Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä

Vierailija

Kun rahaa pitäisi säästää, turhien koulutusten karsinta tai koulutusten lyhentäminen olisi tärkeätä. Tässä vain muutama esimerkki:
Kokki: Suomessa opinnot kestävät 3 vuotta, Britanniassa vuoden. Sama leipurilla ja kondiittorilla.
Tarjoilija: Suomessa koulutus on 3 vuotta, monissa paikoin ei mitään. Miten tarjoilija ei osaa tarjoilla ilman 3 vuoden tutkintoa?!
Siivooja: Suomessa koulutetaan siihenkin.
Vastaanottovirkailija: Suomessa sekin taitaa olla 3 vuoden tutkinto, monissa paikoin maailmaa senkin työn oppii tekemällä, ilman mitään koulutusta.
Matkaopas: Taas 3 vuoden tutkinto matkailualalta, vaikka ilman tutkintoakin sitä osaa tehdä.

Sivut

Kommentit (21)

närkästynyt

Tulee mieleen että onko suomalainen opiskelijamateriaali tavallista hitaampaa, vai mistä lienee kyse? Kuinka ihmeessä saadaan tuhrattua KOLME vuotta esim. noiden yllämainittujen ammattien opettamisessa/opiskelussa?! Aivan järjetöntä. Laadun kanssa asialla ei ole mitään tekemistä, epäilen että agendana on ensisijaisesti taata opettajien työpaikan säilyvyys :/

Vierailija

Eikös tämä ollut joku demaraiden neronleimaus, että kaikkien pitää olla korkeakoulututkinnon suorittaneita? Sittenpä korkeakoulutetaan tarjoilijat ja siivoojat, jotta tavoite saavutetaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kun rahaa pitäisi säästää, turhien koulutusten karsinta tai koulutusten lyhentäminen olisi tärkeätä. Tässä vain muutama esimerkki:
Kokki: Suomessa opinnot kestävät 3 vuotta, Britanniassa vuoden. Sama leipurilla ja kondiittorilla.
Tarjoilija: Suomessa koulutus on 3 vuotta, monissa paikoin ei mitään. Miten tarjoilija ei osaa tarjoilla ilman 3 vuoden tutkintoa?!
Siivooja: Suomessa koulutetaan siihenkin.
Vastaanottovirkailija: Suomessa sekin taitaa olla 3 vuoden tutkinto, monissa paikoin maailmaa senkin työn oppii tekemällä, ilman mitään koulutusta.
Matkaopas: Taas 3 vuoden tutkinto matkailualalta, vaikka ilman tutkintoakin sitä osaa tehdä.

-rekkakuski: kolme vuotta opiskelua

-postinjakaja:kolme vuotta opiskelua

-kampaaja: kolme vuotta opiskelua

-trukkikuski: kolme vuotta opiskelua

jne.

Minusta ihan järkyttävää. Samat asiat voisi opiskella 1-2 vuodessa. Missä on tehokkuus? Hyvä esimerkki on lähihoitaja. Jos haluat päiväkotiin töihin niin ensin opiskelet kaiken vanhustenhoidosta kahdessa vuodessa ja sitten vuoden keskityt varhaiskasvatukseen. MIKSI?

Vierailija

Minusta peruskoulun pitäisi olla 10-vuotinen. Siten saataisiin jaikista opinnoista yleissivistävää osuutta vuosi pois.

Vierailija

5 jatkaa, että tämän myötä olisi lyhyempää suorittaa monta tutkintoa, kun ei ole sitä pakkoyleissivistystä niin paljoa.

Kielissä päästäisiin vuosi eteenpäin (niitähän on kaikissa jatko-opinnoissa), matemaattisissa aineissa myös vuosi, joka sitten lukion jälkeen vähenisi teknillisissä yliopistoissa yms.

Vierailija

Tosiaan on aivan liian pitkät koulutukset hyvin moneen alaan. Kaikkiin duunariammatteihin riittäisi 1,5 vuotta. Ammattikorkeakoulut voisivat olla 3 vuotta. Yliopistossa sitten olisi se nykyinen pituus ja nyt uusi lyhyempi (kandi-) tutkinto.

Vierailija

Itse opiskelin 3 vuodessa rakennusinsinööriksi. Miksi ihmeessä.nyt väkisin väännettiin sekin nelivuotiseksi. Tuossa 3 vuodessakin oli ihan liikaa täysin irrallista matikan, fysiikan ja kemian opetusta.
(Statiikka, rakennetekniikka ja lujuuslaskenta yms oikeasti tarvittava oli erikseen eikä niiden ymmärtämisessä ollut noista irrallisista yleisaineista hyötyä)

Myöhemmin luin DI:ksi. Miksi nykyinen amk-inssi lukee 4 vuotta, kun diplomi-inssiksi menee vain 5 vuotta?

Vierailija

Tuossa laitoshuoltajakoulutuksessa ymmärrän kyllä lyhyen kurssin mutta nyt se kestää 9kk. Olen siis noissa opinnoissa ihan loppusuoralla ja sanoisin että kolme kuukauttakin olisi riittänyt. 

Nyt tuohon sisältyy pari valinnaista (mutta pakollista) ainetta, joita ovat esim. laitoshuoltopalvelut (näin jaat ruuan, petaat sairaalasängyn jne.)

tekstiilihuoltopalvelu (näin peset oikein, näin silität ja viikkaat oikealla tavalla)

ympäristöhuoltopalvelut (kierrätys)

ateriapalvelut (ruokien tarjoilulämpötilat linjastossa yms)

erityissiivouspalvelut (eristyshuoneiden, uimahallien ym, erikoiskohteiden siivous)

Tuossa nyt muutama esimerkki. Sen lisäksi pitäisi opetella erilaisia lattiamateriaaleja ja niihin soveltuvat puhdistusaineet. Harvempi voi millään oppia tunnistamaan kaikkia eli uudessa paikassa pitäisi joka tapauksessa selvitettävä itse lattiamateriaalit. Sen lisäksi opiskellaan tensideistä sun muista, joilla ei käytännössä ole mitään merkitystä siivoustyössä (olen siis tehnyt siivoushommia jo ennen tuota koulutustakin). Ja juu, olen siivonnut myös eristyshuoneen ilman mitään erityissiivouspalveluiden opiskelua. 

Tietysti opetellaan myös koneiden käyttöä. Ei sekään nyt mitään rakettitiedettä ole.

Eli toisin sanoen tuolla kurssilla on niin paljon kaikkea turhaa että hyvin voisi karsia pois ja pitää sen muutaman kuukauden perehdytyksen (joka tällä suunnalla menee nimellä Suunta siivousalalle-koulutus ja se on käytävä ennen kuin pääsee opiskelemaan laitoshuoltajan ammattitutkintoa).

Vierailija

Työnantajat on vaatineet enemmän ja enemmän osaamista. Eivät halua kouluttaa ja jos kouluttaisivatkin, niin eivät semmoisella otteella että se sama tyyppi osaisi jotain seuraavassa työpaikassa. Jos suostuisivat ottamaan koulun penkiltä niin tekisivät sitä jo.  Työnantajille myös kelpaa harjoittelijoiden muodossa se ilmainen työvoima. 

Myös opiskelijat haluaa useinmiten semmoisen tutkinnon, että voisivat edes teoriassa mennä siitä vaikka ammattikorkeakouluun. Harva ajattelee että tekee sen siivoojan tutkinnon, ja sitten onkin siinä loppuelämänsä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Työnantajat on vaatineet enemmän ja enemmän osaamista. Eivät halua kouluttaa ja jos kouluttaisivatkin, niin eivät semmoisella otteella että se sama tyyppi osaisi jotain seuraavassa työpaikassa. Jos suostuisivat ottamaan koulun penkiltä niin tekisivät sitä jo.  Työnantajille myös kelpaa harjoittelijoiden muodossa se ilmainen työvoima. 

Myös opiskelijat haluaa useinmiten semmoisen tutkinnon, että voisivat edes teoriassa mennä siitä vaikka ammattikorkeakouluun. Harva ajattelee että tekee sen siivoojan tutkinnon, ja sitten onkin siinä loppuelämänsä.

Jospa voisi olla semmoinen lisäpalikka, että jos haluaa mennä korkeakouluun niin tekee sitten sen, mutta pelkkä ammattikoulu kestäisi 1,5v ilman harjoitteluita. Työssä pääsee sitten soveltamaan.

Vierailija

Se, mitä pitäisi opettaa enemmän, on oman äidinkielen kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen sekä oman alan työlainsäädäntö. Sen vielä jotenkin sallisin tuohon ammatillisen opetuksen oheen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun rahaa pitäisi säästää, turhien koulutusten karsinta tai koulutusten lyhentäminen olisi tärkeätä. Tässä vain muutama esimerkki:
Kokki: Suomessa opinnot kestävät 3 vuotta, Britanniassa vuoden. Sama leipurilla ja kondiittorilla.
Tarjoilija: Suomessa koulutus on 3 vuotta, monissa paikoin ei mitään. Miten tarjoilija ei osaa tarjoilla ilman 3 vuoden tutkintoa?!
Siivooja: Suomessa koulutetaan siihenkin.
Vastaanottovirkailija: Suomessa sekin taitaa olla 3 vuoden tutkinto, monissa paikoin maailmaa senkin työn oppii tekemällä, ilman mitään koulutusta.
Matkaopas: Taas 3 vuoden tutkinto matkailualalta, vaikka ilman tutkintoakin sitä osaa tehdä.

-rekkakuski: kolme vuotta opiskelua

-postinjakaja:kolme vuotta opiskelua

-kampaaja: kolme vuotta opiskelua

-trukkikuski: kolme vuotta opiskelua

jne.

Minusta ihan järkyttävää. Samat asiat voisi opiskella 1-2 vuodessa. Missä on tehokkuus? Hyvä esimerkki on lähihoitaja. Jos haluat päiväkotiin töihin niin ensin opiskelet kaiken vanhustenhoidosta kahdessa vuodessa ja sitten vuoden keskityt varhaiskasvatukseen. MIKSI?

Nimenomaan tehokkuus on oikea sanavalinta. Sitä ei nimittäin ole. En tiedä ketä se palvelee. Jotkut taitavat päästä itse helpommalla, kun opiskelijoille näytetään pari diaa kerran viikossa, jolloin kurssin pituudeksikin tulee puoli vuotta. Sen jälkeen olet pätevä kaatamaan vettä lasiin tai käynnistämään trukin.

Vierailija

Toisen asteen (ammatilliset oppilaitokset ja lukiot) koulutusreformi on vasta tulossa.

Suomessa haluttaisiin panostaa oppisopimukseen ammattikoulutuksessa, mutta tämä on yrityksille korkea kynnys. Opetettava vaatii nimittäin yhden ammattilaisen sitoutumisen opettamiseen, mikä aika puolestaan on pois tuottavasta työstä. Varsinkin nyt, kun taloudellisessa tilanteessamme henkilökunta on vedettu jo valmiiksi minimiin, ei innostusta oppisopimuksiin ole.

Olen eri mieltä siitä, että kaikkiin ammattitutkintoihin riittäisi 1,5 vuoden koulutus.

Ensinnäkin on huomioitava, että jokainen opiskelija suorittaa myös työharjoittelua, joka sisältyy tuohon kolmeen vuoteen.

On myös ammatteja, joissa osaamaton voi aiheuttaa todella pahoja vahinkoja, jopa hengenmenetyksiä, kuten sähköasentaja, tai putkiasentaja, joka aiheuttaa massiivisen vuodon.

Kampaajia haukutaan tälläkin palstalla paljon, joten ei se ammattitaito ainakaan paranisi lyhyemmällä opiskeluajalla.

Jos ajattelemme vaikka tekniikan alaa, antaa kolmen vuoden koulutus oikeuden jatkaa opintoja ammattikorkean puolella. Tämä on väylä, jota myös käytetään, ei välttämättä heti, vaan muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Lyhyemmällä koulutuksella tämä oikeus poistuisi, mikä' olisi kovin väärin niitä nuoria kohtaan, joiden opiskeluhalut heräävät vasta todellisuuden kohdattaessa.

Varmasti ammattikoulutusta tullaan kehittämään ja koulutusta lyhentämään, onhan hallituksemme tavoitteena saada kaikki töihin:) Toivon kuitenkin, että tuo oikeus jatkaa ammattikorkeassa (tai yliopistossa) säilyy edelleen.

Vierailija

3 vuotinen ammattikoulu on käytännössä vain nuorilla. Silloin opetukseen kuuluu myös muun muassa liikuntaa..

Aikuispuolella ammattikoulututkinnot 1-2v. Merkononi vuodessa menee helposti, mutta käytännössä vuosi jollekin kampaajalle, jonka pitää opiskella sekä kädentaito, että alan teorian on kyllä tosi lyhyt aika. Ylipäänsä mitään kädentaitoammattia ei opi hetkessä, vaan se vaatii toistoa, korjaamista ja rutiinia.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat