nukahtelen. Terkkari laittoi verikokeisiin, ja tulos kertoi vakavasta vajaatoiminnasta. Itse en ollut siihen asti koskaan kuullutkaan koko sairaudesta, joten itse en olisi sitä osannut lähteä epäilemään. Aika hiipien se tulikin ja oireita tuli pikkuhiljaa, joten niihin ehti tottuakin.
Hurjan kuulosta. Millaset arvot sulla oli? :o
En muista tarkkaa lukua ja silloista t4v-arvoa lainkaan, mutta tsh oli yli 70.
Lääkityksen aloitettuani paino laski kuukaudessa 15 kg (ihan nestettä oli ), ja alle puolen vuoden sisällä myös kuiva iho parani ja tukka alkoi pysymään päässä. Samoin suoliston toiminta parani ja olo koheni nopeaan. Nyt olen syönyt tyroksiinia jo 20 vuotta, eikä sairautta huomaa mitenkään. Olen niitä onnekkaita, joilla lääkitys puri heti, ja arvot on pysyneet niillä hyvin lapasessa. Ainoastaan raskausaikoina lääkitystä on vähän lisätty, mutta ei mitään ongelmia ole ollut silti.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kilpirauhasvaivoistakin hoidetaan mielialalääkkeillä...
Vielä muutama vuosikymmen sitten kilpirauhaspotilaita oli paljon mielisairaaloissa, kun hoitamattomana tuleville oireille (hitaus, tylsämielisyys jne), ei tiedetty olevan niinkin simppeliä syytä. Ja koko riemu vaan hormonista, jota kroppa ei tuota tarpeeksi.
Valitettavasti nykyäänkin lääkärit ihan liian usein tarjoavat vaivojaan valittavalle mielialalääkitystä, sen enemmän näitä arvoja tsekkaamatta. Ja niin helppoa kuin kilpparivajauksen hoito olisi(yleensä) :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kilpirauhasvaivoistakin hoidetaan mielialalääkkeillä...
Vielä muutama vuosikymmen sitten kilpirauhaspotilaita oli paljon mielisairaaloissa, kun hoitamattomana tuleville oireille (hitaus, tylsämielisyys jne), ei tiedetty olevan niinkin simppeliä syytä. Ja koko riemu vaan hormonista, jota kroppa ei tuota tarpeeksi.
Valitettavasti nykyäänkin lääkärit ihan liian usein tarjoavat vaivojaan valittavalle mielialalääkitystä, sen enemmän näitä arvoja tsekkaamatta. Ja niin helppoa kuin kilpparivajauksen hoito olisi(yleensä) :/
Ja vaikka arvoja katsottaisiinkin, niin silti voi mennä mielenterveysongelman piikkiin. Sitten hoidetaankin jo luulosairautta :D Kun eiväthän ne lääkärit siellä ymmärrä kilppariongelmien päälle varmaan paljoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kilpirauhasvaivoistakin hoidetaan mielialalääkkeillä...
Vielä muutama vuosikymmen sitten kilpirauhaspotilaita oli paljon mielisairaaloissa, kun hoitamattomana tuleville oireille (hitaus, tylsämielisyys jne), ei tiedetty olevan niinkin simppeliä syytä. Ja koko riemu vaan hormonista, jota kroppa ei tuota tarpeeksi.
Valitettavasti nykyäänkin lääkärit ihan liian usein tarjoavat vaivojaan valittavalle mielialalääkitystä, sen enemmän näitä arvoja tsekkaamatta. Ja niin helppoa kuin kilpparivajauksen hoito olisi(yleensä) :/
Näin se vain menee. Sama pätee moniin allergioihin ja muuhun vastaavaan, sillä Käypä Hoito ei osaa vielä erotusdiagnostiikkaa näissä asioissa.
Kyllä kilpparipotilas (ja muutkin) saa olla tiukkana että ei hyväksy purematta lääkärille helppoa masennusdiagnoosia, jossa potilaalle tarjotaan yhtään asiaa tutkimatta mielialalääkettä. Tsh-kokeet on halpa, nopea ja luotettava mittari diagnosoida tämä sairaus, jolla ei sitä paitsi hoidettuna ole mitään tekemistä mielenterveyden kanssa. Hoitamattomana toki mikä tahansa tauti rassaa hermoja ja yleistä mielialaa.
Yläasteen terveystarkastuksessa terkka huomasi kuivan ihon ja ehkä apaattisuudenkin ja laittoi lähetteen verikokeisiin, jotka kertoivat että aivolisäkkeen "piiskaaja"hormoni oli tähtitieteellinen, lähes 200, ja itse kilpirauhashormonia oli ihan liian vähän. Muita oireita, jotka ainoastaan itse huomasin, oli ns. poissaoleva tunne, palelu, väsymys, epäsosiaalisuus ja hiustenlähtö. Lääkitys aloitettiin pienellä annoksella ja sitä on nostettu viimeksi puoli vuotta sitten, vaikka diagnoosista on kulunut jo noin seitsemän vuotta. Nykyään ei ole mitään oireita :)
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kilpirauhasvaivoistakin hoidetaan mielialalääkkeillä...
Ja unilääkkeillä sun muilla. Mun vaikean unettomuuden taustalla oli vajaatoiminta. Kyllä oli helvetillistä kärvistellä väsyneenä ja kuulla terveysasemalla lääkärien ripitystä siitä, että en saanut nukuttua kuin lääkkeillä. Kohdeltiin kuin narkkaria. Luojan kiitos tyroksiini paransi unettomuuden.
Onko tsh-arvo 0,1 liikatoimintaa? Just sain tulokset.
Vierailija kirjoitti:
Onko tsh-arvo 0,1 liikatoimintaa? Just sain tulokset.
Ymmärtääkseni on. Alle tuon tuloksia ei kai voi edes mitata, joten aina kun ollaan noissa luvuissa, tulos voi olla myös ns. miinuksen puolella vaikka kuin paljon. Korjatkaa jos olen väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tsh-arvo 0,1 liikatoimintaa? Just sain tulokset.
Sanottiinko sulle mitään siellä lääkärissä? Eikö toi mee alle viitteiden kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tsh-arvo 0,1 liikatoimintaa? Just sain tulokset.
Sanottiinko sulle mitään siellä lääkärissä? Eikö toi mee alle viitteiden kuitenkin.
Sain vasta kuulla tulokset. Lähetettiin lisäkokeisiin ja sen jälkeen on lääkäriaika.
Millainen sinun tarinasi on?