Anopin lahjat: miehelle KK:n laattakoru, johon kaiverrettu miehen nimi!!!

Ehket tykkää anopistasi ja mitä ikinä hän pojalleen ostaakaan, mikään ei ole sinusta kyllin hyvä. Mieti sitä.

Tämä on kiinnostava ihmislaji täällä av-palstalla, nämä luonnekriitikot. Oli viestin aihe mikä tahansa, kriitikko ottaa kantaa kirjoittajan luonteeseen. Huh huh, taidat olla aika katkeroitunut elämääsi, kun vain arvostelet ihmisiä, joista et tiedä mitään. Tai ehkäpä itse edustat samanlaista huonoa makua kuin muuten mukava anoppini.



Tuon laatan sijasta esimerkiksi Kalevala Korun Hirvenpää-riipus olisi kelvannut mainiosti. Ja Haluatko miljonääriksi? -kirjan sijasta mikä tahansa kaunokirjallinen teos.



ap

Mielestäni on ihmeellistä, että miniä alkaa näitä lahjoja ihmettelmään. Kyseessä kun on anopin ja pojan välinen asia.

siis kaikki muut kirjat ja KK-koruvaihtoehdot olisivat SINULLE käyneet. Miten ihmeessä se anoppisi juuri saattoikin ilkeyksissään mennä valitsemaan ne SUN inhokin POIKANSA lahjaksi.

Sekö, että erotan huonon maun hyvästä?



Olen kyllä mielelläni paska miniä jos tuo on kriteeri ;)))



ap

Vierailija:

Kalevala Korun Hirvenpää-riipus olisi kelvannut mainiosti. Ja Haluatko miljonääriksi? -kirjan sijasta mikä tahansa kaunokirjallinen teos.

ap

Eikös se anopin poika kuitenkin saanut lahjan? :o)

Onpas täällä anopeilleen lojaaleja miniöitä liikkeellä. Anoppi taitaa olla jonkinlainen tabu, josta ei saa sanoa mitään pahaa?



ap

lee itse:)

Vierailija:

Tämä on kiinnostava ihmislaji täällä av-palstalla, nämä luonnekriitikot. Oli viestin aihe mikä tahansa, kriitikko ottaa kantaa kirjoittajan luonteeseen. Huh huh, taidat olla aika katkeroitunut elämääsi, kun vain arvostelet ihmisiä, joista et tiedä mitään. Tai ehkäpä itse edustat samanlaista huonoa makua kuin muuten mukava anoppini.

mutta tämä tapauksessa olisi kyllä jo aihetta itse kurkistaa peiliin.

anoppi on jonkinlainen tabu, josta ei saa sanoa pahaa sanaa!



Vai väittääkö joku joskus kuullensa haukkuja anopista?! Ei kuuna päivänä!? Haloo ap???!

Luuletko, että me tässä parannetaan sun anopin lahjanvalintakyky?

Jos kerran olet noin pöyhkeä niin ota luuri käteen ja soita anopille. Kerro hänelle mitä mieltä olet hänen lahjavalinnoistaan pojalleen ehkä sitten kysyy sulta seuraavan kerrran, että mitähän sitä saisi omalle pojalleen ostaa.



Mitä ihmettä sä täällä teet valittamassa?

Heh heh, näin tuntuu olevan.... ja sitäpaitsi, jos ukkosikaan ei tykännyt äitinsä lahjasta, niin kyllä se minun mielestä kertoo enemmänkin siitä että anoppisi ei tunne poikaansa, kuin siitä että sinä olet outo... älä välitä, ihmisillä on tapana kritisoida kaikkea.... sama juttu meillä, mies on jo 10 vuotta sanonu ettei hälle kelpaa kuin mustat vaatteet, jos vaatteita on pakko ostaa... ja miehen kaappi on sinä aikana täyttynyt punasista, sinisitä ja vihreistä vaatteista.... että sillee...

pitäisikö sen kysyä miniältä millaisen lahjan tämä armollisesti hyväksyisi. Hyi helevattu. Minä ainakin aion joskus tulevaisuudessa ostaa pojalleni justiinsa sellaisen lahjan minkä haluan enkä sitä miniältä kysele. Toivottvasti poikani löytää kunnollisen vaimon eikä tuollaista inisevää urpoa :-)

me muut ei löydetä siitä muuta, kuin kiittämättömyyttä.

Täällä on kuule ap nyt ihan täydellisiä naisia taas palsta täynnä. Mä ymmärrän täysin sun pointtisi. Mulla on kans anoppi, joka ostaa meille lahjaksi juuri sitä mistä ITSE pitää. Mies on saanut mm. pappakalsareita, värikkäitä pipoja, vaaleanpunaisen paidan, virsikirjan, raamatun (me ollaan erottu kirkosta), halpalenkkareita, kirkuvanvärisiä teeppareita...Minä saan yleensä tauluja, kristallisia kukkamaljakoita, muovisia pöytäliinoja, muovikukkia. Lapset saavat halpakrääsää (siis leluja), jotka hajoaa alle tunnissa ja vaatteita, jotka hajoaa ekassa pyykissä. Anopilla on kyllä rahaa, mutta hänestä on viisaampaa satsata määrään kuin laatuun.



Saahan hän ostaa mitä haluaa, mutta harmittaa, että rahat menevät ihan hukkaan. Jos hän kysyisi, mitä tarvitsemme, niin oltaisiin molemmat tyytyväisempiä. Muuten meillä menee ihan hyvin keskenämme, emme ole koskaan riidelleet.



Ja minä aion kyllä todellakin kysyä lapsiltani ja heidän puolisoiltaan heidän lahjatoivomuksensa, haluanhan antaa heille, mitä he tarvitsevat ja lisäksi vielä hyvän mielen. Näin saan sitten itsellenikin hyvän mielen. Nytkin kysyn toivetta, jos ostan jollekin esim. synttäri- tai vaikka häälahjaa.

Se vaan tuo asenne on jotenkin niin älyttömän säälittävä, että pitää alkaa marista toisten toisille antamasta lahjoista. Siis lahjoista, jotka ovat vapaaehtoinen annettava!

Gaaddääm taulapäät, ettekö ymmärrä, että lahjoja saadaan eikä vaadita. Jos kerran ei miellytä niin heittäkää roskikseen, mitä niitä turhaan nurkissaan säilyttelemään, jos kerran on niin vääränlaisia ja vastenmielisiä.

Ja jos ette uskalla kertoa lahjanantajalle mielipidettänne tai toivoa seuraavalla kerralla jotakin erityistä niin suksikaa kuuseen täältä palstalta myötätuntoa hakemasta!

Ihan kiva muuten mutta mies ei kalasta, ja lopetti Aku Ankan lukemisen 12-vuotiaana.

Ei täällä saa jutella mistään arkipäiväisistä asioista, pitää jutella jostain ihan muusta. Kuten erilaisista tv-sarjoista, julkkiksista, lasten nimistä, vaatemerkeistä, vastata erilaisiin gallupeihin, esim. mitä lasissa?. Mene pois tältä palstalta, taidat olla liian vanhakin. Minäkin menen pois...

Anoppi on kuollut enkä häntä ole ikinä nähnyt.

Taidan olla tosi onnekas, eipä ole mahdollisesti ostelemassa pojalleen typeriä lahjojaan.

myy kaikki anoppisi ostamat tyhmät POIKASI lahjat vaikka huutonetissä ja osta ITSELLESI jotakin kivaa.