Sairaan koiran hoito vie voimat!

Vierailija

8-vuotias koirani sairastui jo 2-vuotiaana vaikeisiin ruoka-aineallergioihin ja atopiaan. Nykyään kai siedätyshoitoja tehdään koirillekin, tuolloin niistä ei vielä puhuttu vaan hoitona oli välttämisruokavalio ja atopiaan shampoot ja rasvat (laitetaan niskaan turkkiin pesun jälkeen). Vuosien aikana näistä on poikinut lukuisia iho- ja korvatulehduksia. Muutama vuosi sitten nuoli tassujaan niin että iho alkoi korvautua limakalvolla. JOuduttiin leikkaamaan pois ja pitämään kauluria. Antibioottikuureja, korvatulehduksia ja kortisonikuureja on ollut lukemattomian. Nyt viimeisen vuoden aikana koko koiran yliekunto on jotenkin laskenut ja ollaan taa eläinlääkärikierteessä. Uusimmat nappulat maksaa 100 e säkki, kokeilu vasta alussa, saa nähdä sopiiko. Ulosteessa on ollut verta jo puoli vuotta. Tällä hetkellä menee antibioottikuuri, korvatipat ja vatsan iholle antibioottivoide. Lisäksi "tietysti" korvien puhdistus päivittäin, atopiashampoo 3 kertaa viikossa. Kipulääkettä ei voi käyttää kun suolisto vuotaa ja munuaiset ei kestäisi. Eläinlääkärille puhuin eutanasiasta kun en jaksa enää ja tuntuu ettei tuo koirakaan voi hyvin. Hän ehdotti myös että jos koira menisi välillä muualle asumaan. Anteeksi mitä?! Koiraa ei voi vuorokautta pidemmäksi aikaa viedä muualle hoitoon koska tulee muuten ihan rauniona takaisin! Joskus viikonlopun ollut hoidossa ja saan sen jälkeen "kuntouttaa" monta viikkoa että voi taas kutakuinkin normaalisti. Esim. lattialta syöty leivänmuru voi aiheuttaa viikoiksi oireita. Ei kukaan jaksa oikeasti toisen koiralle jotain litkuja turkkiin levitellä joka päivä ja maksaa itseään kipeäksi kalliista nappuloista, saati että ottaisi pysyvästi vastuulleen sairaan koiran hoidon. Tuli vaan entistä pahempi olo. 6 vuotta on taistellut koiran hyvinvoinnin puolesta ja joku vihjaa että koiran olisi parempi muualla... Alkaa tuntua että koirien taivaassa olisi parempi olla :(

Onko muilla kokemuksia pitkäaikaissairaan koiran hoidosta? Osaako eläinlääkärit hoitaa kokonaisuutena tai ovatko osanneet myös omistajan jaksamista ottaa huomioon?

Kommentit (11)

Vierailija

Kyllä sulla on oikeus päästää koira kivuistaan, jos tahdot. Mun koira ollut sairas vasta puoli vuotta ja oma jaksaminen lopussa ja koiran kuntoa seuraan herkällä korvalla, koska on oikea aika.

Vierailija

Käytkö jollain asiaan erikoistuneella eläinlääkärillä vai ihan kenellä vain?

Onko barffaus jo kokeiltu?

Kyllä itse kannatan eutanasiaa, jos ongelmaa ei saada ratkaistua ja vaihtoehto on koiran kärsiminen vuosikausia. Ei tuo nykyinen kuulosta hyvältä elämältä.

Mun mielestä sun ei kannata loukkaantua tuosta että muualle hoitoon neuvotaan, koska lääkäri varmasti tarkoitti hyvää sillä että sinä saisit lepoa. 

Suosittelisin kyllä että kävisit vielä kerran jollain erityisesti koirien ruoka-allergioihin erikoistuneella lääkärillä (vaikka toisella puolella Suomea, jos tarvitsee), jolla on pitkä kokemus työstä ja katsoisit mitä hän sanoo tapauksestanne.

Eläinlääkäreitä on monenlaisia ja itse valitsen ne nykyään todella huolella, se osaaminen heittelee laidasta laitaan ja siksi pitäisi aina löytää se omasta vaivasta tietävä lekuri,

Vierailija

Kuulostaa rankalta, mutta itse koen tämmöiset asiat niin, että ottaessani toisen elämän vastuulleni olen velvollinen huolehtimaan loppuun asti, eikä loppua jouduteta kuin pakosta. Ei sairasta lastakaan voi tappaa tai palauttaa.

Oletko kokeillut mitään holistisia vaihtoehtoja? En siis tarkoita, että alkuperäiset ongelmat niillä ratkeaisi, mutta ehkä voisitte saada apua noihin sivuvaivoihin. Esim. tehobakt pet, http://www.iherb.com/Dr-Mercola-Healthy-Pets-Digestive-Enzymes-for-Pets-..., http://www.zooplus.fi/shop/koirat/taydennys/vatsa_ruoansulatus/141290

En tosin ole varma miten vuotava suoli reagoi, joten kannattaa kysyä ensin lääkärin mielipidettä, jos joku noista kiinnostaa. Jutteletko missään koira/lemmikkifoorumeilla tästä? Voisit saada vertaistukea, ja ehkä se edes vähän auttaisi jaksamisessa. Jaksamisesta voin vielä sen sanoa, että kannattaa kokeilla myös asioita jotka ei välttämättä ajatuksena tunnu hyödyllisiltä, esim. juuri puhuminen, uupuminen on usein vähän noidankehä, ja mikään ei tunnu vaivan arvoiselta vaikka siitä loppujen lopuksi apua olisikin.

Olenko ihan sokea vai onko täältä poistettu mahdollisuus linkittää?

Vierailija

Barffausta kokeiltiin jo 2 vuotta sitten, koiran munuaisarvot nousivat siitä. Suolistokaan ei oikein tykännyt, tosin se olisi saattanut tottuakin. Eläinlääkäri kuitenkin kielsi. Kotiruokaa muutenkaan ei voida antaa, tulee herkästi liikaa lihaa ja munuaisarvot nousee. Siksi nappulat on ainoa ruoka.

Ihan hoitojen alussa on käyty allergioihin erikoistuneella eläinlääkärillä ja koiran näytteitä kuljetettiin Texasiin asti tutkittavaksi (onneksi on vakuutus). Tässä vaiheessa hoidon pääpiirteet suunniteltiin ja niiden mukaan on edetty. Nyt on käyty ihan "tavallisilla" eläinlääkäreillä. Itse koen suurimmaksi ongelmaksi sen ettei kukaan osaa ottaa kokonaisuutta huomioon. Yksi eläinlääkäri painottaa allergian/atopian hoitoa, toinen suolistoa ja kolmas vaahtoaa munuaisista. Riippuu tietysti aina siitäkin mikä ongelma on sillä hetkellä akuutti.

T. aloittaja

Vierailija

Haet nyt varmaan oikeutusta koiran lopettamiselle. 

Minä veisin piikille ja olisin vienyt jo aikoja sitten. Koira elää hetkessä, ei sillä ole tulevaisuuden suunnitelmia. Koiran elämä on sen huoltajalle tärkeä asia, ei koiralle itselleen siinä mielessä, mitä ihmiselle. 

Minulla on ollut koiria aina, jo lapsuuden kodista lähtien. En vähättele kiintymystä koiraan. Jossain vain on raja oltava ja kirjoituksistasi päätellen sen yli on menty jo reippaasti. 

Vierailija

Noita erilaisia ravintolisiä, jauheita, entsyymeitä kokeiltiin aikanaan, olisiko ollut 4 v sitten kun kävin netin ja eläinkauppojen itsehoitotuotteet läpi. Tosi monissa on sellaisia apuaineita, joille koira on herkistynyt, en enää uskalla kokeilla.
 Kiitos vinkistä. Ehkä joku muukin vastaavassa tilanteessa pyörivä näitä lukee ja saa hyödyn.

Muutenkin tuntuu että yksi ruoka sopii noin 1-2 vuotta minkä jälkeen koira alkaa herkistyä ja ajaudutaan tulehduskierteeseen. Yleensä on olleet korva- ja ihotuleduksia. Nyt tällä kierroksella tuo suolistovuoto on uusi. Tuskin on syöpää kun koira ei laihdu.

Yritän ajatella että eläinlääkäri tarkoitti koiran viemistä hoitoon nimenomaan oman jaksamiseni tueksi, kiitos siitä näkökulmasta. Olen raskaanakin ja tuntui katselevan vähän kummissaan kun nostelin isohkoa koiraa pöydälle, vaikka olisi itse tutkinut lattiallakin. Lattialla en saa vaan pidettyä paikallaan sitä tämän mahan kanssa. Vanhempani ovat itse asiassa ehdottaneet että ottaisivat koirat hoitoon kun laskettu aika lähestyy. Itse en oikein haluaisi, mielummin synnytän itse ja annan miehen hoitaa koirat. Vanhemmat eivät edes hajaa koirien hampaita tai leikkaa kynsiä saati että ottaisivat varsinaiset sairaudet huomioon. Meillä on siis toinenkin koira joka on perusterve. Sen hoidossa ei ole mitään haasteita, siinä tuo pyörii perheen arjessa mukana. Kyse ei siis ole mistään "haluan eroon korasta kun vauva syntyy" jutusta. Meillä kun on jo ennestään lapsi joten tiedän mitä arki vauvan kanssa on ja terve koira pärjää siinä mukana ihan hyvin. Voi olla että eläinlääkärikin epäili että tässä on raskaushormonit mukana. Eutanasiasta olen kuitenkin puhunut läheisten kanssa jo puoli vuotta, eli en edes ollut silloin raskaana kun ajatus ensimmäisen kerran tuli mieleen.

T. aloittaja

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Haet nyt varmaan oikeutusta koiran lopettamiselle. 

Minä veisin piikille ja olisin vienyt jo aikoja sitten. Koira elää hetkessä, ei sillä ole tulevaisuuden suunnitelmia. Koiran elämä on sen huoltajalle tärkeä asia, ei koiralle itselleen siinä mielessä, mitä ihmiselle. 

Minulla on ollut koiria aina, jo lapsuuden kodista lähtien. En vähättele kiintymystä koiraan. Jossain vain on raja oltava ja kirjoituksistasi päätellen sen yli on menty jo reippaasti. 

 

Varmaan on juuri näin. Viimeisimmälle eläinlääkärireissulle lähdin henkisesti valmiina tulemaan yksin kotiin. Eutanasiasta kun puhuin ja kun aloitin kertomaan syitä näille ajatuksille, eläinlääkäri keskeytti melkein heti ja kysyi olenko kokeillut uusia nappuloita. Kokeillaan nyt sitten vaikka vähän olen epäileväinen että parantaako nuo nappulat muta kuin eläinlääkäriaseman tulosta (100 euroa koiranruuasta!!).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa rankalta, mutta itse koen tämmöiset asiat niin, että ottaessani toisen elämän vastuulleni olen velvollinen huolehtimaan loppuun asti, eikä loppua jouduteta kuin pakosta. Ei sairasta lastakaan voi tappaa tai palauttaa.

Oletko kokeillut mitään holistisia vaihtoehtoja? En siis tarkoita, että alkuperäiset ongelmat niillä ratkeaisi, mutta ehkä voisitte saada apua noihin sivuvaivoihin. Esim. tehobakt pet, http://www.iherb.com/Dr-Mercola-Healthy-Pets-Digestive-Enzymes-for-Pets-..., http://www.zooplus.fi/shop/koirat/taydennys/vatsa_ruoansulatus/141290

En tosin ole varma miten vuotava suoli reagoi, joten kannattaa kysyä ensin lääkärin mielipidettä, jos joku noista kiinnostaa. Jutteletko missään koira/lemmikkifoorumeilla tästä? Voisit saada vertaistukea, ja ehkä se edes vähän auttaisi jaksamisessa. Jaksamisesta voin vielä sen sanoa, että kannattaa kokeilla myös asioita jotka ei välttämättä ajatuksena tunnu hyödyllisiltä, esim. juuri puhuminen, uupuminen on usein vähän noidankehä, ja mikään ei tunnu vaivan arvoiselta vaikka siitä loppujen lopuksi apua olisikin.

Olenko ihan sokea vai onko täältä poistettu mahdollisuus linkittää?

Kauniit aatteet ja todellisuus ei aina lyö kättä. Koirille ei ole vanhai koteja, hoitolaitoksia, vammaispalveluita, omaishoitajuutta jne. Ja kaikki kulut maksaa omistaja. Oma koirani oli 3 pv sairaalassa, lasku 1500 e. Kyllä lääkäri antoi vaihtoehdoksi lopettamisen. Eikä edes tiennyt, että kokonaiskustannukset olivat monia tuhansia, tuo oli vain yksi osa hoitoa, odottamaton sellainen. Yksi kompilkaatio tuli maksamaan viitisen tonnia ja taudin hoito ennen komplikaatiota toisen mokoman.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat